Toimivat Seniorit ry vanhusten asialla

Taustaa

Vanhusten elämä ja hyvinvointi perustuu julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön. Suomen hallitusmuodon mukaan julkisen vallan on turvattava kansalaisille riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sen mukaan kuin lailla tarkemmin määrätään. Lain perusteella kaikilla tulisi olla samat oikeudet saada tarvitsemiaan palveluja ikään, sukupuoleen, tuloihin ja varallisuuteen katsomatta, Lainsäädäntö velvoittaa kuntia järjestämään sosiaali- ja terveyspalvelut, muttei yksityiskohtaisesti säätele toiminnan laajuutta, sisältöä tai järjestämistapaa. Miten kunnat ovat tässä onnistuneet?

Tällä hetkellä Suomen väestöstä 17 % on 65 vuotta täyttäneitä ja määrä kasvaa joka vuosi. Kuntien mahdollisuudet palvella ovat vaatimattomat. Kunnan palvelut saavuttavat vain osan 65 vuotta täyttäneistä. Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste - ohjelman mukaan tavoitteena on että kunnan tarjoamat palvelut saavuttavat tarpeenmukaisen säännöllisen kotihoidon 14 prosentille yli 75-vuotiaista ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevista yli 75-vuotiaista enintään 3 prosentille.

Kenellä on vastuu palveluiden kehittämisestä

Enemmistön on tultava toimeen omin voimin. Yhteiskunnan sosiaaliset rakenteet ovat muuttuneet voimakkaasti viimeisten vuosikymmenien aikana. Ihmiset ovat yhä kauempana toisistaan ja hyvin monella ei ole minkäänlaista sosiaalista tukiverkkoa. Kuntien ikääntymispoliittisissa ohjelmissa korostetaan vastuun siirtämistä mahdollisimman paljon yksityiselle sektorille eli vanhuksille itselleen. Tätä tavoitetta korostetaan myös Espoon ikääntymispoliittisessa ohjelmassa 2009-2015

Vuonna 2008 Espoossa oli noin 28 000 yli 65 vuotiasta henkilöä, joiden keskimääräinen eläke oli 1 727 €/kk. Kaikkien suomalaisten eläkkeensaajien keskimääräinen eläke 1 263 euroa / kk. Koko maassa yli 65 vuotiaiden saamat tulot ovat keskimäärin 17 492€ vuodessa. Veroja saamistaan tuloista yli 65 vuotiaat maksavat keskimäärin 3 650 € ja Espoossa 7 095 € vuodessa. Tiedot ovat vuodelta 2008. Vuonna 2007 espoolaiset yli 65 vuotiaat saivat tuloja yhteensä 577 344 000 €, josta he maksoivat kunnallisveroja 100 070 000€. Millaisia julkisia palveluita he saivat maksamilleen veroille?

Mitä vanhempi eläkeläinen sitä pienemmät ovat tulot. Voidaan kysyä, saavatko vanhukset edes vastineen maksamilleen veroille? Kunnan tarjoamat hoito, terveys- ja asumispalvelut ovat maksullisia. Esimerkiksi Espoossa on n. 28 000 eläkkeellä olevaa senioria. Noin 30 % vanhuksista elää yksinään. Kunta voi tarjota säännöllistä kotihoitoa 852 eläkeläiselle, pitkäaikaishoitopaikkoja on 1307, sairaalapaikkoja 226 ja omaishoitotukea saa 303  henkilöä (tiedot vuodelta 2008).  Miten käy niiden, joita palvelut eivät saavuta? Miten heidän taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset tarpeensa kohdataan?  Toimivat Seniorit ry yrittää etsiä tähän ratkaisuja.

 

Toimivat Seniorit ry:n jäsenten palvelutarpeista

 

Teimme ennen järjestön perustamista vuonna 2007 kartoituksen ikääntyvien asukkaiden tarpeista omassa As. Oy:ssämme Viherlaaksonranta 10 Espoossa. Siinä on asuntoja 90, joista 60 on eläkeläisten omistamia asuntoja. Kävi ilmi, että kaikki kyselyyn vastaajat korostivat ensisijaisesti sosiaalisuutta ja hyvän terveyden ylläpitämistä. ”He halusivat olla onnellisia!”  Syntyi seuraavat elä, asu ja toimi kotona - toiminnan alueet:

-        arkielämän toiminta,

-        terveyttä ja hyvinvointia edistävä toiminta,

-        omatoimisuutta ja luovuutta vahvistava toiminta

-        asumista helpottava toiminta.

 

Toimivat Seniorit ry:n toiminta vahvistaa vanhenevan ihmisen omaa minuutta ja uuden vanhusten kulttuurin syntymistä. Toimivat Seniorit ry on toiminut melkein kolme vuotta ja sen eri tapaamisissa on käsitelty kaikkia toiminta-alueita sivuavia kysymyksiä.

 

Sosiaalista turvaverkoista

Vanheneva ihminen kuuluu useisiin sosiaalisiin verkkoihin, jotka toimivat hänen turvaverkkoinaan.. Sosiaaliset verkot ovat tärkeitä yksilön arvoille, kehitykselle ja itsetuntemukselle. Seniorin sosiaalisina turvaverkkoina toimivat perhe, omat lapset ja mahdollisesti sisarukset, etenkin jos he asuvat lähellä. On paljon vanhenevia, yksinäisiä ihmisiä, joilta tämä perheen turvaverkko puuttuu.  Silloin julkiset palvelut ja jäsenyys eri järjestöissä saattavat toimia hänen turvaverkkoinaan.

Toimivat Seniorit ry antaa mahdollisuuksia vastavuoroisiin, arvokkaisiin ihmissuhteisiin.  Ikäihmiset muodostavat oman sosiaalisen todellisuutensa, jonka kehittyminen on yksilöllinen prosessi. Vähitellen Toimivat Seniorit ry:stä kehittyy merkittävä turvaverkko, jossa sen eri piireissä toimivat kokevat luottamusta toisiinsa osoittaen arvostusta, kunnioitusta ja yhteistyökykyä.

Toimivat Seniorit ry toimii jäsentensä tärkeänä, sosiaalisena tukiverkkona, joka vahvistaa sosiaalista ja kulttuurista identiteettiä ja korvaa muita puuttuvia kontakteja. Toiminta on paikallista ja vapaaehtoista. Yksin asuva huonokuntoinenkaan vanhus ei jää yksin. Toimintaa voidaan järjestää myös hänen kotonaan.

 

Toiminnastamme

Toimintamme on paikallista, pienimuotoista ja vapaaehtoista. Se toteutuu omistusasunnoissa asuvien ja työeläkettä saavien osanottajien omin voimavaroin. Kyselyn pohjalta syntyi jäsenmäärältään pieniä, mutta aktiivisia harrastuspiirejä kaikkiaan 16.  Niiden vetäjät ovat kaikki vapaaehtoisia, taloyhtiössä asuvia eläkeläisiä. Toimimme  yhteistyössä geriatriaan erikoistuvien ammatillisten koulutusyritysten kanssa, kunnan eri viranomaisten ja muiden vanhustyötä tekevien vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Olemme mukana joissakin EU-hankkeissa, joiden avulla yritetään parantaa ikääntyvien elämää. Teemme retkiä puutarhoihin, teattereihin, taidenäyttelyihin ja luentotilaisuuksiin. Järjestämme seminaareja, työpajoja, juhlia ja erilaisia tapaamisia.

Tiedostamme, että kolmas ikä on pidempi kuin lapsuus ja jopa pidempi kuin työikä. Kolmannen iän ikäihmiset, ikivihreät ovat aktiivisia, luovia ja vastuuntuntoisia kansalaisia. Toiminta, liikunta ja terveys ovat olennaisia oman elämän hallinnassa.

 Takaisin vuoden 2010 vuosikertomuksen sisällysluetteloon