Kannanote henkilökohtaiseen avustajaan

 Toimintakyvyltään rajoittunut, yksin kotonaan asuva  NO GO - /80+ vanhus on voitava rinnastaa vammaisiin, jolla on henkilökohtainen avustaja ja jotka saavat halutessaan henkilökohtaisen avustajan.   

Aloite 5. Toimintakyvyltään heikentynyt vanhus (80+) on rinnastettava vammaisiin, joilla on mahdollisuus saada henkilökohtainen avustaja. Henkilökohtainen avustaja osoitetaan kohtuullisin kustannuksin vanhuksen tarvitsemia palveluja varten kotona: siivous ja kodinhoito, pihatyöt, kodin korjaus, ruokailu ja kaupassakäynti, hygienia (kylvettäjä, avanteiden hoito), tietokonetuki (puhelimen ja tietokoneohjelmien päivitys, laitteiden osto, virustorjuntaohjelmien neuvonta, terveyden ja hyvinvoinnin yhdistäminen internetin käytössä, sosiaalisten verkkojen hallinta mm. skypen yms. välityksellä)

VASTAUS

Lähtökohtana palveluiden järjestämisessä ovat kaikille tarkoitetut yleiset palvelut. Tarvittaessa näitä palveluita täydennetään erityislainsäädännön kuten vammaispalvelulain perusteella.

Ikääntyneiden henkilöiden palvelutarpeisiin vastataan ensisijaisesti sosiaalihuoltolain perusteella. Ikääntyneiden palvelutarpeet on sosiaalihuoltolaissa huomioitu hyvin. Laissa mm. määrätään, että yli 75-vuotiaiden osalta palvelutarpeen arvioinnin tekeminen on aloitettava seitsemän arkipäivän kuluessa. Sosiaalihuoltolain mukaisia palveluita, jotka on tarkoitettu mm. ikääntyneille henkilöille ovat mm. kotipalvelu, kotihoito, asumispalvelut, laitospalvelut sekä liikkumista tukevat palvelut (kuljetuspalvelu).

Lisäksi laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (ns. vanhuspalvelulaki) on ensisijainen vammaispalvelulakiin nähden. Laissa säädetään 1) kunnan velvollisuudesta huolehtia ikääntyneen väestönsä hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemisesta sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisesta kunnassa; 2) iäkkään henkilön palveluntarpeiden selvittämisestä ja niihin vastaamisesta; 3) iäkkäille henkilöille järjestettävien palvelujen laadun varmistamisesta.

Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään, jos vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai tukitoimia muun lain nojalla.

Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. 

Kunkin vaikeavammaiselle henkilölle tarkoitetun palvelun tai tukitoimen osalta on joko vammaispalvelulaissa tai -asetuksessa erikseen säädetty siitä, keille näitä palveluja tulee järjestää. Esimerkiksi ne henkilöt, joita pidetään palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisina, määritetään vammaispalveluasetuksen 11 §:ssä. Henkilökohtaiseen apuun oikeutettujen vaikeavammaisten määritelmä sisältyy puolestaan vammaispalvelulain 8 c §:n 3 momenttiin. Nämä vaikeavammaisuuden määrittelyt eroavat toisistaan. 

Vammaispalvelulain 8 c §:ssä säädetään, että henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen 1 momentissa tarkoitetuista toiminnoista eikä avun tarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista. Kunkin hakijan kohdalla arvio hakijan oikeudesta vammaispalvelulain mukaiseen palveluun arvioidaan yksilöllisesti.

VASTAUS

Espoon kaupunki tarjoaa valtakunnallisestikin poikkeuksellisen laajoja maksuttomia tai kohtuuhintaisia liikuntapalveluita Espoon ikääntyvälle väestölle. Espoossa tehdään myös laajaa poikkihallinnollista yhteistyötä seniorikansalaisten liikkumisen ja fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi esim. 68+ Sporttikortilla, ohjatulla toiminnalla, aktivoivilla tapahtumilla ja koulutuksella. Viimeisen 10 vuoden aikana on Espoossa ikääntyville kehitetty huimasti aktivoivia ohjattuja palveluita, liikuntaympäristöjä ja erityisesti asennemaailmaa ikäihmisten liikkumiseen.

Aloite kunnan tarjoamasta liikunta-avustajasta kotona asuvalle yksinäiselle yli 80-vuotiaalle espoolaiselle on monelta osaa erittäin haastava. Joitakin tämän tyyppisiä toiminoja ja palvelumalleja on jo nykyisellään käytössä tai pilotoitavana. Esim. Espoon liikunta- ja vanhusten palvelut on vuodesta 2013 kouluttanut vanhuksille 116 vapaaehtoista ulkoiluavustajaa, joista yli puolet toimii aktiivisesti liikunta-avustajina ja ulkoiluttajina espoolaisissa palvelutaloissa. Maksuttomat vapaaehtoiskoulutukset toteutetaan 4 kertaa vuodessa eripuolilla Espoota.

Säännöllistä liikunta-avustajatoimintaa toteutetaan myös oppilaitosyhteistyönä Laurean ammattikorkeakoulun kanssa ja myös Omnian ammattiopiston kanssakin sitä on kertaalleen pilotoitu. Tämän tyyppisiä uusia toimintamuotoja tulee jatkossa innovoida ja pilotoida edelleenkin. Kolmannen sektorin ja yksityisten palveluiden palvelutarjonnan kehittyminen ja mahdolliset kumppanuudet tulee myös jatkossa erityisesti huomioida.

Espoon vanhustenpalvelut on mukana edistämässä ikääntyneiden liikuntaa. Kotihoidon asiakkaille ja Espoon sairaalan potilaille voidaan laatia tarvittaessa liikuntasuunnitelma. Kotihoidon kotikuntoutusfysioterapeutit auttavat ja ohjaavat osaltaan kotona asuvien iäkkäiden liikuntaa. Kotihoidossa, palvelutaloissa ja hoivakodeissa on kuntoutuksen lähihoitajia, joilla osaamista iäkkäiden liikunnan ohjaamiseen.

Hyvistä, turvallisista ja yksinkertaisista vanhusten ryhmäliikuntakäytännöistä on koottu ”Liikuntaa joka päivä, tartu hetkeen -käsikirja arjen liikuntaan” helpottamaan ja lisäämään ikääntyneiden liikuntaa kotona ja erilaisissa ryhmätilanteissa. Läheisten ja vapaaehtoisten on helppo toteuttaa käsikirjan avulla liikuntahetki. 

Yli 80-vuotiaiden espoolaisten ikääntyneiden liikkumisen varmistamiseen liittyy vahvasti myös ennakoivien palveluiden ja tiedottamisen kehittäminen esim. saavutettavat neuvontapalvelut, henkilökohtainen opastus ja riittävä osallistumisen tukeminen. Nämä palvelut tuleekin tulevaisuudessa Espoossakin osata hyödyntää entistä tehokkaammin varsinkin ikääntyneen liikkumisen vaikeutuessa ja kotona asumisen haasteiden kasvaessa. Tämä tarkoittaa moniammatillista yhteistoimintaa, riskien tunnistamista  ja varmistettua hoitoketjua jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Osittain näitä palveluita onkin Espoossa kehitetty jo  useita vuosia esim. terveysasemilla henkilökohtaista liikuntaneuvontaa seurantoineen , seniorineuvontaa sekä toimialojen poikkihallinnollista yhteistoimintaa. Vanhusten palveluissa käynnistyy vuonna 2016 uusi neuvonta- , ohjaus- palvelutarpeen arvio - ja päätöksentekoyksikkö, NOPSA. Yksikön palvelupalettiin on hyvä liittää liikuntaneuvontaa.  Kotona asuva iäkäs voi saada maksuttoman vapaaehtoisen saattajan, kun hän tarvitsee apua liikuntaharrastuksiin pääsemiseksi. NOPSAn palvelutarpeenarviossa voidaan arvioida myös liikuntamahdollisuuksia ja olla yhteydessä vapaaehtoisvälitykseen.

Liikkumattomien ikääntyneiden aktivoinnissa lähitulevaisuuden kehittämisalueina ovat myös Espoossa toimivien kuljetuspalveluiden esim. palvelulinjojen kehittäminen kohderyhmän tarpeisiin, sekä riittävän ajoissa tehtävä liikkumista tukevien apuvälineiden hankinta ja niiden käytön opastus.

Kyseisiin haasteisiin vastaaminen tulee vaatimaan uusia toimintatapoja, uutta innovointia ja entistä enemmän yhteistyötä myös Espoossa sekä myös kuntalaisten ja erityisesti senioriväestön aktiivista osallistumista toimintojen kehittämiseen.

Aloite 6. Työttömät pitää velvoittaa auttamaan vanhuksia vastineeksi saamistaan sosiaalisista ja taloudellisista tuista. Tietty tuntimäärä vs. saatu taloudellinen tuki/viikko tai kuukausi

Aloite 7. Kokeiluluontoisesti käynnistetään opiskelijoiden asuntotuki, jota vastaan opiskelija avustaa kotona yksin asuvaa 80+ vanhusta. Esim. Ilmaista asuntoa vastaan opiskelija toimii vanhuksen apuna 30t/kk.

VASTAUS

Työttömien velvoittaminen auttamaan vanhuksia edellyttäisi lakimuutosta sekä järjestelmän luomista valtakunnallisesti.  En pidä hyvänä vaihtoehtona, että työttömiä velvoitettaisi auttamaan vanhuksia vastineena esimerkiksi työttömyysetuudesta tai toimeentulotuesta. Jonkun pitäisi organisoida ja valvoa toimintaa sekä määritellä, mitkä olisivat perusteet, joilla tietyt työttömät velvoitettaisi auttamaan vanhuksia vastineeksi saamistaan etuuksista. 

Opiskelijoiden asuntotuki ilmainen asunto vanhuksen avustamisesta vastineeksi  ei kuulu työllisyyspalveluiden toiminta-alueeseen.

Heidi Nihtilä/Työllisyyspalvelujen  päällikkö/Espoon sosiaali- ja terveystoimi/Perhe- ja sosiaalipalvelut/PL 2525/02070 ESPOON KAUPUNKI/puh. 043 8257356

heidi.nihtila@espoo.fi

Takaisin kannanotteisiin 2015