- Havaintoja sairaalahenkilökunnan toimista sairaalan osastoilla
- Kun uusi potilas tulee osastolle hänelle ei esitetä kuka kukin hoitava henkilö on ja miten hänet tunnistaa. On keittiöhenkilökuntaa, siivojia, lähihoitajia, sairaanhoitajia, lääkäreitä ja fysioterapeutteja. Kaikki pukeutuvat niin että heidän asemaansa ei voi mitenkään tunnistaa.
- Hoitohenkilökunnan asenteet kohdistuvat kielteisesti potilaaseen. Hän kokee, että hänestä ei välitetä. Ruokatarjotin ja sairaalan lattiat saavat enemmän huomiota kuin hän.. Hän saa odottaa tuntitolkulla kipeästi pyytämäänsä apua.
- Jos potilaalla on huono kuulo, irtohampaat, muisti hävinnyt, eikä hän enää osaa suomea ja hän on sänkypotilas, mitä häntä palvelevan henkilön pitäisi tietää voidakseen käyttää tervettä järkeä. Nyt potilaalle tuodaan esim. ruokatarjotin, joka jätetään sängyn viereen ja jonkin ajan kuluttua se haetaan koskemattomana pois. Ei ihme että potilaat ovat aliravittuja. He eivät saa edes tarvitsemaansa määrää nesteitä, joka on vähintään 1600 ml päivässä. Yöpöydällä ei ole vettä eikä mehua. Aterian yhteydessä annettu juomakin korjataan pois. Miettiiköhän joku miksi ruoka ja juomat jäävät syömättä? Miksi tekohampaat ovat pöydällä eivätkä suussa? Millaiset asiat pitäisi varmistaa kun tarjotinta kannetaan potilaalle?
- Jos onneton potilas kysyy huoneeseen tulevalta henkilöltä, hän saa vastaukseksi: ”Asia ei minulle kuulu! Olen vain siivooja” tai ”Tuo on lääkärin vastuulla!” tai ”Hoidan asian edelleen.” Mitään ei kuitenkaan kuulu tai tapahdu.” Vastuuta pompotellaan yhdeltä toiselle. Aloitettu työ ja hoito jäävät tekemättä. Sänky petaamatta. Potilaan vaatteet ja vaippa vaihtamatta. Haavat hoitamatta.
- Työmoraali on hävinnyt ja työntekijöiden henkilökemiat ovat tulehtuneet. Niitä lietsotaan ja potilaiden hoito on sivuasia. Missä on henkilökohtainen ylpeys ammattitaidosta ja osaamisesta. Tieto eri työvuorojen välillä ei kulje. Työt jäävät kesken ja niistä ei kukaan välitä, kun niitä ei siirretä tulevalle työvuorolaiselle.
- Ulkomailta Suomeen tulleet työntekijät ovat sosiaalisilta valmiuksiltaan paljon parempia kuin suomalaiset kollegansa. Heidän sosiaalinen kontaktinsa viestii ” välitän sinusta”. Suomalaisten työntekijöiden viesti on ”sinusta en välitä”.
- Työnjohto ja lääkärin rooli ovat sekaisin. Lääkärin yli kävellään. Osastolla tapahtuu asioita, joista johto ei ole tietoinen. Kuka on vastuussa työn ohjaamisesta ja hoidossa tapahtuvista virheistä?
Aloite 19. Sairaalahenkilökunta edellytetään osallistuvan säännölliseen jatkokoulutukseen, jotta em. hoitovirheiltä vältytään. Jos henkilökunta ei osallistu jatkokoulutukseen, uhkana on työstä irtisanominen. Opettajat käyvät säännöllisesti jatkokoulutuksessa. Hoitokäytänteet muuttuvat, henkilökunnan jatkokoulutus tulee tarpeelliseksi jo pelkästään apuvälineiden ja lääkkeidenkin osalta, puhumattakaan oikeanlaatuisesta, arvokkaasta suhtautumisesta vanhukseen. Vanhuskin (80+) on ihminen.
VASTAUS/PALAUTE
Koulutus:
Henkilökunnan osaamisen jatkuva kehittäminen on tärkeää ja niinpä Espoon sairaalassa järjestetään säännöllisesti koulutusta kaikille henkilöstöryhmille. Henkilökuntaa kannustetaan osallistumaan sekä sairaalan omaan että ulkopuoliseen koulutukseen.
Takaisin kannanotteisiin 2015
|
