Vuosikertomus 2012 Saatte

1 Saatteeksi

Yhdistyksen toiminta on kohdistunut ennen kaikkea jäsenten syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn ja turvallisuuden tukemiseen sekä yhteistyöhön kumppaneiden kanssa. Uutta  tietoa on luotu ja saatu erilaisissa työpajoissa (Espoon kaupungin kotona asuvien senioreiden omaehtoiset itsepalvelut, Laurean ForeMassi-hanke), yhdistyksen omasta toiminnasta (Mielen heijastamaa – maalauspiirin  ja Viihteellisiä matkoja itään tapaamiset), toimimalla päätekäyttäjinä yhteistyökumppaneiden kokeiluprojekteissa (VTT:n Owelan kehittämisympäristössä tuotetut verkkokokeilut ja tutkimus, E2C Express to Connect projektin  iPad-pelit ikääntyneille).

Suomessa on vuonna 2012 jo yli miljoona eläkeläistä. Espoossa yli 65-vuotta täyttäneitä on yli 30 000 (12.1 % väestöstä). 75-vuotta täyttäneitäkin on jo lähes 12 000 henkilöä (4,4 % väestöstä) ja 85-vuotta täyttäneitä lähes 3000 henkilöä (1,1 % väestöstä). Kaikki seniorit tarvitsevat erilaisia palveluita.

Valtakunnan tasolla kiivastakin keskustelua käytiin vuoden 2012 aikana vanhuspalvelulaista, josta käytetään myös nimeä ikääntyneitä koskevan lainsäädännön vahvistaminen eli ikälaki. Lailla täsmennettäisiin kunnan velvollisuuksia ja vahvistettaisiin iäkkäiden henkilöiden mahdollisuutta saada tarvitsemansa palvelut. Esitys sisältää muun muassa perussäännökset iäkkäille henkilöille palveluja tarjoavien toimintayksikköjen palvelujen laadusta.

Hallituksen esityksen tavoitteena on varmistaa, että iäkkäät ihmiset saavat yksilöllistä tarpeittensa mukaista hoitoa ja huolenpitoa yhdenvertaisesti koko maassa laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen avulla. Laki astuu voimaan 1.7.2013. Lain kohteena ovat lähinnä kunnan laitoksissa olevat vanhukset ja heitä palveleva henkilökunta. Lain toteutuminen kunnan tasolla on kiinni kunnan taloudellisista voimavaroista ja poliittisesta tahdosta. Kotonaan asuvat vanhukset saavat kuitenkin tulla toimeen omilla ehdoillaan.

Hyvän vanhenemisen ja pitkän elämän aineksia ovat elämän merkityksellisyys, aktiivinen osallistuminen yhteiskunnan ja kulttuurin rientoihin sekä terveys ja sairauksien hyvä hoito. Yli 98 % senioreista asuu omistamissaan tai vuokraamissaan asunnoissa. Senioreiden tarvitsemia yksityisiä tai kunnallisia palveluita ei riitä edes kaikille yli 85-vuotiaille, puhumattakaan koko ikääntyneestä väestöstä. Tarvitaan innovatiivisia malleja ja kokeiluja koko ikääntyneen väestön tarvitsemien palveluiden luomiseksi.  Tilanteen ratkaisemiseksi Toimivat Seniorit ry kehitti kotonaan asuvien senioreiden palvelukeskuksiksi yhteistyössä Aalto-yliopiston tutkijan Marja-Liisa Niinikosken ja Espoon kärkikäyttäjän ryhmän kanssa kolme kotona asumisen mallia: kevyt, keskiraskas ja tuhti malli (kuva 1)

Kuva 1. Senioreiden kotona asumisen kolme mallia

Kaikissa malleissa kustannuksista vastaavat seniorit itse. Palveluiden tarve lisääntyy siirryttäessä kevyestä mallista keskiraskaaseen ja keskiraskaasta tuhtiin malliin. Tuhti malli edellyttää jo palvelutalojen ja vanhainkotien tasoa, joiden palvelut eivät ulotu niiden vähyyden vuoksi edes vanhimpiin senioriryhmiin.

Kaikista senioreiden asumismuodoista löytyy senioreita kaikkiin kolmeen malliin (kuva 2). Nämä kolme asumisen yhteisöllistä mallia ovat mahdollisia toteuttaa yhteiskunnassa. Tällöin pystytään tehokkaasti ehkäisemään kotonaan asuvien senioreiden yhteiskunnallista syrjäytymistä ja syrjäyttämistä. 

Toimivat Seniorit ry:n toiminta vastaa jo läheisesti näitä malleja (kuva 2). Yhdistyksen jäsenistä noin 30 % edustaa GO GO, 40 % SLOW GO ja 30 % NO GO -senioreita. Kukaan yhdistyksen jäsenistä ei asu kunnallisessa/yksityisessä palvelutalossa.  Muutamat jäsenet kuuluvat kunnallisen kotihoidon piiriin.

Kuva 2. Kotona asumisen yhteisölliset kolme mallia

Syksyllä 2012 pidettiin kunnallisvaalit. Toimivat Seniorit ry teki vanhusten asemaa ja lain tarjoamia palveluehdotuksia koskevan kyselyn Espoon eri puolueiden kunnallisvaaliehdokkaille. Osa ehdokkaista osoitti asiantuntemusta ja poliittista tahtoa hoitaa myös espoolaisten vanhusten asioita. Suurin puute sekä ikälaissa että kunnallisvaaliehdokkaiden tietoisuudessa koski kotonaan asuvien vanhusten asemaa ja palvelujen tarvetta. Siihen ei kiinnitetty huomiota. Mitään ehdotuksia tilanteen parantamiseksi ei löytynyt kunnallisvaaliehdokkaiden vastauksista.

Ikääntynyt voi olla yksinäinen ja samanaikaisesti vielä itse vastuussa itsestään, toisaalta riippuvainen omista kyvyistään, perheenjäsenten ym. mielialoista ja ystävällisyydestä. Em. riippuvuus on vielä myönteistä riippuvuutta, mikä kuuluu jokapäiväiseen elämään. Ikääntyneet ovat silloin vielä oman elämänsä subjekteja.  Sillä hetkellä riippuvuus muista muuttuu kielteiseksi, kun ihminen menettää olemassaolonsa subjektina, itsenäisensä toimijana, hän muuttuu objektiksi, holhottavaksi ja häneltä häviää vähitellen ihmisarvo. Hän on muiden toiminnan kohde (objekti), jota välillisesti käytetään hyväksi mm. taloudellisesti eikä hän voi juuri ollenkaan vaikuttaa omaan elämäänsä ja hyvinvointiinsa. Näin käy, kun itsenäisyys, fyysiset voimat ja mahdollisuus vastata omasta itsestään vähenevät ja ihminen tulee vähitellen täysin riippuvaiseksi muista ihmisistä ja muiden tuottamista palveluista.  

Takaisin vuosikertomus -sivustoon  Takaisin vuosikertomus 2012

Takaisin etusivulle