Kunnallisvaalit 2012

Seniori  annatko muille kuin senioreille vallan päättää asioistasi. Mieti tarkkaan, ketä äänestät ja ÄÄNESTÄ KUNNALLISVAALEISSA 2012.

Espoon vanhusneuvoston varapuheenjohtaja Jarkko Rahkonen   toteaa meidän ikäihmisten hämmästykseksi, että  ”yli 65 vuotiaat ovat jo nyt kunnallisvaalissa lukumääräisesti suurin äänestäjäjoukko  Suomessa– yli puolet äänestäjistä. Yli 65-vuotiaat ovat myös huomattava veronmaksajajoukko ja merkittävä kuluttajaryhmä. Useimmat eläkkeensaajat maksavat ansaitsemillaan eläkkeillä tarvitsemansa palvelut, he eivät ole huollettavia lasten tapaan.

Tutkimusten mukaan vain pari kolme viimeistä elinvuotta vaatii tehostettua hoitoa. Virikkeellinen vanheneminen lyhentää elinajan loppuvuosien hoitovuosien lukumäärää. Siis ikääntyminen merkitsee nykyään lisää hyviä elinvuosia ja nykyistä vähemmän vuosia sairaalahoidossa.

Kysymyksiä kunnallisvaalien ehdokkaille 2012

”Vanhusten asema kunnassa”

1. Tällä hetkellä kotonaan asuvat vanhukset, joita on tilastojen perusteella yli 95 % vanhuksista, jäävät helposti eduskunnan käsiteltävänä olevan vanhuspalvelulain ulkopuolelle. Tämä laki koskee lähinnä kunnan laitoksissa olevien vanhusten hoitoa ja palveluita sekä heidän hoitajiensa työmäärää.

Millaisia toimenpiteitä pidätte tärkeinä kotonaan asuvien vanhusten elämänlaadun, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämiseksi?

2. Kotonaan asuva vanhus tarvitsee virikkeitä ja tietoa omista mahdollisuuksistaan parantaa omaa hyvinvointiaan. Kunnan vanhusneuvosto ja vanhusten infopiste eivät ole onnistuneet tehtävässään välittää ikäihmisten tarvitsemaa tietoa. Kunnalliset vanhusten palvelukeskukset eivät myöskään tiedota riittävästi toiminnastaan.  Mitä ehdotatte tilanteen korjaamiseksi?

 3. Ikäihmisten asuinympäristö aiheuttaa turvattomuutta. Asuinympäristön kulkureittejä kauppaan, terveyskeskukseen, apteekkiin, kirjastoon voitaisiin valaista kunnolla ja reitin varrelle laittaa penkkejä lepäämistä varten.  Myös kotonaan asuvat vanhukset ”laitostuvat”. Heidän toimintakykynsä heikkenee ikääntyessä. Kuulo, näkö, muisti ja liikkuminen rappeutuvat. Niiden heikkenemisen ennaltaehkäisy ja jatkuva seuranta on tärkeää.

Millaisia toimenpiteitä ja niiden rahoitusta haluatte ehdottaa kotonaan asuvien vanhusten elämänlaadun, hyvinvoinnin, turvallisuuden ja toimintakyvyn edistämiseksi?

4. Espoossakin korostetaan omassa kodissa asumista mahdollisimman pitkään. 90 % vanhuksista asuu esteellisissä kodeissa. Eikö olisi järkevää suunnitella kodit sellaisiksi, että ihminen pystyy asumaan omassa kodissaan elämänsä loppuun asti? Asumista omassa kodissa voidaan pienillä toimenpiteillä parantaa. On aivan järjetöntä panna hänet muuttamaan seniori- tai palvelutaloon, kun samat palvelut voidaan suunnitella hänen omaan asuntoonsa. 

Miten mielestänne kotonaan asuvien vanhusten kotien perusparannusta ja korjausrakentamista voitaisiin tehostaa? Mistä varat? Voisiko kunta avustaa taloudellisesti vanhuksia korjausrakentamisessa?

5. Kotonaan asuvat vanhukset ovat kunnalle säästöä. Ikäihmisten palvelujen laatusuositus (STM 2008) perustuu ajattelulle, että tiettyä ikäryhmää – laatusuosituksen mukaan kalenteri-iältään yli 75 -vuotiaita – kohden tarvitaan tietty määrä hoiva- ja hoitopalveluita. Niitä tulee tarjota kevyestä vaativaan apuun, jolloin ikäkriteeriä vahvemmin palveluiden saantia säätelee toimintakyvyn arviointi. Toisaalta painotetaan yksilöllisen avuntarpeen havaitsemista. Itsearvioitu terveydentila kuvaakin yleensä hyvin vanhuksen todellista toimintakykyä. 

Miten suhtaudutte siihen, että vanhuksilla olisi subjektiivinen oikeus tarvitsemiinsa peruspalveluihin?

 6. Espoo suunnittelee keskittävänsä terveyspalvelut muutamaan suureen yksikköön. Tämä vaikeuttaa monen seniorikansalaisen käyntejä terveyskeskuksissa. Kulkuyhteydet ovat liian vaativat huonokuntoiselle vanhukselle. Millaisia muita ratkaisuja kannatatte?

Takaisin ajankohtaista -sivulle ja etusivulle