”Yhteisöllisyys- utopiaa vai huomisen arkea”  2.2.2017 Ilmarisen ja Vanhustyön Keskusliiton ajankohtaisfoorumi

Oma koti kullan kallis – ajatuksia asumisesta

Helena Allahwerdi

”Yhteisöllisyys- utopiaa vai huomisen arkea” oli 2.2.2017 Ilmarisen ja Vanhustyön Keskusliiton ajankohtaisfoorumin teemana. Ilmarisen tekemän tutkimuksen mukaan yhteisöllinen asuminen kiinnostaa joka kolmatta ikääntyvää. Eniten yhteisöllisessä asumisessa kiinnostivat turvallisuus ja arjen apu, kohtuullinen hinta,  palvelut ja seura.

Eniten muuttosuunnitelmiin vaikuttaa oma ja puolison terveys. Toiseksi eniten vaikuttivat lasten, omaisten ja sisarusten läheisyys sekä puolison toiveet ja eläkkeen myötä pienentyneet tulot. Asumisen toiveissa ja haaveissa tulevat esiin esteetön asuminen, modernit asunnot ja niihin liittyvät koneet ja laitteet, sekä palvelut saatavilla ja lähellä. Haaveena on esimerkiksi ”kiva porukka asuisi samassa kerrostalossa järvenrannalla kaupungissa keskustassa

Yhteisöllisyyttä voidaan kehittää millaiseen taloon hyvänsä. Aina ei tarvitse muuttaa uuteen asuntoon.  Pääkaupunkiseudulla asuvat ovat kiinnostuneita yhteisöllisestä asumisesta ja he olisivat muita valmiimpia asumaan ja jakamaan arkeaan eri-ikäisten kanssa. Maaseudulla yhteisöllinen asuminen ei kiinnosta monia. Yhteisöllisyys on ihmisistä kiinni, mutta rakentamisella voimme luoda sille puitteet ja ottaa sen huomioon.

Vanhustyön keskusliiton toiminnan johtaja Satu Helinin mielestä yhteisöllisyys koostuu arvoista, joita ovat muun muassa vastavuoroisuus, yhdessä oleminen ja tekeminen, luottamus, sitoutuminen, tavoitteellisuus ja me-henki. Kyky ja halu tehdä yhdessä perustuu ajatukseen saavuttaa enemmän ja suurempaa, kuin yksin tekemällä. Ikääntyneet ihmiset ovat työelämän jälkeen voimavarana yhdistyksissä ja perheyhteisöissään. He osallistuvat moniin kulttuuriharrastuksiin ja täyttävät katsomot teattereissa, konserteissa ja oopperassa. 

 Tosin osa ikäihmisistä kokee itsensä kodissaan yksinäiseksi ja turvattomaksi. Kodista on tullut vankila. Koti voi olla kaupungissa tai missä hyvänsä maaseudulla.  Onko nyt muutto edessä. Riittävätkö varat? Uusia seniori- ja palvelutaloja syntyy eri puolille maatamme. Tarvitsemmeko niitä? Eikö seniorin omistusasuntoa voida korjata niin että se on käytännöllinen ja viihtyisä. Kannattaako lähteä isosta ja viihtyisästä kodista muuttamaan senioritalon pieneen yksiöön, jonka vuokrakin on paljon kalliimpi kuin nykyisen asumisen, puhumattakaan muiden palveluiden kustannuksista!

Valtakunnallinen ja kunnallinen vanhuspolitiikka korostaa, että vanhuksen paras paikka on hänen oma kotinsa. Miten kotia voitaisiin kehittää turvallisemmaksi. Foorumissa pohdittiin millaisien yhteisöllisten asumismuotojen avulla voidaan ratkaista haurastuvien ja yksinäisten vanhusten ongelmia.  Monella on haaveena ”asunto, jossa voi olla omassa rauhassaan ja myös muiden kanssa sosiaalisissa yhteyksissä.” Myös turvallisuus ja palvelut kiinnostivat. – Palveluita halutaan ostaa, ne pitää vain osata hinnoitella oikein ja tarjonnan tulee olla riittävän laaja: sellainen, josta jokainen voi valita itselleen

Lääketieteen tohtori Markku T. Hyyppä korosti eri tutkimusten perusteella, että ihminen tarvitsee kokemuksia sosiaalisesta läsnäolosta. Hän totesi, että sosiaaliset ja kulttuuriset harrastukset tuovat lisävuosia ihmisen elämään. Yksin tai yhdessä harrastaminen kartuttaa ihmisen sosiaalista pääomaa ja vuorovaikutustaitoja. Kaunokirjallisuuden lukeminen, kirjastossa käynnit, museot, konsertit, elokuvat, taidenäyttelyt, puutarhan hoito, nikkarointi ja vierailijat vahvistavat läsnäolon kokemuksia ja pidentävät elinikää. Vaarallisinta vanhenevalle ihmiselle on tupakointi, epäluottamuksen kokemus ja jatkuva istuminen soffaperunana pitkin päivää. 

Yhteisöllisyys ja sen vahvistuminen olivat avain käsitteitä Foorumin puheenvuoroissa. Jyväskyläläinen Olavi Niemi kertoi JASO hankkeesta, joka rakentaa hyvin suunniteltuja, edullisia asumisoikeusasuntoja varttuneelle väestölle.

Läheskään aina eläminen ei onnistu siinä asunnossa, jossa on eletty eläkeikään saakka. Siksi tarvitaan lisää sellaisia esteettömiä ja laadukkaita koteja ja asumisenmuotoja, joihin palveluiden tuominen on oikeasti mahdollista, jos niitä jossain vaiheessa tarvitaan. Asuntojen tulisi olla lähellä peruspalveluja ja mahdollistaa yhteistoiminta muiden samassa elämäntilanteessa olevien kesken eli yhteisöllisyys. Asumisen suunnittelulla ja hyvällä toimintamallilla pystytään myös ylläpitämään ikääntyvien toimintakykyä ja näin siirtämään tai vähentämään palvelutarvetta tai jopa poistamaan se. 

JASO tarjoaa ratkaisuksi asumisoikeusasuntoja. Asunnot ovat kooltaan 40 m2, 50 m2 tai 65m2. Kaikki asunnot ovat kaksioita. Niitä on kahdenlaisia yhteisöllistä asumista  tai yhteisöasumista korostavia. Jos valitsee yhteisöllisen asumisen niin silloin osallistutaan moniin yhteisiin toimintoihin. Yhteisöasumisessa  eletään niin kuin aikaisemminkin omassa vanhassa kodissa, mutta jos tarvitsee palveluja, niitäkin voi ostaa.

Toimintaa ohjaa laki asumisoikeusyhdistyksistä. 15 %:n oma osuudella pääsee kiinni omaan uuteen asuntoon ja sen jälkeen voi vuosien varrella kertynyttä asuntovarallisuutta jäädä käytettäväksi erilaisten hyvinvointia lisäävien asioiden ja palveluiden hankkimiseen

AsOy Säästökehässä on jo toteutettu paljon myös eläkeläiselle sopivia ideaaleja asumistavoitteita. Meillä on ihanteellinen, kaunis ympäristö. Talojen sisäänkäynti on portaaton ja asunnot ovat kynnyksettömiä. Putkiremontin yhteydessä (2013-2015) jokainen asukas voi remontoida asuntonsa mieleisekseen. Toimivat Seniorit ry tarjoaa kaikenlaista yhteisöllistä toimintaa kunkin tarpeiden pohjalta. Erilaiset  17 kaikille avointa harrastepiiriä takaavat yhteisöllisyyttä ja sosiaalista vuorovaikutusta tuttujen kesken.  Jokainen voi vaikuttaa toiminnan ja palvelujen kehittämiseen tulemalla mukaan. Tässä olemme espoolaista kärkiryhmää.

Takaisin Tapahtumiin 2017 ja takaisin etusivulle