Ajankohtaista 2019

Keskustelua ja pohdintaa vanhusten hoidosta

Huhtikuun kansanedustajavaalit lähestyivät ja vanhusten hoito uutisoitiin  rämäkästi  Vanhukset olivat jääneet hoidotta ja jopa kuolleet hoitovirheiden takia . Keinoina korjata tilanne korostettiin lähinnä hoitajamitoitusta, mikä on ollut yhtenä  syynä hoivakodeissa tehtyihin hoitovirheisiin kuten kuolemantuottamukseen tai hoidotta jättämiseen. Alan asiantuntijat kuten prof. Marja Vaarama, emeritusprof.  Jaakko Valvanne  ja emeritaprof. Sirkka-Liisa Kivelä  laajensivat keskustelua koskemaan koko vanhusten hoidon kenttää.

Viherlaaksolaiset keskustelivat Espoon kaupunginhallituksen jäsenen kansanedustaja Mia Laihon ja Nestorin Leppävaaran asiakkuuspäällikkö Leena Westerlundin johdolla helmikuun 11. päivänä 2019 Viherlaakson kirjastossa espoolaisten vanhuspalveluista ja tulevasta SOTE- ja maakuntalakipaketista, joka on eduskunnan käsiteltävänä.

Yksityisen tai julkisen hoidon vapaavalintaisuus  oli asiakohta, joka nosti EU:n keskusteluun. Valinnanvapaus kyseenalaistaa tämän lainkohdan oikeudellista varmuutta, jonka taustalla piilee  SOTE:N  Kysymys on paljon laajempi, jota säätelevät kansainväliset EU:n ja YK:n sopimukset ja suositukset ja kansallinen lainsäädäntö. Myrsky käynnistyi SOTE- ja maakuntalakiuudistusten myötä, jotka roikkuvat edelleen käsiteltävinä eduskunnassa. 

Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professori Juha Raitio on sitä mieltä, että valinnanvapaushanke on pantava jäihin, kunnes Suomi saa selvyyden  EU:n kannasta?

Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen on samaa mieltä Raition kanssa. Ojanen toteaa:

– Ei tästä kunnialla selvitä eteenpäin muuten kuin notifikaation avulla. Se olisi pitänyt tehdä jo ajat sitten. Jos homma olisi hoidettu heti alta pois, meillä olisi jo sotekuvioissa täysi oikeusvarmuus

Kansalaisten suuri huoli on siitä, mitä tapahtuu, jos SOTE-ja  maakuntalainsäädäntö hyväksytään joko ennen eduskuntavaaleja tai sen jälkeen. Moni ei jaksa enää pysyä kärryillä mistä kaikesta on kysymys.

Kun SOTE- ja maakunta lainsäädäntö hyväksytään silloin  kunnan koko sosiaali- ja terveyssektori siirtyy varoineen uuden organisaatiomallin mukaan maakuntaan.  

Tilanne  Espoossa

Elokuussa 2016 hyväksyttiin suunnitelma Espoon ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi vuosille 2016-2021 otsikolla Täyttä elämää ikääntyneenä. Tämän vanhuspoliittisen suunnitelman mukaan Espoossa  on kotona asuminen  ensisijaista. Tämä tavoite on jo nyt toteutunut.

Kuka pääsee kunnan tukemiin hoitokoteihin? Nestori vastaa!

Espoossa oli vuoden 2019 alussa  noin 44 500 eläkeläistä, joista 93%  asuu kotonaan. Yksinään asuvien määrä kasvaa iän mukana. Ainoastaan  pieni osa on kunnan hyvin valvotun hoiva-asumisen tai kotihoidon asiakkaana.

Hoiva-asumista järjestetään sekä pitkäaikaishoitona että lyhytaikaishoitona. Palvelutarpeen arviointi tehdään Seniorineuvonta ja palveluohjaus Nestorin henkilökunnan toimesta ja siihen osallistuvat  asiakas ja häntä hoitavan tahon edustajat.

Arvioinnin kriteereihin kuuluvat seuraavat: toimintakyky, elämäntilanne, voimavarat ja käytössä olevat kotipalvelu. Arvioinnissa käytetään erilaisia testejä kuten muistisairauden, sosiaalisten ja psyykkisten sairauksien mittaamista ja lääkärin diagnoosia. Asiakkaan tulisi käyttää kunnan kotipalveluja kolme kertaa päivässä ennen kuin hänet voidaan hyväksyä ympärivuorokautisen hoivakodin asukkaakksi. 

Palveluasumisen ja  hoiva-asumisen asiakkuuden kriteerit Espoon vanhusten palveluissa hyväksyttiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa toukokuussa 2017 ja ne ovat olleet käytössä siitä lähtien  Kunnan vastuulla on 1060  hoitopaikkaa yksityisissä hoitokodeissa ja 270  hoitopaikkaa omissa  Elä ja Asu keskuksissa.

Espoossa on 633 omaishoitajaa, jotka saavat kunnalta korvausta työstään, Palkkio määräytyy työn vaativuuden mukaan.  Suuri osa omaishoitajista tekee työtään kaikessa hiljaisuudessa ilman mitään kunnallista. Näiden hoitajien lukumäärä ei ole tiedossa.

Nestorin tekemän arvioinnin yhteydessä asiakkaalle tehdään palvelu – ja hoitosuunnitelma. Asiakas maksaa ympärivuorokautisesta asumisesta  85% eläketulostaan. Hänelle jää eläkkeestään maksimissaan 253,62 € kuukaudessa lääkkeisiin, liikkumiseen, puhelimeen ja  henkilökohtaisiin tarpeisiin. Mikäli eläke ei riitä, on mahdollista anoa KELALTA  asumis- ja toimeentulotukea.

 Kunnan omista laitospaikoista tullaan luopumaan vuoteen 2021 mennessä?  Jäljelle jäävät  yksityisellä sektorilla olevat hoitokodit, joiden kanssa kunta tekee hoitosopimuksen kilpailutuksen jälkeen. Tähän mennessä kilpailutuksessa on painotettu kustannuksia 90% ja laatua 10%. Tilanne tulee kuitenkin muuttumaan jolloin laatua painotetaan enemmän. 

Kotonaan asuva espoolainen ihmettelee, onko Espoon vastuulla  oleva hoivakotitoiminta ja sen laatu lähinnä byrokraattista valvontakosmetiikkaa paperilla. Siellä kun ei ole juuri mitään ongelmia. Kaikki hyvin tällä kertaa. Vanhukset hoidetaan hyvin ja kaikki pääsevät hoitoon oli varaa siihen tai ei? Valvonta toimii? Median uutisointi paljastaa kuitenkin epäkohtia.

Kotonaan asuvan seniorin palvelutarpeesta vastaa kunnan kotipalvelu

Palvelutarve arvioidaan Nestorin virkailijoiden avulla. Kotihoito sisältää kotisairaanhoidon, kotipalvelun ja terveyden- ja sairaanhoitoa, jos asiakas ei kykene käyttämään ulkopuolisia, yksityisiä  terveyspalveluja, Paine kotipalveluihin kasvaa kun ympyrävuorokautinen laitoshoito loppuu kokonaan parin vuoden aikana.

Kotisairaala, kotihoidon saattohoito ja kotihoidon avohoito tulevat lisääntymään. Ehkä Espoo selviää koska kotihoitokin siirtyy sosiaali- ja terveyssektorin kanssa kokonaan varoineen maakuntaan kunhan vain eduskunta ensin hyväksyy tätä koskevan lainsäädäntöpaketin?

Espoossa on yksinään asuvia vanhuksia +80 v yli 45%.  Eräiden arvioiden mukaan jokainen kotonaan asuva eläkeläinen tarvitsee ensisijaisesti kodinhoidon palveluita: siivousta, liinavaatteiden vaihtoa ja pesua, roskien ulosviemiseen, apua peseytymisessä, kaupan ja muiden asioinnin hoitamisessa, harrastuksissa ja sosiaalisissa riennoissa, Näitä palveluja ei kunnan kotihoito tarjoa vaan ne on ostettava yksityiseltä sektorilta.

 Vanhuuden raihnaistuminen on väistämätöntä. Kunnan kotihoito ei tuota mitään kodinhoidollisia palveluja. Jos niitä tarvitaan, ne voidaan ostaa yksityisiltä yrityksiltä, joita kyllä on mutta palvelut ovat kalliita 38 € - 50 € tunti riippuen vuorokauden ajasta tai siitä onko viikonloppu tai arkipäivä.

Moni ikääntynyt toivookin samanlaista palvelua kuin aikaisemmin oli saatavissa nimittäin kotiapulaisia ja kodinhoitajia, joilla oli tervettä järkeä hoitaa työtään ihmisten kodeissa..

Kunnan kotihoidon lähihoitaja tai sairaanhoitaja kun hoitaa vaan potilasta, vetää sukat jalkaan aamuisin ja iltaisin taas pois, annostelee ja jakaa lääkkeet ja antaa pistoksia jos potilas niitä tarvitsee. Ja joka kerta ovesta pyyhältää. uusi hoitaja, joka huikkaa: ” Miten  täällä, nyt voidaan?” ja hän on tyytyväinen kun asiakas vastaa: ”hyvin.” mutta mutisee hiljaa: ”hyvin kun ei vain valita.”

Nestorin virkailijat ohjaavat espoolaisia yksityisten palvelujen pariin ja antavat ohjeita myös virikkeelliseen harrastustoimintaan. Tässä he ennakoivat SOTE:n ja maakuntauudistuksen toteutumista ja sitä vanhusten palvelujen toiminnan osaa, joka jää vielä kunnan ohjaustehtäväksi.

Takaisin etusivulle  ja ajankohtaista -sivulle