Korona info 7    Korona Covid-19 tiedote 7  (7.5.2020)

Teema  Yhdysvallat
Toimitus HA, kännykkä 044 3622 060

Koronavirus lukuina
Varmistetut tartunnat
koko maailmassa 3 600 106
Euroopassa 1 571 495
Suomessa 5 412
USA:ssa 1.2 milj. / 328 milj. koko väestö
Valkoisia  72,3 %, larinoja 16,3%, mustia 12,3%, aasialaisia 4,8%, intiaaneja 0.9%......
Kuolleet
koko maailmassa 251 898
Euroopassa 145 676
Suomessa 240
USA:ssa 71 000
Parantuneet
koko maailmassa 1 173 147
Euroopassa 595 993


Tartunnan saaneiden ja parantuneiden määrää ei voida mitata luotettavasti. Eri maissa ja Suomen sairaanhoitopiireissä testejä tehdään eri kriteerein. Siksi luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia.
Tartuntoja ja kuolemantapauksia on ollut viime päivinä eniten Pohjois-Amerikassa ja Euroopan maissa, mutta määrät ovat ollet nousussa Latinalaisessa Amerikassa, Afrikassa ja Venäjällä.
Viimeisen vuorokauden aikana uusia varmistettuja tartuntoja on ollut kaikkiaan lähes 62 000 ja taudin vuoksi on kuollut runsaat 3 000 ihmistä. Maailmanlaajuisesti tähän mennessä on todettu 3,58 miljoonaa koronavirustartuntaa.
Lähde: Johns Hopkins -yliopisto, THL
.
Monet Euroopan maat ovat sulkeneet rajojaan ja asettaneet laajoja rajoitteita liikkumiseen ja julkisen ja yksityisen sektorin toimintaan. Joissain maissa rajoitteiden asteittaista purkamista on käynnistetty.


Oma suhteeni USA:n perustuu  3 eri vaiheeseen:
1.Opiskelijana USA:ssa
 Lähdin ystäväni kanssa ylioppilaaksi tulon jälkeen  au pairiksi Yhdysvaltoihin  New Canaan; Conn. nimiseen kaupunkiin vuodeksi.Tehtäväni oli auttaa perhettä lasten hoidossa. Opiskelin myös  englantia. Minulla oli lyhyt englanti koulussa.
 New Canaan oli siitä merkillinen pikkukaupunki, että siellä ei asunut juutalaisia eikä värillisiä. Kävin kerran viikossa New Yorkissa. Kerran matkalla sinne törmäsin amerikkalaiseen naiseen, joka oli sitä mieltä, että minun pitää ehdottomasti jäädä vuodeksi Yhdysvaltoihin opiskelemaan yliopistossa. Hän ja hänen sukulaisensa hoitaisivat suositukset.
Olin ihmetellyt hänelle Yhdysvaltojen  sisäpolitiikkaa ja suhtautumista maan alkuperäiskansoihin ja värillisiin.

Sain useita hyväksymisiä yliopistoihin  ja valitsin Columbian yliopiston ja sieltä tyttöjen Barnard Collegen.  Perustelin valintaani, sillä että se oli New Yorkissa sijaitseva  kuuluisa city yliopisto.. Olin saanut apurahan, joka kattoi  kuluista 2/3. Loput ansaitsin tekemällä töitä yliopiston musiikkikirjastossa.
 Tämän vuoden aikana tutustuin tulevaan puolisooni ja hänen perheeseensä.

2, Perheni kanssa USA:ssa
Palasin Suomeen ja seuraavan kerran elimme puolisoni ja kahden poikamme kanssa lähes neljä vuotta USA:ssa kun mustien Civil Rights  liike oli kuumimmillaan.
 Asuimme Marylandissä Cheasepeake lahden rannalla, istuin autossa menossa  lääkäriin, kun radiosta tuli uutinen, että John F. Kennedy oli ammuttu. Sen jälkeen seurasimme tiivisti TV:tä ja uutisvyöryä.

3. Töissä ja konferensseissa
Paljon myöhemmin  työssäni Suomen YK-liitossa olin usein havainnoijana  YK:n  eri konferensseissa. Kiinnostuin myös Amerikan intiaanien historiasta ja heidän kulttuuristaan ja asemastaan Yhdysvalloissa Vähintään kerran vuodessa kävimme myös tervehtimässä puolisoni sukulaisia.
Minua kummastutti Yhdysvaltojen sosiaalipolitiikka ja  sen esiin nostamat marginaaliryhmät, joiden sosiaalinen ja taloudellinen asema heitti heidät yhteiskunnan kovaosaisten joukkoon. Kuulin myös ihmisiltä, että USA:n terveydenhoitojärjestelmä ei saavuta marginaaliryhmiä: alkuperäiskansoja, värillisiä, työttömiä. He jäävät hoidotta, koska heillä ei ole varaa ostaa itselleen sairasvakuutusta.

5.5. 2020 klo 12.25 Yhdysvallat velkaantuu koronakriisissä ennätysvauhtia
Yhdysvallat on koronaepidemian keskellä lainannut rahaa enemmän kuin koskaan aiemmin. Pelkästään meneillään olevan neljänneksen aikana uutta valtionvelkaa on syntynyt 2,99 biljoonaa dollaria.
Aiempi ennätys syntyi vuoden 2008 finanssikriisin syövereissä, jolloin yhdellä neljänneksellä lainattiin 569 miljardia dollaria.
Yhdysvaltain valtiovarainministeriön mukaan lainaaminen on välttämätöntä, jotta luvattu lähes kolmen biljoonan dollarin koronapelastuspaketti saadaan katettua. Myös hallinnon päätös lykätä verojen maksun takarajaa huhtikuusta kesäkuulle on lisännyt vajetta valtion kassakirstussa.
Kongressin budjettivirasto ennakoi, että talouden alijäämä kasvaa tänä vuonna ennätysmäiseen 3,7 biljoonaan dollariin.
Lähde: AP


Yhdysvalloissa päivittäin todettavien uusien koronavirustartuntojen määrä saattaa nousta jopa 200 000:aan toukokuun puolenvälin jälkeen, kertoo medialle vuodettu ennusteluonnos.
Ennusteen mukaan myös kuolemien määrä voisi nousta: toukokuun puolenvälin ja kesäkuun alun välillä koronakuolemia saattaisi olla päivittäin jopa yli 3 000.
Johns Hopkins -yliopiston tilastojen mukaan Yhdysvalloissa on tähän mennessä varmistettu yli 1,18 miljoonaa koronavirustartuntaa, tautiin on menehtynyt lähes 69 000 ihmistä.
Lähteet: STT-AFP, Johns Hopkins –yliopisto

YHDYSVALLOISSA lääkärit, hoitajat ja kansanterveystieteilijät katsovat kauhuissaan Italiaan, jonka terveydenhoitojärjestelmä ei ole kestänyt koronaviruksen taakkaa. Moni pelkää, että Yhdysvalloissa on sama edessä – mutta suuremmassa mittakaavassa. Virus on ehtinyt levitä väestössä viikkoja. Koronavirustestit ovat yhä pullonkaula. Muustakin elintärkeästä uhkaa tulla pulaa: sairaalapaikoista, hengityskoneista, suojavarusteista, henkilökunnasta.

Jokin aika sitten presidentti Donald Trump ilmoitti ottavansa käyttöön harvoin käytetyn lain, jonka avulla yksityiset yritykset voidaan velvoittaa valmistamaan hengityskoneita ja muita epidemian hoidossa tarvittavia tuotteita. Vielä ei tiedetä, miten nopeasti tuotanto saadaan käyntiin.

Poimintoja presidentti Trumpin päivittäisistä tiedotustilaisuuksista
– Emme ole tyytyväisiä Kiinaan. Olemme tyytymättömiä koko tilanteeseen, koska meistä virus olisi voitu pysäyttää nopeasti lähtöpaikassaan, jolloin se ei olisi levinnyt ympäri maailmaa, Trump sanoi.
Trumpin mukaan Yhdysvallat saattaa vaatia Kiinaa vastuuseen viruksen leviämisestä. Trump puhui medialle parin päivän tauon jälkeen.
Trumpin mielestä Korona pandemia on suurempi ongelma kuin Pearl Harbur tai 7(11 ,

1. Mistä virus on lähtöisin?
KIINA: Kiinan on ollut vaikea hyväksyä syyllisyyttä koronaviruksen liikkeellepanosta. Koronavirusepidemian alkupaikaksi on jäljitetty Wuhanin eläintori.
Kiinassa on levinnyt salaliittoteorioita, joissa syytetään Yhdysvaltoja epidemiasta. Kiinan valtion ohjaama Global Times -lehti(siirryt toiseen palveluun) epäili, että virus olisi lähtöisin Yhdysvaltain armeijan laboratoriosta.
YHDYSVALLAT: Donald Trump on lähipiirinsä kanssa vihjaillut useaan otteeseen, että virus olisi lähtöisin Kiinasta Wuhanin laboratorioista. Ulkoministeri Mike Pompeo sanoi,(siirryt toiseen palveluun) että amerikkalaisilla on tästä suuri määrä todistusaineistoa.

2. Miten maat ovat toimineet taudin hillitsemiseksi?
KIINA: Kiina hillitsi epidemiaa tiukoin rajoittein. Koulut, tehtaat ja monet työpaikat suljettiin. Epidemian ydinalue Hubein maakunta ja suuri osa maata määrättiin karanteeniin tammikuussa. Matkustusta rajoitettiin. Maaliskuun lopun jälkeen maassa on raportoitu nolla tai korkeintaan alle kymmenen tartuntaa päivässä.
Kiina on vaiennut siitä, että se olisi voinut hillitä pandemian leviämistä ratkaisevasti, jos se olisi ryhtynyt toimiin heti, kun lääkärit varoittivat uudesta viruksesta.
YHDYSVALLAT: Presidentti Trumpin toiminta koronakriisissä on ollut poukkoilevaa. Tiedustelupalvelut ja terveydenhuollon asiantuntijat ovat pitäneet Trumpia alusta alkaen ajan tasalla(siirryt toiseen palveluun) taudin etenemisestä, mutta siitä huolimatta hän vielä maaliskuun alussa vähätteli koko virusta.
Pari viikkoa myöhemmin Trump kuitenkin asetti kansainväliset matkustusrajoitukset ja antoi Yhdysvaltain sisäiset määräykset turvaetäisyyksistä sekä muusta suojautumisesta koronaa vastaan.
Tiukimman linjan koronaan on ottanut väkiluvultaan suurin osavaltio Kalifornia. Siellä asetettiin liikkumis- ja kokoontumisrajoituksia jo helmikuun lopulla. Kahdeksassa osavaltiossa(siirryt toiseen palveluun) ei sen sijaan ole missään vaiheessa rajoitettu liikkumista. Kaikkien näiden osavaltioiden kuvernööri on republikaani.
Kiina arvostelee Yhdysvaltoja ja länsimaita kyvyttömyydestä pysäyttää virusta. Xinhua / EPA

3. Miten maat suhtautuvat Maailman terveysjärjestöön WHO:hon?
KIINA: Kiina(siirryt toiseen palveluun) on korostanut WHO:n roolia pandemian torjunnan johtajana. Järjestöä on kuitenkin arvosteltu liian suopeaksi Kiinaa kohtaan.
Kiina ei ole antanut vieläkään WHO:lle kaikkea sen pyytämää tietoa viruksesta. Se jakoi viruksen geneettisen koodin tammikuussa, mutta se ei ole antanut esimerkiksi näytteitä elävästä viruksesta. Kiinan kieltäytyminen yhteistyöstä vaikeuttaa tutkimusta ja uusien tartunta-aaltojen estämistä
YHDYSVALLAT: Trump keskeytti huhtikuun alussa WHO:n rahoituksen, koska pitää sen pandemian vastaisia toimia riittämättöminä. Se on kova isku järjestölle, jonka vuosibudjetista 15–20 prosenttia tulee Yhdysvalloista.
Trumpilla on toimilleen republikaanien tuki kongressissa. Moni konservatiivipäättäjä Yhdysvalloissa näkee YK:n alajärjestö WHO:n pelkkänä byrokraattisena rahareikänä, jonka tehtävistä yksityiset järjestöt selviytyisivät tehokkaammin.


4. Miten suurvallat ovat kosiskelleet muita maita puolelleen?
KIINA: Kiina on harjoittanut koronavirusdiplomatiaa maailmalla. Se mainostaa avanneensa “terveyden silkkitien” suojavarustelahjoituksillaan.
Maailman suurin lääkintätuotteiden valmistaja teki ison numeron reilun sadantuhannen kasvosuojaimen lahjoituksesta Espanjaan. Kiina on lahjoittanut (siirryt toiseen palveluun)virustestejä ja suojatarvikkeita erityisesti maihin, joissa se on pyrkinyt lisäämään vaikutusvaltaansa Vyö ja tie -hankkeella. Muun muassa Serbia ja Italia kiittelivät vuolaasti Kiinalta saamaansa apua.
YHDYSVALLAT: Trumpin ulkopolitiikan keskeinen linjaus on ollut “Amerikka ensin” eikä korona ole poikkeus.
Ulkopolitiikkaa ei ohjaa koko maailman, vaan Yhdysvaltain etu. Trump ei empinyt(siirryt toiseen palveluun) asettaessaan matkustuskiellot Kiinasta ja Schengen-maista Yhdysvaltoihin ja pysäyttäessään maahanmuuton Yhdysvaltoihin toistaiseksi.

5. Mihin toimenpiteisiin maat ovat ryhtyneet toisiaan vastaan?
KIINA: Näkyvintä on sanasota. Kiinan virallinen Xinhua-uutistoimisto(siirryt toiseen palveluun) on haukkunut amerikkalaispoliitikkoja kyvyttömäksi ja vastuuttomaksi eliitiksi, joka käyttää aseenaan rasismia. Raportointi on nostattanut kansallismielisyyttä Kiinassa.
Maaliskuussa Kiina hääti lähes kaikki New York Timesin, Washington Postin ja Wall Street Journalin amerikkalaistoimittajat. Työlupien perumisen ei nähdä suoraan johtuvan koronaviruskiistasta, mutta se tapahtui epidemian jo levittyä maailmalle.
Kiinaa ärsytti myös, että presidentti Trump nimitti COVID-19:ää kiinalaisvirukseksi.
YHDYSVALLAT: Yhdysvallat ja Kiina pääsivät vuoden alussa alustavaan sopuun kauppakiistoissaan. Sotakirveitä ei kuitenkaan ole vielä haudattu. Trump vihjasi huhtikuun lopussa(siirryt toiseen palveluun), että hän saattaa asettaa Kiinalle uusia tariffeja.
Ulkopolitiikan saralla Trump suututti Pekingin allekirjoittamalla maaliskuun lopussa Taipei Act -lain. Se velvoittaa Yhdysvaltain ulkoministeriön tukemaan ja vahvistamaan Taiwanin diplomaattisia suhteita kaikkialla maailmassa.
Republikaanit ja demokraatit valmistelivat lakia kongressissa sulassa sovussa keskenään. Tämä kertoo yleisestä Kiinan vastaisesta mielialasta Yhdysvalloissa.
Kiina nähdään Yhdysvalloissa uhkana taloudellisesti, poliittisesti ja sotilaallisesti.

6. Miten koronakriisin uskotaan muuttavan?

KIINA: Kiina alkaa käyttäytyä entistä enemmän kuin maailman johtaja, kun Yhdysvallat vetäytyy sisäänpäin presidentti Trumpin Amerikka ensin -politiikan myötä. Kiinalle aukeaa entistä enemmän tilaa kansainvälisissä järjestöissä ja maissa, jotka ovat hanakoita ottamaan apua vastaan.

YHDYSVALLAT: Yhdysvaltain ja Kiinan suhteita leimaa epäluulo ja luottamuksen puute. Suhteet saattavat kohentua, jos demokraattien Joe Biden voittaa marraskuun presidentinvaaleissa, mutta tuskin ratkaisevasti. Mikäli Trump jatkaa presidenttinä, suhteiden odotetaan pysyvän kylminä tai muuttuvan jäätäviksi.suhteita?
Lähde: https://yle.fi/uutiset/3-11337722?utm_source=newsletter&utm_medium=email&utm_campaign=newsdaily&utm_content=2020-05-07

https://eu.usatoday.com/story/news/nation/2020/04/07/who-dying-coronavirus-more-black-people-die-major-
Trumpilta kysyttiin tilaisuudessa hänen omaa vastuutaan lausunnosta, jossa hän pohti, voisiko koronaviruspotilaan kehoon mahdollisesti antaa ruiskeena desinfiointiainetta. Hän kieltäytyi ottamasta vastuuta asiasta. Aiemmin Trump oli selittänyt kohulausuntoaan sarkasmiksi.

Intiaanien reservaatit ja Covid-19
Intiaaniheimoja on USA:ssa  574. Heidän lukumääränsä on 0,9 % koko väestöstä

Yhdysvalloissa reservaatit (Indian reservation) toimivat Yhdysvaltain sisäministeriön Bureau of Indian Affairsin alaisuudessa. Kanadassa reservaatti (Indian reserve) on määritelty erityisessä Indian Act -laissa (1876).
Yhdysvalloissa on tätä nykyä noin 300 intiaanireservaattia. Alaskassa on yksi reservaatti.Niiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 56,2 miljoonaa eekkeriä eli noin 227 000 km², mikä on 2,3 % Yhdysvaltojen pinta-alasta. Liittovaltion tunnustamia alkuperäisheimoja, mukaan lukien Alaskan heimot, on 566. Kaikilla heimoilla ei ole omaa reservaattia kun taas joillakin niistä on useampia.Enemmistö intiaaneista elää silti reservaattien ulkopuolella.
Yhdysvalloissa reservaatti-intiaanien asemasta päättää viime kädessä liittovaltion kongressi. Osavaltioilla ei ole paljonkaan sanottavaa siihen, mitä reservaateissa tapahtuu. Periaatteessa osavaltioiden lait eivät ole voimassa reservaattien alueella, mikä on aiheuttanut monia katkeria ja yhä jatkuvia valtakamppailuja intiaanien ja osavaltioiden sekä osavaltioiden ja liittovaltion kongressin välille.
Euroopasta rantautuneiden kansojen muodostama Yhdysvallat ratkaisi ”intiaaniongelman” 1800-luvun lopussa sullomalla tartuntatautien ja tappamisen jälkeen miljoonista jäljelle jääneet muutamat sadat tuhannet ahtaisiin asuinalueisiin. Reservaateista poistuminen ilman lupaa tiesi pidätystä ja hirttopuuta. Villien sivistämisen kantavia ajatuksia oli, että ilman yksityistä maanomistusta ei voi olla korkeata sivilisaatiota.
Jotain sentään on paremmin kuin sata vuotta sitten. Enää katolinen kirkko ei voi viedä intiaanilapsia omiin laitoksiinsa. Aikoinaan monet intiaaniperheet hajotettiin. Lapset eivät saaneet nähdä äitiänsä ja isäänsä. Tukat leikattiin siisteiksi, päälle puettiin länsimaiset pyhävaatteet ja hatut lyötiin päähän. Jos intiaanit puhuivat omaa kieltä, rukoilivat omia jumaliaan tai pitivät seremonioita, siitä rangaistiin. Rituaaleja opittiinkin pitämään privaatisti, salassa. Two Eaglen lukion lähellä sijaitsevassa The People’s Centerin museossa on esillä ryhmäkuvia. Niissä seisoo elämänsä alkutaipaleella olevia mutta haudanvakavia tyttöjä ja poikia katolisen kirkon pakkolaitosten pihalla.
President Trump lupasi taata intiaanikansojen turvallisuuden  korona virukselta, Reservaateista puuttuvat riittävä terveydenhuolto, puhdas vesi ja  kunnollinen ravinto.
Lähellä Kanadan rajaa sijaitseva Browning, USA:n köyhin intiaanireservaatti, on kaukana keskiluokan onnelasta. Asukkaita on reilut tuhat, ja heistä neljä viidestä on työttömänä. Koiria joka kulmalla, hökkeleitä, romua – karkeasti sanoen slummi, johon mustajalat on ahdettu.
Reservaattialueiden coronaviruksen tartunnan saaneista 80% on heimojen vanhuksia ja kuolleista yli puolet. Alueiden terveysjärjestelmät toimivat lähinnä lahjoitusten varassa,

Shamanismi
Perinteisesti  jokaisella  intiinikansalla oli oma shamaani, jolla oli monta tärkeää toolia. Hän oli henkiparantaja, tulevaisuuden ennustaja, mystikko, kouluttaja ja henkien kanssa kommunikoija ja joskus myös sotapäällikkö-
Perinne elää yhä.
Lähde; https://www.warpaths2peacepipes.com/native-american-culture/shaman.htm
Värilliset , työttömät ja laittomat siirtolaiset
Korona virus on iskenyt kovimmin poohjoisamerikkalsiin lattareihin ja mustaan väestöön. Moni heistä joutui työttämäksi ja heilla on vaikeuksia maksaa laskujaan.

lähde; https://www.pewresearch.org/fact-tank/2020/05/05/financial-and-health-impacts-of-covid-19-vary-widely-by-r

New Yorkissa korona virus tappaa kaksi kertaa eniten mustiin ja latinoihin verrattuna valkoisiin, Jos ihminen jotenkin selviää Covid-19 sairaudesta, sen seurauksista on melko vaikea selvitä taloudellisesti.

Kaunokirjallisuutta
Nobelin kirjallisuuspalkinto on myönnetty yhdelletoista yhdysvaltalaiselle kirjailijalle: Sinclair Lewis (1930), Eugene O'Neill (1936), Pearl S. Buck (1938), T. S. Eliot (1948), William Faulkner (1949), Ernest Hemingway (1954), John Steinbeck (1962), Saul Bellow (1976), Isaac Bashevis Singer (1978), Joseph Brodsky (1987) ja Toni Morrison (1993)
Afroamerikkalsta kirjallisuutta:
 James Baldwin, Richard Wright ja Ralph Ellison.
Velma Vallis 1996. Kaksi vanhaa naista.Like

Takaisin etusivulle      Takaisin korona info- sivulle