11 korona info Ruotsi

Korona Covid-19 tiedote nro 11
5.6.2020
Teema Ruotsi ja Covid-19
Toimitus HA , kännykkä 044 3622 060

Ruotsin kuningaskunta
 (ruots. Konungariket Sverige  eli Ruotsi (ruots. Sverige) on perustuslaillinen monarkia-  
Ruotsilla on yhteinen maaraja Suomen ja Norjan kanssa.  Ruotsi on pohjoismainen teollisuusmaa ja  Euroopan unionin jäsen, mutta sillä on oma valuutta, kruunu.

Väestö.
Ruotsissa on noin 10 miljoonaa asukasta, joten se on myös asukasluvultaan Pohjoismaista selvästi suurin. Joka neljäs (24,9 %) Ruotsin kansalainen oli vuonna 2018 maahanmuuttajataustainen ja lähes joka kolmannen (32,3 %) vanhemmista vähintään toinen oli syntynyt ulkomailla

Yleisimmät maahanmuuttajien lähtömaat vuonna 2018 olivat Syyria (1,82 %), Suomi (1,45 %), Irak (1,41 %), Puola (0,91 %), Iran (0,7 6%) ja Somalia (0,67 %).[7]
Ruotsissa asui Ruotsin kansalaisten lisäksi 193 eri maan kansalaisia.Vuonna 2019 Ruotsissa asui 2 019 733 ulkomailla syntynyttä, mikä vastasi 19,6 prosenttia väestöstä.

Ruotsissa puhutaan pääasiassa ruotsia, joka on lainsäädännössä vuonna 2009 määritelty sekä maan pääkieleksi että viralliseksi kieleksi. Suurin vähemmistökieli on suomi. Euroopan unionin direktiivin johdosta viiden vähemmistökielen asema kirjattiin lakiin 1999; näitä  ovat saame, meänkieli (suomen murre), suomi, romanikieli ja jiddiš. Ruotsalaisista 59,3 prosenttia kuului Ruotsin evankelis-luterilaiseen kirkkoon vuoden 2017 lopussa.

Ruotsissa oli vuonna 2008 arviolta noin 450 000 muslimia, joista neljäsosa oli uskonnollisia.
Ruotsinsuomalaiset (ruots. sverigefinnar tai sverigefinländare) ovat äidinkielenään suomen kieltä tai/ja meänkieltä puhuvia Ruotsin  asukkaita,jotka etnisesti ovat suomalaisia. Laajemmin käsitettynä termi tarkoittaa kaikkia Suomesta Ruotsiin muuttaneita, jolloin mukaan lasketaan myös suomenruotsalaiset muuttajat,

” Kaksi kaveria lähti ummikkoina Ruotsiin töihin. Useamman viikon jälkeen kaverit päättivät opetella edes kiittämään ruotsiksi
– He sitten kuuntelivat, että miten se sanotaan. Niinhän he oppivat sanomaan "tack so mycket". He lähtivät pöydästä ja sanoivat "kaksi mykkää".

Suomalaiset olivat maineeltaan kovia työntekijöitä, mutta itänaapurin tulijoita pidettiin myös viinaanmenevinä, väkivaltaisina tai ruotsinkieltä taittamattomina yksinkertaisina.

 Monet Suomesta Ruotsiin muuttaneista ovat olleet ruotsinkielisiä Suomen rannikkoalueilta: 1950-luvulla ruotsinkielisiä oli jopa puolet muuttaneista ja sen jälkeen noin 20–25 prosenttia joiden lukumäärä on noin 170 000.

Nykyisin ruotsinsuomalainen vähemmistö koostuu pääosin niistä suomalaisista, jotka siirtyivät Ruotsiin 1900-luvulla sekä heidän jälkeläisistään. Suomalaisten muutto Ruotsiin kasvoi huomattavaksi toisen maailmansodan päätyttyä. 1960- ja 1970-luvun taitteessa muuttoliike Suomesta Ruotsiin oli voimakkaimmillaan. Vuosina 1960–1979 tehtiin noin 322 000[12] muuttoa Suomesta Ruotsiin. Siirtolaisuutta vauhditti Ruotsissa vallinnut työvoimapula ja aktiivinen työvoiman värväystoiminta. Suomessa taas työntävinä tekijöinä olivat muun muassa työttömyys, maatalouden vähenevä merkitys, suuret ikäluokat-

Ruotsin Suomessa syntyneet asukkaat ovat ikääntyneitä: suomalaissyntyisillä naisilla keski-ikä oli 61 vuotta ja miehillä 59 vuotta. Noin 60 prosenttia suomalaissyntyisistä Ruotsissa on naisia ja 40 prosenttia miehiä.
Sisuradion Statistiska centralbyrånilta tilaaman selvityksen mukaan Ruotsissa asui vuoden 2016 lopussa noin 720 000 suomalaistaustaista
Huhtikuussa 2000 Ruotsin valtio tunnusti suomen viralliseksi vähemmistökieleksi ja suomalaiset viralliseksi kansalliseksi vähemmistöksi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsinsuomalaiset

Terveydenhoito
Ruotsissa on hallituksen, alueiden ja kuntien vastuulla oleva, kaikille maassa asuville avoin  terveydenhuoltojärjestelmä. Terveydenhuolto on pääosin verovaroin rahoitettu. Ensimmäisen asteen terveydenhuoltoon kuuluvat terveyskeskukset (vårdcentral) sekä lähihoitajat ja kotilääkärit. Toiseen asteeseen kuuluvat läänisairaalat ja kolmanteen asteeseen seitsemän eri puolilla maata olevaa yliopistollista sairaalaa-

Ruotsi on vauras hyvinvointivaltio, joka on sijoittunut korkealle useissa kansainvälisissä vertailuissa, kuten taloudellinen kilpailukyky, kansalaisvapaudet, elämänlaatu ja inhimillinen kehitys. Maalla on merkittävä kirjallinen perinne ja kansainvälisesti tunnettu musiikkiteollisuus, ja maan urheilijat ovat menestyneet sekä kesä- että talviurheilulajeissa.

 Jotain Ruotsin historiasta
Ruotsin historia aloitetaan joskus viikinkiajasta, joskus 1000-luvusta. Tätä edeltänyttä aikaa kutsutaan Ruotsin esihistoriaksi.
Ruotsin vallan aika Suomessa on Suomen historian ajanjakso, jolloin Suomi oli osa Ruotsin kuningaskuntaa. Ruotsin vallan aika ei ollut yhtäjaksoinen aikakausi ja sen alkaminen oli pitkäaikainen prosessi, johon liittyy epäselvyyttä. Ruotsin vallan aika päättyi niin sanotun Vanhan Suomen osalta vuonna 1721 ja lopullisesti Suomen sodan seurauksena 17. syyskuuta 1809.
 Ruotsin kuningaskunnan voidaan sanoa syntyneen noin vuonna 1350. Vuosina 1397–1523 Ruotsi oli ajoittain valtioliitossa Tanskan ja Norjan kanssa (Kalmarin unioni). Ruotsi nousi 1600-luvulla tilapäisesti eurooppalaisen suurvallan asemaan.
.Katolisen kirkon yhdessä ruotsalaisten kanssa 1200-luvun lopulla tekemien niin sanottujen toisen ja kolmannen ristiretken seuruksena hämäläiset ja karjalaiset kokivat tappion ja heidän alueensa ajautuivat hiljalleen Ruotsin vallan alle. Ruotsi menetti Suomen Suomen sodassa vuonna 1809. Vuosina 1814–1905 Ruotsi oli unionissa Norjan kanssa.
Ruotsin valtio muodostui keskiajalla ja se nousi suurvalta-asemaan Euroopassa 1600-luvulla. Maa kuitenkin menetti Skandinavian niemimaan ulkopuolelta valloittamansa alueet vähitellen 1700- ja 1800-luvuilla, lopulta Suomen vuonna 1809. 1800-luvun alkupuolelta lähtien Ruotsi on ollut puolueeton eikä se ole osallistunut Euroopassa käytyihin sotiin.

COvid-19  tauti Ruotsissa
Ensimmäinen Covid-19 positiivinen virus löytyi naiselta joka palasi Wuhanista Ruotsiin 31. tammikuuta 2020. Useita positiivisia viriruksia löytyi turisteilta, jotka palasivat Italiasta ja Iranista Ruotsiin 26.helmikuuta 2020.
Useita virusketjuja syntyi Tukholman alueella ja siitä lähtien niitä on löytynyt kaikissa lääneissä. Ensimmäinen kuoleman tapaus raportoitiin 11.maaliskuuta Tukholmassa.
Taudin hoito perustuu laumasuojaan.  Laumasuojalla tarkoitetaan tilannetta, jossa niin suuri osa populaatiosta on immuuni taudille, ettei tauti enää pysty leviämään. Immuniteetin taas voi saada  joko rokotuksesta tai sairastamalla taudin.

Ruotsi on hoitanut koronavirusongelmaansa hyvin eri tavalla kuin moni muu maa. Ruotsin terveysviranomaiset kiistävät tavoittelevansa laumasuojaa, mutta monet linjaukset näyttäisivät viittaavan sellaisen suuntaan. Samalla epidemiaa pyritään säätelemään niin, ettei se pääse roihahtamaan rajusti.
Ruotsissa esimerkiksi kouluja tai kauppoja ei ole suljettu, ja terveysviranomaiset ovat jopa kummeksuneet muiden maiden tiukkoja rajoja.

Ruotsin mallissa epidemian leviäminen on alkuun nopeaa ja kuolleiden määrä kasvaa vauhdikkaasti. Epidemian jääminen lyhytaikaiseksi voi kuitenkin lopullisessa laskelmassa merkitä Ruotsissa suhteessa väestön määrään vähemmän kuolleita kuin Suomessa. Varmuutta tästä ei tietenkään vielä ole.tuksi.
Ruotsissa luotetaan vahvasti ihmisten järkevään käyttäytymiseen. Ruotsalaisetkin pitävät tärkeänä, että iäkästä väestöä ja riskiryhmään kuuluvia suojellaan.
Lähde: https://yle.fi/uutiset/3-11281986

Anders Tegnell
Ruotsin valtionepidemiologi, koronamarsalkaksikin kutsuttu Anders Tegnell puolustaa Financial Timesin haastattelussa Ruotsin koronastrategiaa ja varoittaa Suomea tiukan rajoituspolitiikan vaarasta eli voimakkaasta epidemian toisesta aallosta.
Anders Tegnell (s. 17. huhtikuuta 1956 Uppsala[1]) on ruotsalainen tartuntatautilääkäri ja vuodesta 2013 Ruotsin valtionepidemiologi. Hän valmistui lääkäriksi vuonna 1985[1] ja työskenteli 1990-luvulla muun muassa Laosissa ja Zairessa.[2]
Valtionepidemiologina Tegnell on johtanut Ruotsin toimia vuoden 2020 koronaviruspandemian aikana. Hän puolustaa laumaimmuniteetin strategiaa, jossa rajoituksia on vain vähän.
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Anders_Tegnell


Ruotsi on ollut haluton virallisesti myöntämään pyrkivänsä saavuttamaan laumaimmuniteetin nopeasti, mutta asiantuntijat ovat Suomessa laajasti arvioineet, että siltä Ruotsin taktiikka näyttää. Ruotsi on valinnut tyystin erilaisen linjan kuin monet muut Euroopan maat, mukaan lukien Suomi, ja pidättäytynyt toistaiseksi kovista rajoitustoimista. Ruotsin idea on siis se, että nuorempi väestö sairastaa koronaviruksen, jolloin virus lakkaa leviämästä ja laumasuoja saadaan ulottumaan epidemian aikana eristettyihin riskiryhmiin. Koronavirukselta suojaavasta laumaimmuniteetista ollaan vielä kaukana niin maailmalla kuin Suomessa. Ruotsissa petyttiin pahoin.
Tukholman läänin sairaalat lähettävät vanhainkoteihin potilaita, jotka kantavat covid-19-tartuntaa, kertoo sanomalehti Dagens Nyheter(siirryt toiseen palveluun) (DN). Sairaalat eivät testaa vanhainkoteihin lähettämiään vanhuksia, vaikka nämä ovat sairastaneet tautia.

– Epäilemme, että vanhainkoteihin on tullut useita tartuntapauksia tällä tavoin, sanoo osastonjohtaja Stefan Amér Familjeläkarna-yhtiöstä.
Yhtiö hoitaa noin 45 prosenttia Tukholman läänin vanhainkotien lääkäritapauksista.
Koronatartunnan sairastaneen pitää pysytellä kotonaan 48 tuntia tervehtymisensä jälkeen. Sen jälkeen riskiä tartuttamisesta ei enää olisi.
Tukholman lääni ja kunta noudattavat samaa ohjetta, kertoo Dagens Nyheter. Ne lähettävät sairaalahoidosta covid-19-potilaita vanhainkoteihin, kun nämä ovat olleet kaksi päivää oireettomina. Potilaita ei testata.
– Me emme ole saaneet ohjeita, että kaikki kotiutettavat potilaat pitäisi testata, kertoo vastaava lääkäri Lars Göran Lundberg yksityisestä Dalengeriatrikenista.
– Noudatamme niitä ohjeita, joita olemme saaneet Kansanterveysviranomaiselta ja infektiolääkäreiltä – että sairastumisesta pitää kulua tarpeeksi kauan ja sairastunut ei tartuta oltuaan oireeton 48 tuntia, Lundberg sanoo DN:lle.
Stefan Amér Familjeläkarna-yhtiöstä kuitenkin kertoo, että useilla sairaaloista vanhainkoteihin siirretyillä potilailla on esiintynyt covid-19-oireita siirron jälkeen. Hän epäilee, että tartunta on siirtynyt joihinkin vanhainkoteihin sitä kautta.
Dagens Nyheter on aiemmin kertonut, että kolmessa neljästä tukholmalaisesta(siirryt toiseen palveluun) vanhainkodista on vähintään yksi koronatartunta.


Ruotsi on valinnut muista EU-maista poikkeavan linjan pyrkien laumaimmuniteettiin.
Hintana on suuri kuolleisuus, joka painottuu yli 70 -vuotiaisiin ja riskiryhmiin, kuten diabeteksesta, vakavasta ylipainosta, keuhkosairauksista tai immunologisista häiriöistä kärsiviin.
Kritiikki Ruotsin linjaa kohtaan on yltynyt ja nyt yhä useampi kysyy, onko maa valinnut sittenkin väärän koronastrategian.
Nyt kritiikkiä tulee myös hallitusta tukevien puoleiden joukosta. Keskustapuolue vaatii hallitusta ottamaan testaamisen ja jäljittämisen kärkitavoitteikseen.
Lähde: https://yle.fi/uutiset/3-11329257

”Lenkkipolulla parveilee selvästi enemmän väkeä kuin yleensä. Violettiin urheiluasuun pukeutunut sauvakävelijä väistää minua niin kaukaa, että on vähällä horjahtaa ojaan. Yleensä tuntemattomatkin vastaantulijat tervehtivät, mutta nyt ihmiset katsovat toisaalle, varovat hengittämästä samaa ilmaa.
Pieni poika harjoittelee ajamaan pyörällä ilman apurattaita. Vaaleanpunainen pyöräilykypärä näyttää suurelta ja keikkuu vähän vinossa, ehkä poika on perinyt sen isosiskoltaan. Vanhempi mies, luultavasti isoisä, antaa hoippuvalle pyöräilijälle vauhtia. Bra, jättebra, vad duktig du är! Oletpa taitava!Poika polkee kovempaa, kääntyy katsomaan taakseen, ja menettää pyörän hallinnan. Eturengas nytkähtää äkisti vasemmalle ja lapsi kaatuu kyljelleen maahan. Isoisä ryntää avuksi. Gick det bra? Menikö hyvin?Niin Ruotsissa kysytään, kun joku satuttaa itsensä. Menikö hyvin? Suomessa kysytään päinvastoin: kävikö pahasti?Isoisä nostaa lahjetta ja tutkii polveen rispautunutta naarmua. Ei käynyt kuinkaan. Laitetaan kotona laastari.Jään miettimään kysymyslauseiden eroa. Menikö hyvin? Kävikö pahasti? Kertovatko ne jotain myös siitä, miksi Ruotsin ja Suomen koronastrategiat poikkeavat toisistaan?Ruotsissa lähdetään useimmiten liikkeelle ajatuksesta, että kaikki järjestyy. Det går nog bra, hienosti se menee.Hyvin on sujunut ennenkin, miksi ei tälläkin kertaa?”
Lähde https://seura.fi/ilmiot/reportaasit/ruotsin-vapaampi-koronalinja-nain-epidemia-eteni-tukholmalaisen-silmin/

Ruotsissa on raportoitu kaikkiaan 4 266 koronakuolemaa ja lähes 36 000 koronatartuntaa.(28.5.) Ruotsissa on enemmän koronaviruksen aiheuttamia kuolemia kuin Yhdysvalloissa, jos lukuja tarkastellaan asukaslukuun suhteutettuna. Perjantaihin mennessä koronaviruksesta johtuvia kuolemia on Ruotsissa raportoitu sataatuhatta asukasta kohti 42 ja Yhdysvalloissa 31. Ruotsin suuren kuolleisuuden on arveltu johtuvan esimerkiksi siitä, että virus on päässyt leviämään moniin ruotsalaisiin hoivakoteihin. Maan sosiaaliviranomaisen tuoreiden tietojen mukaan Ruotsissa noin 90 prosenttia koronaviruksen aiheuttamaan tautiin kuolleista on ollut 70-vuotiaita tai tätä vanhempia. Kuolleista noin puolet on asunut hoivakodeissa.  

Lähde: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006522900.html?fbclid=IwAR0_zNIKZ4EESQZp4Daro4CLkFdxcz3lsFZiAPF2_


Ruotsissa noin 90 prosenttia koronavirukseen kuolleista on ollut 70-vuotiaita tai tätä vanhempia. Kuolleista noin puolet on asunut hoivakodeissa, selviää maan sosiaaliviranomaisten tänään julkaisemista luvuista.
Koronavirukseen liittyviä kuolemia on sosiaalihallituksen mukaan 4 000. Kuolleista  yli 3 500 oli yli 70-vuotiaita. Yli 80-vuotiaita oli hieman alle 2  000.


Sosiaalihallituksen tilastot perustuvat lääkäreiden kuolinsyytodistuksiin ja ovat jonkin verran jäljessä Ruotsin kansanterveysviranomaisen lukuihin verrattuna.
Kahden ruotsalaisen professorin laatimat ennusteet koronaviruksen aiheuttamista kuolemantapauksista tyrmistyttävät Ruotsissa. Biologian professori Uno Wennergrenin ja matematiikan professori Tom Brittonin luomissa ennusteissa viruksen seurauksena kuolisi Ruotsissa 10 000 – 20 000 ihmistä.
Virve Fredman  Suomalaisena Ruotsissa korona-aikaan – viimeisimmät fiilikset
”Ruotsissa ikävistä asioista ei  koskaan haluta puhua, sillä jollekin voisi tulla paha mieli.”
”Toisaalta myös tuntuu, että mediassa esillä olevien ruotsalaisten päättäjien on yritettävä väkisin luoda ruotsalaisille turvallisuuden tunnetta ja hyvää fiilistä, jotta kenellekään ei jälleen tule paha olo. Jos jotakin sanoisi suoraan, voisi se saada aikaan paniikkia.”
” Jos olisin ruotsalainen ja seuraisin vain ruotsalaista mediaa, olisin itsekin varmasti siinä ruotsalaiskuplassa, jossa koronasta ei pääsääntöisesti stressata turhaan tai korkeintaan on vasta alettu stressata.
Toisaalta myös tuntuu, että mediassa esillä olevien ruotsalaisten päättäjien on yritettävä väkisin luoda ruotsalaisille turvallisuuden tunnetta ja hyvää fiilistä, jotta kenellekään ei jälleen tule paha olo. Jos jotakin sanoisi suoraan, voisi se saada aikaan paniikkia.”
https://www.virvefredman.com/ostolakossa/suomalaisena-ruotsissa-korona-aikaan/

Takaisin etusivulle      Takaisin korona  korona info- sivulle