12 korona Covid -19 tiedote: Englanti


12.6.2020  Teema Englanti ja Covid-19
Toimitus HA , kännykkä 044 3622 060

5.5.2020  United Kingdom Korona Covid-19 tapauksia: Yhdistynyt kuningaskunta yhteensä 290 143, Englanti 155 153, Suomessa tautitapauksia 7 040
Kuolleita 41 481 , Suomessa 324

Englannin väestö  64 miljoonaa, Suomi 5,5 miljoonaa
Luvut ja tilastot ovat suuntaa antavia. Käytän virallisia lähteitä. Niissäkin on eroja viikon aikana kun kerään aineistoa. Englannissa pandemia on edelleen voimakasta mutta siitä huolimatta rajoituksia puretaan. Brexit aiheuttaa hämmennystä. Maan talouden tulevaisuus on ?
                Englanti (engl. England) on maa, joka sijaitsee pääasiassa Ison-Britannian saarella. Englanti on osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa eli Britannian valtiota ja sen osista suurin niin pinta-alaltaan kuin asukasluvultaankin. Sen väestö muodostaa noin 84 prosenttia Britannian väestöstä, ja alaltaan Englanti peittää kaksi kolmannesta Ison-Britannian saaresta Englannilla ei ole ollut itsehallintoa vuoden 1707 unionisopimuksen jälkeen, jolloin Ison-Britannian kuningaskunta perustettiin. Se kuitenkin poikkeaa lakijärjestelmältään Skotlannista ja Pohjois-Irlannista, sekä myös pienemmistä alueista kuten Mansaaresta, koska se kuuluu Englannin ja Walesin kokonaisuuteen.
                     Heinäkuussa 2014 Yhdistyneessä kuningaskunnassa arvioitiin olevan 64 miljoonaa asukasta. Etnisesti jaoteltuna englantilaiset muodostavat 81,5 %, skotit 9,6 %, iiriläiset 2,4 %, walesilaiset 1,9 %, pohjoisirlantilaiset 1,8 % sekä länsi-intialaiset, intialaiset, pakistanilaiset ja muut 2,8 % väestöstä.
                     Vuoden 2011 väestönlaskennassa 59,5 prosenttia väestöstä ilmoitti itsensä kristityiksi Vuonna 2018 tehdyssä kyselyssä näin vastasi enää 38 prosenttia. Englannin kirkko on virallinen valtiokirkko. Katolisella kirkolla on noin viisi miljoonaa jäsentä.
                     Valtakieli on englannin kieli. Yli puoli miljoonaa walesilaista puhuu kelttiläisiin kieliin kuuluvaa kymriä, jolla myös lähetetään radio- ja televisio-ohjelmia. Gaelia puhuu noin 58 000 ihmistä Skotlannissa, enimmäkseen Hebrideillä. Pohjois-Irlannissa 95 000 ihmistä puhuu iiriä. Kaikkiaan maassa puhutaan 12 alkuperäistä kieltä. Suurimpia maahanmuuttajien kieliä ovat punjabi (itä- ja länsipunjabilla yhteensä 574 000 puhujaa), urdu ja bengali (400 000 molempia) sekä joskus bengalin murteeksi laskettava sylheti (300 000 puhujaa).  
                     Britanniassa yhteiskuntaluokilla on suurempi merkitys kuin etnisellä taustalla. Monet määrittelevät itsensä työväenluokan tai keskiluokan edustajiksi. Harvat myöntävät kuuluvansa yläluokkaan, mutta siihen määritellään yleensä maaomaisuutta perineet aateliset. Työväenluokkainen tausta on kunniallinen mutta vähävarainen. Koulutus on vähäistä, asunto on vuokralla ja palkkaa saadaan viikoittain, tyypillisesti teollisuustöistä. Työväenluokka liitetään työväenpuolueen ja ammattiliittojen arvoihin, mutta tosielämässä luokkarajat eivät ole niin suoraviivaisia kuin luokkajärjestelmän arvostelijoiden ja poliitikkojen puheissa. Vaikka luokkajärjestelmää pidetään vanhakantaisena, esimerkiksi lasten koulumenestys on edelleen voimakkaasti sidoksissa yhteiskuntaluokkaan..
Iso-Britannia on perustuslaillinen monarkia, mutta huomattavin vallankäyttäjä on pääministeri. Kuningattarella (Elisabeth II) on vain seremoniallista valtaa. Parlamentti on kaksikamarinen: 650-jäseniseen alahuoneeseen (House of Commons) jäsenet valitaan vaalilla ja ylähuoneeseen (House of Lords) nimitetään. Ylähuoneen jäseninä ovat noin 700 elinikäisen henkilökohtaisen aateluuden saanutta ja Englannin piispat. Ylähuone on lähinnä neuvoa-antava elin, mutta se voi lykätä lain voimaantuloa.
Brittien parlamentin alahuone on yksi maailman vanhimmista kansalliskokouksista, ja se on toiminut 1300-luvulta alkaen. Politiikkaa on perinteisesti hallinnut kaksi puoluetta työväenpuolue (Labour) ja konservatiivinen puolue (Tory).
Iso-Britannia on ollut EU:n jäsen vuodesta 1973. Kesäkuussa 2016 maassa äänestettiin EU-jäsenyydestä ja lopputulos oli, että 51,9 %  (17,4 miljoonaa) ei kannattanut EU-jäsenyyttä. Tämän seurauksena Iso-Britannia aloitti brexit-neuvottelut, ja maan on tarkoitus lähteä Euroopan Unionista maaliskuun 29 päivä 2019. Britannia ei kuulu EU:n Schengenin sopimukseen, jonka alueella rajatarkastukset on poistettu. Etenkin nuoret äänestivät EU:ssa pysymisen puolesta, kun taas ennen vuotta 1965 syntyneet kannattivat EU-eroa. Eron kannatus oli suurempaa Englannissa ja Walesissa, sen sijaan Skotlannin ja Pohjois-Irlannin alueella kannatettiin enemmän EU:ssa pysymistä.
Iso-Britannia on yksi YK:n turvallisuusneuvoston viidestä pysyvästä jäsenmaasta. Maalla on suuri vaikutusvalta kansainvälisessä politiikassa ja pitkät perinteet yhteistyöstä Yhdysvaltojen kanssa. 
Siteet entisiin siirtomaihin ovat vahvat, ja monet näistä maista Iso-Britanniaan muuttaneet kansalaiset ovat rikastuttaneet maan kulttuuria ja etnistä moninaisuutta. Maa on Naton perustajajäsen. Sillä on noin 160 ydinasekärkeä.
Maa on nopeimmin kasvavia talouksia G7-jäsemaista. Euroopan Unionista eroaminen ja sisämarkkinoilta poistuminen vaikuttanee maan talouteen, sillä Iso-Britannialla on laajat kauppasuhteet muihin EU-jäsenmaihin. Euroopan tilastokeskus Eurostat ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ovat nähneet talouskehityksen epävarmana. Vauhti hiipuu etenkin teollisuudessa ja rakentamisessa. Muutoksen myötä epäselvä on myös Lontoon tulevaisuus rahoitusalan keskuksena
Lähde:  : https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdistynyt_kuningaskunta

Suur Britannian hajoaminen
            Kartta: Brittiläinen imperiumi oli imperiumi, johon kuuluivat Yhdistyneen kuningaskunnan hallitsemat siirtomaat ja muut alueet. Imperiumi alkoi syntyä 1600-luvulla ja oli laajimmillaan vuoden 1900 tienoilla, jolloin siihen kuului neljäsosa ihmiskunnasta. Se oli myös pinta-alaltaan suurin imperiumi ihmiskunnan historiassa.
                     Britannia menetti Amerikan-siirtokuntansa sen jälkeen, kun Yhdysvallat itsenäistyi vuonna 1776. Ensimmäisen maailmansodan päätyttyä jotkin muutkin siirtomaat irrottautuivat emämaasta, ja Britannia tunnusti vuonna 1931 dominionsa itsenäisiksi. Intia itsenäistyi vuonna 1947, ja muut Aasian, Afrikan ja Karibian siirtomaat seuraavina vuosikymmeninä. Britannian viimeinen merkittävä siirtomaa Hongkong siirtyi Kiinalle vuonna 1997. Moni itsenäistyneistä Britannian siirtomaista on jäänyt osaksi Kansainyhteisöä.
                     Brittiläisellä imperiumilla on ollut syvällinen vaikutus nykyisiin rajoihin ja väestöihin. Britit vetivät uusia valtionrajoja valloituksillaan ja sopimuksillaan. Suuret ihmismäärät liikkuivat imperiumin sisällä ja määrittivät monen valtion väestörakenteen nykypäivään asti. Pohjois-Amerikasta ja Australiasta tuli brittien takia kulttuuriltaan eurooppalaisia. Britit olivat myös kuljettamassa 11 miljoonaa afrikkalaista Atlantin yli orjiksi Amerikkaan. 1800-luvun puolivälistä alkaen suuret määrät intialaisia ja kiinalaisia siirtotyöläisiä muutti Britannian siirtomaihin, missä heidän jälkeläisensä muodostavat yhä suuren osan monen valtion väestöstä.
                     Brittiläisen imperiumin vaikutus alusmailleen on kiistanalainen aihe. Vallitsevan kannan mukaan kolonialismi oli pelkästään pahasta, ja alusmaiden asukkaita kohdeltiin julmasti. Esimerkiksi taloustieteilijöiden Leander Heldringin ja James Robinsonin mukaan siirtomaavalta hidasti Saharan eteläpuolisen Afrikan edistystä, toteutti rasismia ja köyhdytti Afrikkaa.
                       
                 Britannian siirtomaat itsenäistyivät eri syistä ja eri tavoin. Ulkoiset uhat britit onnistuivat aina torjumaan tehokkaasti, ja vain Japani toisessa maailmansodassa onnistui valloittamaan väliaikaisesti alueita Britannialta. Siirtomaat irrottautuivat imperiumista etupäässä imperiumin sisäisistä syistä. Britannia oli 1900-luvulla jo taloudellisesti ja sotilaallisesti kyvytön ylläpitämään suurta imperiumia, ja moni siirtomaa alettiin nähdä turhana rasitteena emämaalle. Brittivallan heikkeneminen samalla vahvisti siirtomaiden nationalistisia liikkeitä. Brittien dominiot Kanada, Australia, Uusi-Seelanti ja Etelä-Afrikka olivat ajautuneet Britanniasta erilleen jo ensimmäiseen maailmansotaan mennessä, kehittäneet oman kansallisen identiteetin ja muuttuneet käytännössä itsenäisiksi. Intiassa syntyi vahva itsenäisyysliike ensimmäisen maailmansodan aikana, ja vaikka Britannia pyrkikin pitämään maasta tiukasti kiinni aina toiseen maailmansotaan asti, Mahatma Gandhin johtama liike sai maalle itsenäisyyden 1947. Länsi-Afrikassa alkoi 1920-luvulta alkaen herätä vastustusta brittien poliittista yksinvaltaa kohtaan. Britit alkoivat antaa valtaa paikallisille toisesta maailmansodasta alkaen, mikä johti länsiafrikkalaisten siirtomaiden itsenäistymiseen yksi kerrallaan. Sama kehitys tapahtui Itä-Afrikassa, mukaan lukien Rhodesia, jossa valkoisia oli merkittävä osuus väestöstä.


Korona ja Englanti
Isossa-Britanniassa koronavirustartuntoja on todettu eri puolilla maata ja epidemia leviää etenkin Lontoossa. Sekä Suomen että Britannian hallitukset ovat julkaisseet erilaisia toimenpiteitä koronaviruspandemian estämiseksi ja hidastamiseksi, mukaan lukien rajoituksia liikkumiseen ja Britanniassa astui maanantai 23.3. voimaan rajoituksia koronavirustilanteen vuoksi. Rajoituksia on päivitetty 22.5. Seuraa paikallisviranomaisten ohjeita sekä tiedotusvälineitä.
Lisätietoja: https://www.gov.uk/coronavirus.
Britanniassa tulossa voimaan 8.6. alkaen uusia rajoituksia ulkomailta saapuville matkustajille (pois lukien muutamat poikkeusryhmät). Maahan saapuvien tulee eristäytyä 14 vuorokaudeksi karanteenia vastaaviin olosuhteisiin.
 

Lisätietoja: https://www.gov.uk/government/news/home-secretary-announces-new-public-health-measures-for-all-uk-arrivals. Rajoitusta tarkastellaan kesäkuun lopussa.

Britannian viranomaiset suosittelevat etätyöskentelyä kaikille, joille se on mahdollista sekä ulkona liikkumisen välttämistä.
Muut kuin välttämättömiä tuotteja myyvät kaupat, ravintolat, pubit, kahvilta, teatterit, kuntosalit ja viihdekeskukset ovat toistaiseksi suljettu. Kauppojen aukioloja laajennetaan mahdollisuuksien mukaan touko-kesäkuussa.
Koulut on suljettu Britanniassa, mutta muutaman luokka-asteen avaamista harkitaan 1.6. alkaen. Yhteiskunnan kannalta kriittisillä aloilla toimiva henkilöstö voi lähettää lapsensa edelleen kouluun.
13.5. alkaen ulkona liikkumisen rajoituksia kevennetään osittain, eikä ulkoilua enää rajata yhteen kertaan päivässä. Liikkuessa tulee kuitenkin pitää kahden metrin turvaväliä kaikkiin muihin kuin oman kotitalouden henkilöihin.
Huomioithan, että Englannissa, Walesissa, Skotlannissa ja Pohjois-Irlannissa voi olla voimassa erilaiset rajoitukset ja ohjeistukset. Seuraa paikallisviranomaisen ohjeita.
Erityisen suuressa riskissä olevia ryhmiä neuvotaan eristäytymään 12 viikon ajaksi. Lue lisää ohjeista ja kenet luetaan erityisen suuressa riskissä olevaan ryhmään täältä: Guidance on shielding and protecting people defined on medical grounds as extremely vulnerable from COVID-19.
Noudata erittäin hyvää käsihygieniaa: pese käsiä usein saippualla vähintään 20 sekunnin ajan.
Seuraa viranomaisten ohjeita:  Coronavirus (COVID-19): what you need to do. Tiukempia rajoituksia voi tulla nopeastikin.

Ohjeet kansalaisille Sinun Täytyy  
Pysyä kotona.
Tehdä etätyötä jos mahdollista.
Rajoittaa sosiaalisia kontakteja.
Pitää etäisyys toisista ihmisistä 2 m.
Pestä kätesi säännöllisesti.

UUTISIA
Pääministerin Boris Johnsonin mukaan ilman koronarajoituksia maassa voisi olla puoli miljoonaa koronaan kuollutta.
Televisioidussa puheessaan pääministeri sanoi, että Britannia ottaa käyttöön viisiportaisen koronavaroitusjärjestelmän. Sen alimmalla tasolla koronarajoitukset ovat kaikkein pienimmät. Johnsonin mukaan maa on ollut tasolla neljä, ja lähenee tasoa kolme.
Johnsonin mukaan Britannian täytyy kehittää maailman paras testaus- ja jäljitysjärjestelmä.
Hän sanoo, että tuleva viikko ei vielä ole rajoitusten purkamisen aika. Rajoituksia pidetään voimassa ainakin kesäkuun ensimmäiseen päivään saakka.
Joitain muutoksia on kuitenkin luvassa.
Johnson kannustaa palaamaan töihin niitä, jotka eivät voi syystä tai toisesta työskennellä kotona.

Julkisia kulkuvälineitä on kuitenkin syytä välttää.
Keskiviikosta lähtien kuntoliikunta ulkosalla on joissain määrin jälleen sallittua. Kauppoja voidaan jälleen availla kesäkuusta lähtien, ja koululaiset voivat palata kouluun.
BBC kertoo, että Skotlannin(siirryt toiseen palveluun) että Walesin(siirryt toiseen palveluun) pääministerit huomauttivat nopeasti Johnsonin puheen jälkeen, että Johnsonin linjaukset esimerkiksi töihin paluusta koskevat vain Englantia. Skotlannissa ja Walesissa voimassa oleva ohjeistus on edelleen pysyä kotona.
"Herätti enemmän kysymyksiä kuin antoi vastauksia"
Tilannetta kuitenkin tarkkaillaan koko ajan, ja mikäli se menee huonommaksi viranomaiset voivat jälleen kiristää rajoituksia.
Oppositiossa oleva työväenpuolue kommentoi pääministerin puhetta toteamalla, että se herätti enemmän kysymyksiä kuin antoi vastauksia.
– Pääministeri kehotti miljoonia palaamaan töihinsä ilman suunnitelmaa turvallisesta paluusta, sanoi työväenpuolueen johtaja Keir Starmer.
Myös monet liittojohtajat pitävät päätöstä "reseptinä kaaokseen". Liitot kritisoivat muun muassa sitä, että työntekijöiden suojaamisesta ei ole annettu selkeitä määräyksiä.
 Päivittäiset Covid-19 tautiin kuolleiden määrät Englannissa
Lähde: https://www.dailymail.co.uk/news/article-8394625/UK-announces-92-Covid-19-deaths-lowest-daily-jump-lockdown

Suuret tapahtumat synnyttävät huumoria, eikä korona ole poikkeus. Huumorilla on monia merkityksiä ja vaikutuksia. Sen kautta voi rakentaa yhteisöllisyyttä tai hyökätä. Vitsi voi välittää piiloviestejä tai kuvata tilannetta, jolle on vaikea löytää järkevää selitystä tai edes sanoja.
Koronassa on vakava, mutta myös humoristinen puoli. Ihmisten kuolemassa ja sairastumisessa ei ole mitään hauskaa, mutta suurimmalle osalle ihmisistä koronakriisi on merkinnyt sisätiloissa kököttämistä, vessapaperin hamstraamista, pätkiviä etäyhteyksiä, Netflixin tuijottamista ja lohturuokaa – eli loputtomia vitsin aiheita.
Näyttelijä Jonathan Barak muistuttaa, ettei kukaan halua tulla muistetuksi idioottina, joka vitsaili koronaviruksella kaksi viikkoa ennen kuin se tappoi hänet.
12.6. klo 10.53 Vähemmistöt suuremmassa vaarassa kuolla koronaan – Britannia kohdentaa terveysneuvontaa tarkemmin
Julkaisemattoman hallitusraportin mukaan Britanniassa valmistaudutaan koronaviruksen mahdollisen toisen aallon sattuessa kohdentamaan terveysneuvontaa entistä tarkemmin etnisille vähemmistöryhmille.
Englannin alueen kansanterveyslaitos paljasti aiemmin kesäkuussa julkaistussa raportissaan, että Englannin vähemmistöihin kuuluvilla ihmisillä on jopa 50 prosenttia suuremmat todennäköisyydet kuolla covid-19-tautiin verrattuna valtaväestöön.
Vähemmistöjen eriarvoinen asema terveydenhuollossa on saanut laajemminkin huomiota Euroopassa ja Yhdysvalloissa jylläävissä rasisminvastaisissa mielenosoituksissa.
Lähde: Reuters

11.6. klo 21.56 Oluen myynti romahti Britanniassa koronaviruksen vuoksi ennätyksellisen paljon
Koronaviruksen vuoksi asetetut rajoitukset ovat johtaneet Britanniassa oluen menekin ennätysmäiseen romahdukseen tänä keväänä.
Jo vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana myynti laski 7,2 prosenttia vuoden takaiseen aikaan verrattuna. Pubeihin ja baareihin olutta myytiin 16,4 prosenttia edellisvuotta vähemmän, kertoo British Beer and Pub Association.
Ravintolat ja pubit suljettiin Britanniassa koronaviruksen vuoksi 20. maaliskuuta. Pubien odotetaan voivan avata ovensa asiakkaille taas heinäkuun 4. päivä.
Lähde: AFP

Korona-aika sai kuningatar Elisabetinkin istahtamaan ruudun ääreen videokokoustamaan
Tueksi elämänsä ensimmäiseen julkiseen verkkotapaamiseen 94-vuotias kuningatar otti 69-vuotiaan tyttärensä.
Koronaviruksen vuoksi asetetut rajoitukset ovat tänä vuonna totuttaneet aiempaa selvästi useammat ihmiset käymään kokouksensa ja tapaamisensa etäyhteyksien avulla. Nyt näihin uuden teknologian hyödyntäjiin on liittynyt myös kuningatar Elisabet II.
94-vuotias brittimonarkki osallistui elämänsä ensimmäiseen julkiseen videokokoukseen osana palkatonta hoivatyötä tekeville omistettua viikkoa.
Tukena verkkotapaamisessa kuningattarella oli hänen 69-vuotias tyttärensä prinsessa Anne. Hänkin etäyhteyden päässä.
                     Tänä vuonna vuosittaisella Carers Week -tapahtumalla halutaan kiinnittää erityistä huomiota koronaviruksen aiheuttamien vaikeuksien keskellä työskenteleviin omaisiaan ja ystäviään hoitaviin ihmisiin.
                     – Olen hyvin vaikuttunut saavutuksistanne. Olen iloinen, että sain liittyä seuraanne tänään, kuningatar sanoi etäyhteyden päätteeksi mukana olleille hoivatyötä tekeville.
Lähteet: REUTERS

Takaisin etusivulle      Takaisin korona  korona info- sivulle