15 korona info Viro

Korona Covid-19 tiedote numero 15
Teema Viro
Toimitus HA kännykka 044 3633 060


Maailman terveysjärjestö WHO on perustanut riippumattoman asiantuntijaryhmän arvioimaan tapaa, jolla järjestö on hoitanut koronaviruspandemiaa.
Ryhmää johtavat Uuden-Seelannin entinen pääministeri Helen Clark ja Liberian entinen presidentti Ellen Johnson Sirleaf. He valitsevat ryhmän muut jäsenet. Ryhmän perustamisesta kertoi WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus virtuaalikokouksessa järjestön 194 jäsenmaan edustajien kanssa.
Tedros totesi, että nyt on itsearvioinnin paikka. Hän muistutti, että WHO:n jäsenmaat kehottivat toukokuussa tekemään arvioinnin siitä, miten järjestö on vastannut koronapandemiaan.
Pääjohtaja myös varoitti, että jakautunut maailma ei pysty voittamaan koronakriisiä, vaan ratkaisuja on etsittävä yhdessä.
WHO:n toimintaa on arvostellut erityisesti Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. Trumpin mielestä järjestö mielisteli epidemian alkuvaiheessa Kiinaa, eikä toiminut tarpeeksi rivakasti. Trump myös ilmoitti Yhdysvaltojen vetäytyvän WHO:sta, jonka suurin rahoittaja maa on ollut.

Korona Covid-19 taudin tilanne  10.7.2020

Viron suurimat etniset ryhmät: Virolaisia 68 %, venäläisiä 26 %, ukrainalaisia 2 %. Viral. kieli: Viro, 1/3 venäjänkielisiä
Suomen ja Viron kahdenvälinen yhteistyö on tiiviimpää kuin koskaan. Yhteydet maiden välillä ovat erinomaiset ja käsittävät kaikki sektorit. Maiden välinen poliittisen tason vierailuvaihto on tiheää ja ministeriöitten, viranomaisten, kuntien sekä kansalaisyhteiskunnan suhteet ovat suorat ja läheiset. Suomen ja Viron hallitukset pitivät ensimmäisen yhteisen istunnon maiden 100-vuotisjuhlien kunniaksi 7.5.2018. Esillä oli silloin erityisesti.infrastruktuuri, kieli ja kulttuuri, digitalisaatio ja yhteistyö EU:ssa.
Poliisin, tullin ja rajavartiolaitosten välinen (PTR) -viranomaisyhteistyö toimii erinomaisesti. Tutkintayhteistyö on jokapäiväistä rikostutkinnan, rikostentorjunnan, verotuksen ja laittoman maahantuonnin sekä maahantulon osalta. Rajanylityksiä Suomen ja Viron välisellä rajalla on vuosittain noin 9 miljoonaa. Ihmisten ja tavaroiden vapaa liikkuvuus Suomenlahden yli hyödyttää kumpaakin maata. Suomi on kokonaiskauppavaihdossa Viron tärkein kauppakumppani.  Suomessa asuu jopa 80 000 virolaista ja suomalaisia on Virossa kirjoilla noin 8800. Tuhansilla suomalaisilla on vapaa-ajan asunto Virossa.

Viron historiaa
Viron historia on kuin pitkä ja kiemurainen matka menneisyyteen. Historiaan kietoutuvat tarinat monista kansoista – viikingeistä aina saksalaista, ruotsalaista, tanskalaista ja venäläistä sukujuurta oleviin kuninkaisiin, kuningattariin ja keskiaikaisiin kauppiaisiin. Viron syvään juurtunut pakanallisuus ja eurooppalainen ajattelutapa merkitsevät, että maa ja täällä asuva kansa ovat läheisessä yhteydessä luontoon, mutta samalla itsenäisyydestään ylpeä Euroopan unionin ja Naton jäsenvaltio, jonka maine innovatiivisena maana vain kasvaa.
Suomalais-ugrilainen asutus levisi nykyisen Viron alueelle 3000 eKr. ja sulautui alueella aiemmin asuneeseen väestöön. Keski-ajalla Saksalainen ritarikunta valloitti Viron eteläosan ja Tanska pohjoisosan.
Lopulta saksalaiset hallitsivat koko aluetta ja virolaiset elivät ankarassa maaorjuudessa. 1500-luvun lopulla Ruotsi valloitti Pohjois-Viron ja Puola Etelä-Viron.
Viro Venäjän vallan alle Suuressa Pohjan sodassa
Venäjä valloitti 1700-luvun alun Suuressa Pohjan sodassa Viron Ruotsilta.
Kansallinen herääminen Virossa alkoi 1800-luvun puolivälissä, kun maaorjuus lakkautettiin. Jo Ruotsin vallan aikana oli perustettu muun muassa Tarton yliopisto.
1800-lopulla Venäjä yritti tukahduttaa vaaralliseksi kokemaansa kansallisuusaatetta. Venäläistämisohjelman aikana vironkielisiä sanomalehtiä ja kouluja lakkautettiin ja Tarton yliopistossa venäjästä tuli ainoa opetuskieli.
Itsenästyminen
Itsenäiseksi Viro pääsi julistautumaan 24. helmikuuta 1918 Venäjän luhistuttua ensimmäisessä maailmansodassa. Itsenäistymisvuonna Saksan armeija miehitti vielä Viroa.
Saksalaisten vetäydyttyä hyökkäsi puna-armeija maahan. Hyökkäystä seurasi yli vuoden mittainen Viron vapaussota. Alkuvuodesta 1919 noin 3 700 suomalaista lähti auttamaan virolaisia vapaustaistelussa.
Tarton rauha vuona 1920
Puna-armeija lyötiin kuitenkin takaisin ja vuonna 1920 solmittiin Tarton rauha ja neuvosto-Venäjä tunnusti Viron itsenäisyyden.
Virolaisen kulttuurin ja talouden perusta luotiin seuraavina vuosikymeninä. Maahan järjestettiin tehokas vironkielinen alkeisopetus ja.
Maahan järjestettiin tehokas vironkielinen alkeisopetus. Tarton yliopisto muutettiin vironkieliseksi jo vuonna 1919. Maauudistuksessa kartanoiden maat jaettiin talonpojille. Vuonna 1921 Viro liittyi Kansainliittoon. Kommunistien kansannousu tukahdutettiin joulukuussa 1924.
Neuvostoliiton uhka
Muiden Baltian maiden ja Suomen tavoin Viro solmi 1932 hyökkäämättömyyssopimuksen Neuvostoliiton kanssa. Baltian maat solmivat puolustusliiton 12. syyskuuta 1934. Helmikuussa 1936 kansanäänestyksessä kannatettiin paluuta demokratiaan. Perustuslaillisuuteen palaaminen ei kuitenkaan juuri tuonut vallanpitoon muutoksia, ja Päts jatkoi presidenttinä. Neuvostoliiton ja Yhdistyneen kuningaskunnan neuvotellessa sopimusta huhtikuussa 1939 Viro ja Latvia solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen Saksan kanssa.
Viro osana Neuvostoliittoa
Toisen maailmansodan alkaessa 1939 myönteinen kehitys katkesi ja elokuussa 1940 Virosta tuli osa neuvostokansoja. Neuvostoliittolaistaminen oli tauolla kolme vuotta Saksan vallattua jälleen Baltian kesällä 1941.
Neuvostoliitto miehitti Viron
Kesäkuussa 1940, johon mennessä Saksan joukot olivat vallanneet Tanskan ja Norjan sekä edenneet länsirintamalla odotettua nopeammin, Stalinille tuli kiire varmistaa lopullisesti Molotov-Ribbentrop-sopimuksessa Neuvostoliitolle varatut edut. Alkusoittona Kremlin uudesta aktivoitumisesta Baltian suunnalla Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pää-äänenkannattaja Pravda syytti Viroa, Latviaa ja Liettuaa aikomuksesta muodostaa sotilasliitto Neuvostoliittoa vastaan. Stalin vaati, että puna-armeija saisi miehittää kokonaan Baltian maat. Väkivallan uhan edessä Viro taipui saatuaan Stalinilta vaatimansa lupauksen, että Viron valtiollista riippumattomuutta kunnioitettaisiin. Viro joutui päästämään 90 000 puna-armeijan sotilasta maahan. Puna-armeijaa seurasi välittömästi joukko korkeita kommunistisia virkamiehiä, kaikki kansallisuudeltaan venäläisiä, ja Viron ylimmäksi käskynhaltijaksi – ja samalla toiminnan valvojaksi kaikissa Baltian maissa – tuli Stalinin luottomies kenraalieversti Andrei Ždanov.
Puna-armeija sai Viron haltuunsa uudelleen syksyllä 1944. Kymmeniä tuhansia virolaisia karkotettiin Siperiaan 40-luvun lopulla ja maatilat muutettiin kollektiiveiksi. Presidentti Konstantin Päts vangittiin ja kuljettiin Venäjälle, jossa hän kuoli 1956. Yli 10 000 virolaista kyyditettiin 13.–14. kesäkuuta 1941 vankeuteen Siperiaan.
Viron sosialistinen neuvostotasavalta
Varsinaisesti neuvostojärjestelmä vakiinnutettiin toisen maailmansodan jälkeen 1940-luvun lopulla. Kymmeniä tuhansia virolaisia karkotettiin Siperiaan, ja maatilat muutettiin kollektiiveiksi. 1950-luvulla Viron kulttuurielämä alkoi vilkastua. Viron sosialistinen neuvostotasavalta oli melko suljettu 1960-luvun loppupuoliskolle asti. Vähitellen virolaiset alkoivat katsella maan pohjoisosissa myös Suomen televisiota. Ideologisen taistelun tehostamiseksi Viron kommunistisen puolueen pääsihteeriksi nimitettiin 1978 Karl Vaino.
1980-luvun lopulla virolaisten osuus maan väestöstä oli romahtanut 1930-luvun lähes 90 prosentista noin 60 prosenttiin.
Viro itsenäisenä valtiona
Marraskuussa 1988 Viron neuvostotasavallan korkein neuvosto julisti maan suvereeniksi. Toukokuussa 1990 osa vuoden 1938 perustuslaista palautettiin voimaan ja maan nimi muutettiin Viron tasavallaksi. Kansanäänestyksessä suurin osa kansasta kannatti itsenäisyyden palauttamista. Viro julisti itsenäisyytensä palautetuksi 20. elokuuta 1991,
Vuonna 1992 voimaan tuli vuoden 1937 muokattu versio, joka määritteli Viron tasavallan kansalaisiksi ennen miehitystä Viron kansalaisia olleet ja heidän jälkeläisensä. Uusi kansalaisuuslaki vuonna 1995 vahvisti ja selvensi tämän periaatteen. Viron alue oli joutunut neuvostoaikana suuren kolonisaation kohteeksi, joten maahan oli tullut 475 000 venäjänkielistä maahanmuuttajaa. Viron hallitus myönsi heille pysyvän oleskeluluvan ja heidän tuli naturalisaatioprosessin kautta hakea Viron, Venäjän tai jonkin muun maan kansalaisuus. Viimeiset Venäjän joukot vetäytyivät elokuuhun
 Viron sosialistisen neuvostotasavallan Venäjän neuvostotasavalle toisen maailmansodan lopussa suorittama alueluovutus ei olisi Viron valtionsäännön mukaan pätevä. Viron tulkinnan mukaan Viro ei itsenäistynyt 1991, vaan sen 1940 elokuussa keskeytynyt itsenäisyys on jatkunut 1991 alkaen Neuvostoliiton hajottua.1994 mennessä. Viro on yksi niistä kymmenestä valtiosta, jotka liittyivät Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004.
Nyky-Viro on kukoistava ja edistyksellinen valtio, joka kuuluu Euroopan unioniin ja Natoon ja jossa voi äänestää internetissä ja käynnistää verkossa oman yritystoiminnan alle puolessa tunnissa. Yrityksiä onkin perustettu paljon, ja Virossa ovat yritystoimintansa aloittaneet myös mm. Skypen ja TransferWisen perustajat
Suomen salainen tuki
Heikki Rausmaan väitöskirjan mukaan Viro alkoi vuodesta 1988 rakentaa demokraattisen markkinatalouden perustaa. Tällöin Suomi linjasi salaa tukevansa Viroa maksimaalisesti. Presidentti Mauno Koivisto ohjeisti ministereitä, että tuen voi kanavoida kulttuurin nimissä. Poliittisempi rahoitus hoidettiin helmikuusta 1989 Tuglas-seuran kautta, ja seurasta tulikin virolaisten tukikohta Helsingissä. Ulkoministeri Lennart Meri oli ahkera vierailija. Muut Suomen ministeriöt tukivat Viron infrastruktuuria, yksityistiloja, koulutusta, terveydenhoitoa ja paikallishallinnon uudistamista. Viisumien määrä Suomeen nousi 4 200:sta peräti 94 000:een vuosina 1988–1990. Myös kunnat, järjestöt, puolueet ja yksityishenkilöt tukivat Viroa. Helmikuussa 1990 Viro julisti päämääräkseen täyden itsenäisyyden, mutta Koivisto ja Harri Holkerin hallitus jatkoivat tukea hiljaisesti sen jälkeenkin
Suomalaiset Virossa
Suomalaistaustaisia yrityksiä on etabloitunut Viroon n.6000. Näistä kuitenkaan osa ei toimi aktiivisesti. Suomalaiset yritykset ovat toiseksi tärkein ulkomainen investoija Viroon. Suomalaiset investoinnit ovat kohdistuneet laajasti elinkeinoelämän eri sektoreille: valmistavaan teollisuuteen, vähittäiskauppaan, kiinteistösektorille ja palveluliiketoimintaan. Maantieteellinen läheisyys, Viron nopeasti kasvanut talous ja helppo toimintaympäristö ovat houkutelleet suomalaisyrityksiä laajentamaan toimintaansa Viron puolelle. Virolaisten yritysten kannalta Suomessa on suuremmat markkinat ja enemmän ostovoimaa ja n.1500 virolaistaustaista yritystä toimii Suomessa.
Suomen merkitystä Viron taloudelle vahvistaa matkailu. Suomalaisten osuus kaikista Viroon tulevista matkailijoista on vähän alle puolet. Suomessa kymmenet tuhannet virolaiset työntekijät antavat tärkeän panoksen suomalaiselle työelämälle, monet tärkeät työt jäisivät tekemättä ilman heitä.
Suomalaisia on Virossa kahta eri ryhmää: maahan muuttaneita Suomen kansalaisia ja kansallisuudeltaan suomalaiseksi tilastoitavia inkerinsuomalaisia. Suomalaisuuden säilyttäneiden inkerinsuomalaisten määrä vähenee samaan aikaan kun Virossa tilapäisesti tai pysyvästi asuvien Suomen kansalaisten määrä kasvaa.
Viroon asukkaaksi rekisteröityneitä Suomen kansalaisia oli vuonna 2018 noin 8800. Kaikki heistä eivät asu pysyvästi, vaan omistavat kakkosasunnon tai mökin. Osa puolestaan kulkee jatkuvasti kahden maan väliä ja asuu aidosti kahdessa maassa. Talous- ja työmarkkinoiden yhteensulautumisen takia pysyvästi Virossa asuvien suomalaisten määrää on vaikea arvioida.
Virossa toimii kaksi suomenkielistä koulua, Tallinnassa ja Tartossa. Ne tarjoavat Suomen perusopetusohjelman mukaista opetusta. Lisäksi Tallinnassa ja Tartossa toimii harrastuspohjainen suomalainen kielikoulu niille lapsille, jotka käyvät muun kielistä koulua.
Virossa opetetaan suomen kieltä noin 40 koulussa, pääosin ns. b-kielenä eli opetus alkaa yläasteella tai lukiossa. Yliopistotasolla suomen kieltä voi opiskella Tarton ja Tallinnan yliopistoissa. Tallinnan yliopisto valmistaa Viron koulujen suomen kielen opettajat. Suomen Viron –instituutti tukee suomen kielen opetusta Virossa ja järjestää vuosittain koulutuspäiviä suomen opettajille. Vuonna 2017 Viroon palasi 20 vuoden tauon jälkeen mahdollisuus suorittaa suomen kielen tasokoe eli YKI-testi.
Inkerinsuomalaisia on Virossa tilastokeskuksen mukaan noin 7500. Heillä on Virossa vähemmistökansoille kuuluva kulttuuriautonomia. Sitä toteuttaa vaaleilla valittava kulttuurineuvosto. Viimeksi kulttuurineuvostovaalit järjestettiin 2017.
Tallinnassa toimii suomenkielinen Tallinnan Pyhän Pietarin seurakunta, joka kuuluu Viron evankelisluterilaiseen kirkkoon. Sillä on suomenkielistä vanhus- ja lapsitoimintaa. Suomalaista kulttuuria edistää Suomen Viron –instituutti. Elinkeinoelämän yhteyksiä hoitaa Suomalais-virolainen kauppakamari (FECC). Virossa on myös neljä Suomi-seuraa, joista suurin toimii Pärnussa. Lisäksi suomalaisilla opiskelijoilla on omat yhdistyksensä. Eri Suomi-toimijat kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa suurlähetystön kutsumana.


Suomen Viron –instituutti aloitti toimintansa vuonna 1991. Suomalaisen kulttuurin arvostus on Virossa suurta. Maassa on jatkuvasti merkittäviä suomalaisten taiteilijoiden näyttelyitä ja konsertteja. Aino Kallas ja Sofi Oksanen ovat molempien maiden yhteistä kulttuurista omaisuutta. Limittyneisyyttä jatkaa Tartossa asuva suomalainen lastenkirjailija Mika Keränen, joka kirjoittaa viroksi.
Elokuva- ja teatterialalla on viime vuosina tehty yhteistuotantoja, esimerkkinä elokuvat ”Miekkailijan” (2015) ja ”Ikitie” (2017). Yhteisen tekemisen lisäämiseksi aloitti 2017 toimintansa Suomalais-virolainen Kulttuurisäätiö, jolle kumpikin valtio antoi 100-vuotisjuhlien vastavuoroisena lahjana pääomapanostuksen.

TALLINNA Anteeksi, puhutteko suomea?
Suomalainen ystäväni kävi työmatkalla Tallinnassa. Matkan aikana hän turhautui englannin kielen puhumiseen virolaisten kanssa.
– Ärsytti, miten englanti tunkee joka paikkaan. Suomalaiset ja virolaiset ovat käytännössä toistensa ainoat kielisukulaiset maailmassa. Tuntui hölmöltä jättää tuo yhteys hyödyntämättä, hän perusteli.
Ystävä alkoi kysellä kohtaamiltaan virolaisilta, osaavatko nämä suomea. Lähes kaikki osasivat. Kommunikaatio sujui hyvin.
Mutta hetkinen, eikö ole junttimaista matkustaa ulkomaille ja puhua siellä omaa äidinkieltään?
Junttileima pelottaa monia suomalaisia Viron-matkaajia niin paljon, että suomen puhumisen sijaan pysytellään mieluummin turvallisesti englannin kielessä.
Tallinnassa suomeksi törkeyksiä huuteleva humalainen suomalaisturisti on klisee, joka ikävä kyllä perustuu todellisuuteen. Kun Viro 1990-luvun alussa avautui matkailumaana suomalaisille, osa turisteista suhtautui etelänaapurin asukkaisiin isovelimäisellä ylemmyydentunnolla. Kerrankin joku ymmärsi outoa pohjoista kieltämme.
Suomen televisio tarjosi neuvostoaikana Pohjois-Virossa asuville tehokkaan kielikylvyn. Vielä 1980-luvulla syntyneistä virolaisista suuri osa kasvoi Pikku Kakkosta, Muumilaakson tarinoita ja Speden Spelejä katsellen.
Alle kolmekymppisille virolaisille suomalaiset tv-ohjelmat eivät enää ole tuttuja, mutta moni nuoristakin on asunut, työskennellyt tai opiskellut Suomessa – tai ainakin tuntee läheisesti jonkun, joka on.
Suomessa asuu tilastojen mukaan nykyään noin 50 000 virolaista. Todellisen luvun on arvioitu olevan jopa puolet suurempi, sillä kahden maan välillä pendelöivät työntekijät harvoin siirtävät kirjojaan Suomeen.
Yhä on siis todennäköistä, että Tallinnan-reissulla kohtaamasi virolainen osaa ainakin muutaman sanan suomea.
Miten nykypäivän virolaiset sitten suhtautuvat suomen kielen puhumiseen suomalaisten kanssa? Teen lyhyen gallupin virolaisessa tuttavapiirissäni.
Suurin osa tutuistani kertoo puhuvansa suomalaisten kanssa suomea mielellään, vaikka englanniksi keskustelu olisikin sujuvampaa.
– Kyse ei ole siitä, millä kielellä suomalainen puhuu, vaan miten puhuu. Millä tahansa kielellä on törkeää alkaa tervehtimättä tivata, missä on lähin viinakauppa, yksi tuttavani sanoo.
Sikailevat Suomi-turistit ovat hänen mukaansa onneksi kadonneet Tallinnan katukuvasta lähes tyystin. Enemmän kohtaa nykyään suomalaisia, jotka suhtautuvat virolaisiin ja viron kieleen positiivisen uteliaasti.
Toisen virolaistuttuni mielestä suomalais-ugrilainen sekakieli, jossa suomi ja viro sekoittuvat toisiinsa, olisi käyttökelpoinen vaihtoehto englannille.
Hän korostaa, että virolaiset arvostavat keskustelukumppanin pientäkin yritystä puhua viroa. Sanojen väärin lausuminen ei haittaa.
– Englantiin voitaisiin siirtyä siinä vaiheessa, kun yhteinen sanasto loppuu, hän sanoo.
Englannin kielen ylivaltaa vastaan olisi tärkeää taistella erityisesti juuri nyt, kun tekoälyä ja ääniohjautuvia palveluja kehitetään. Jos haluamme, että tulevaisuuden robotit ymmärtävät muitakin kieliä kuin englantia, pienten kieliryhmien täytyy osata vaatia sitä.
Ja kaksi pientä saa yhdessä äänensä paremmin kuuluviin kuin erillään.
Kielisukulaisuus tekee Suomen ja Viron suhteesta erityislaatuisen. Tämän ymmärsi jo Viron kansallisrunoilija Lydia Koidula, joka loi 1800-luvulla käsitteen "Suomen silta". Se tarkoittaa henkistä yhteyttä Itämeren alueen suomensukuisten kansojen välillä.
Viime aikoina suunnitelma  Helsingin ja Tallinnan muodostaman kaksoispääkaupungin kehittämisestä ovat nostaneet itämerensuomalaisen yhteyden vahvistamisen jälleen pinnalle.
Jotta "Suomen silta" palvelisi molempien maiden asukkaita, me suomalaiset voisimme reiluuden nimissä opetella ainakin muutaman sanan naapurin kieltä. Se ei ole kovin vaikeaa.
Näillä pääsee jo hyvin alkuun:
Hei! = Tere!
Kiitos. = Aitäh.
Ole hyvä. = Palun.
Anteeksi. = Vabandust.
Näkemiin. = Nägemist.
Anteeksi, puhutteko suomea? = Vabandust, kas te räägite soome keelt?
Virolaiset Suomessa
Vuonna 2017 Suomessa asuvat virolaiset muodostivat 3,8 prosenttia Viron 1,3 miljoonasta asukkaasta ja Suomen 5,5 miljoonasta puolestaan 0,9 prosenttia. Virolaiset ovat venäläisten jälkeen Suomen toiseksi suurin vähemmistö, ja he muodostavat 13 prosenttia kaikista Suomen maahanmuuttajista.

Todellisuudessa tilanne on monimutkaisempi kuin mitä yllä olevat luvut antavat ymmärtää, sillä Viron ja Suomen välille on muodostunut liikkuvuuden viidakko. Se koostuu vakinaisesti ja tilapäisesti Suomessa asuvien virolaisten lisäksi työntekijöiden ja opiskelijoiden sukkuloinnista ja lisäksi niin sanotuista päivämatkustajista. Ylirajainen elämäntapa, jossa virolaiset jakavat elämänsä kahden maan välillä on yhä tavallisempi.
simerkiksi työpaikka voi olla Suomessa, mutta perhe-elämää ja vapaa-aikaa vietetään Virossa
Viroon ovat 1.6. alkaen voineet saapua matkailijat Suomesta ja muista Schengen-alueen maista, joissa COVID-epidemian ilmaantuvuus viimeksi kuluneen 2 viikon aikana on pienempi kuin 15 tapausta 100 000 asukasta kohtaan. Saapujan on oltava oireeton, hänen on täytynyt viipyä lähtömaassaan vähintään 14 päivää ennen rajanylitystä ja hänellä täytyy olla mukanaan viralliset matkustusasiakirjat eli passi tai henkilökortti.
Rajavalvontaa Viron satamissa, lentokentillä ja itärajalla on purettu asteittain. On h yvä varautua siihen, että esim. satamassa matkustusasiakirjat saatetaan yhä tarkastaa pistokoemaisesti myös Suomen-laivoilla saapuvilta. Rajavartijoilla on oikeus estää hengitystieoireellisen tai kuumeilevan henkilön saapuminen maahan, eli käännyttää hänet rajalta takaisin Suomeen.
Viron hallituksen 28.5. päättämä matkustusoikeus on voimassa niin kauan, kuin tautitilanne ei muutu radikaalisti huonompaan suuntaan. Maakohtaiset tautitilastot tarkistetaan viikottain perjantaisin, ja niistä voi lisätietoja lukea Viron ulkoministeriön nettisivulta.   
= = = = = = = = = = =

COVID-19-epidemian leviämistä ehkäistään Virossa yhä erilaisin, lähinnä vapaa-ajanviettoon liittyvin rajoituksin. Toimia on asteittain löyhennetty toukokuun aikana, ohessa 1.6. päivitetty yhteenveto tärkeimmistä:
Pääsääntö – "2 + 2"
Ihmisten on noudatettava ns. 2 + 2 -sääntöä eli liikkua julkisilla paikoilla ja yleisissä tiloissa enintään kaksittain ja pidettävä 2 m etäisyyttä muihin ihmisiin. Julkisia paikkoja ovat mm. kaupat, ravintolat, museot ja muut nähtävyydet, rannat, promenadit sekä ulkoilupolut. Rajoitusta ei sovelleta perheenjäseniin eikä julkisia työtehtäviä suorittaviin henkilöihin.
Maskit
Hengityssuojaimen tai maskin käyttö ei ole pakollisia Virossa. Eräät kansainvälisessä liikenteessä operoivat lento- ja bussiyhtiöt voivat edellyttää maskin käyttöä matkustajilta, mutta julkisilla paikoilla, yleisissä tiloissa tai Viron sisäisen julkisen liikenteen kulkuvälineissä se ei ole pakollista.
Kylpylät ja vapaa-ajankeskukset
Kesäkuun 1. päivänä ovat tietyt vapaa-ajankeskukset saaneet luvan avata taas ovensa. Näitä ovat viihde- ja terveyskylpylät, yleiset saunat, biljardisalit ja keilahallit sekä lasten sisäleikkipuistot. Viron Terveysviraston mukaan keskusten on noudatettava tehostetun siivouksen ja desinfioinnin ohjeita, asiakaskapasiteetin <50% täyttöastetta ja 2 + 2 -säännön valvontaa.


Museot ja näyttelytilat


Museot ja näyttelytilat ovat saaneet käynnistää toimintansa jo aiemmin toukokuussa. Vierailuryhmien < 10 henkilön rajasta on luovuttu 1.6., mutta 2 + 2-säännön henkeä on sisätiloissa yhä noudatettava.


Ravintolat ja baarit


Valtaosalla ravintoloista on ollut lupa pitää kykyjensä mukaan ovet auki koko koronakriisin ajan. Kesäkuun 1. päivästä alkaen ovat tarjoilu- ja anniskeluaikoihin liittyvät rajoitukset poistuneet, eli sekä keittiöt että baarit voivat tarjoilla ruokaa ja juomaa myös klo 22:n jälkeen paikan normaalien aukioloaikojen mukaisesti. 2 + 2 -säännön henkeä on sisätiloissa yhä noudatettava, ja desinfiointiaineita on oltava asiakkaiden saatavilla.
Yökerhot, kasinot ja muut viihde-elämän kohteet
Kesäkuun 1. päivästä alkaen kasinot ja pelisalit voivat avata ovensa, mutta niiden on noudatettava asiakaskapasiteetin <50% täyttöastetta, ja tiloihin saa ottaa enintään 100 asiakasta kerrallaan. Henkilökunnalle ja vierailijoille on oltava saatavilla desinfiointiaineita. Yökerhot ja vesipiippukahvilat pidetään yhä suljettuina, kunnes toisin ilmoitetaan

Julkiset tapahtumat

Kesäkuun 1. päivästä lähtien on luvallista järjestää julkisia tapahtumia kuten elokuvanäytöksiä, teatteriesityksiä, markkinatapahtumia, festivaaleja, konsertteja, pienseminaareja jne. Sisätiloissa yleisömäärän on oltava <50% salin kapasiteetista - enintään 100 henkilöä. Koska järjestäjien on kuitenkin valvottava 2 + 2 -säännön noudattamista, ovat esim. useimmat Viron teatterit ilmoittaneet pysyvänsä kesätauolla ja aloittavansa näytäntökauden vasta syksyllä. Myös ulkona järjestettäviin tapahtumiin saa osallistua enintään 100 henkilöä.
Heinäkuun 1. päivästä alkaen saa järjestää enintään 500 osallistujan sisätilatapahtumia, huomioiden kuitenkin tilan yleisökapasiteettisääntö <50%. Ulkoilmatilaisuuteen osallistuvien määrä voi olla enintään 1000 henkilöä.
Drive in -elokuvanäytöksiä ja -konsertteja voidaan pitää ulkona ja tarkoitukseen sopivissa sisätiloissa (esim. suuret teollisuushallit). Tilaisuuksissa on noudatettava 2 + 2 -sääntöä, autoista ei saa poistua ilman pakottavaa syytä, ja pysäköityjen autojen välille on jätettävä riittävästi tilaa. Kuten ulkotilaisuuksissakin, desinfiointiaineita on järjestettävä yleisön saataville sisääntulopisteisiin.
Urheilukilpailut
Heinäkuun 1. päivään asti on sisätioissa lupa järjestää urheilukilpailuja ilman katsojia. Urheilijoita, huoltohenkilöitä ja järjestäjiä saa kilpailutiloissa olla yhteensä enintään 100 henkilöä. Ulkona tapahtuvissa kilpailuissa voi paikan päällä viipyä myös yleisöä, kunhan 100 henkilön kokonaisväkimäärä ei ylity.
Heinäkuun 1. päivästä alkaen urheilukilpailuja voi järjestää myös katsojien kera edellyttäen, että sisätilakatsomoissa noudatetaan 2 + 2 -sääntöä, että lipunmyynnissä noudatetaan <50% katsomopaikkasääntöä ja että tapahtumaan osallistuu enintään 500 henkilöä. Ulkona järjestettävien kilpailujen osalta osallistujien kokonaismaksimimäärä on 1 000 henkilöä. Osallistujien määrään lasketaan mukaan urheilijat, heidän huoltajansa, yleisö sekä järjestäjät.
= = = = = = = = = = =
Ajankohtaisin paikallinen tieto COVID-19-virustilanteesta on saatavissa Viron Terveysviraston englannin- ja vironkielisiltä kotisivuilta. Käytännön elämän ja matkailun eri aihealueita kattava laaja, yli 550 usein kysytyn kysymyksen tietopankki on englanniksi luettavissa sivulta https://kkk.kriis.ee/en.
Jos Sinulla herää Virossa viipymisesi aikana kysymyksiä COVID-19- eli koronaviruksen tiimoilta tai tunnet oirehtivasi, soita Viron perhelääkärijärjestelmän päivystysnumeroon +372 634 6630, he antavat neuvoja ja voivat tarvittaessa yhdistää puhelun hätänumeroon 112.
Viron Terveysvirasto sekä Suomen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos muistuttavat yleisellä tasolla kaikkia matkailijoita siitä, että hyvästä hygieniasta huolehtiminen - esim. käsien huolellinen peseminen - on fiksua talonpoikaisjärjen käyttöä.

lähde  https://www.visitestonia.com/fi/miksi-juuri-viro/covid-19-ja-matkustus-viroon
Virolla on EU-maiden pienin valtionvelka, mutta miten maa tästä hyötyy? – Ekonomisti: "Lainaaminen on lyhytnäköistä"
Velkaantumisen välttely on osa Viron uusliberalistista talouspolitiikkaa.

Viro  3.7.2020 klo 06.05
Silja Massa:
TALLINNAKaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot joutuvat tänä vuonna ottamaan lisävelkaa selvitäkseen koronakriisin aiheuttamista talousvaikeuksista.
Suomessa tämä tarkoittaa todennäköisesti sitä, että valtion velka kasvaa nykyisestä noin 60 prosentista noin 70 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Ennuste on aiheuttanut Suomessa paljon huolestunutta keskustelua. Esimerkiksi maanantain A-studiossa puhuttiin siitä, pitääkö valtionvelka maksaa takaisin ja minkälaista velkataakkaa Suomi kestää.
Virossakin lisävelasta keskustellaan huolestuneeseen sävyyn, mutta puheena ovat huomattavasti pienemmät summat kuin Suomessa.
Viron julkinen velka on EU-maiden matalin, alle kymmenen prosenttia bruttokansantuotteesta. Vaikka velan arvioidaan koronakriisin seurauksena kaksinkertaistuvan, sen suhde BKT:hen jää silti vain noin 20 prosenttiin.
Tänä vuonna kaikki euromaat ottavat koronaviruksen aiheuttamien talousvaikeuksien vuoksi lisää velkaa.Riikka Tähtinen/ Yle

Mistä Viron olematon valtionvelka johtuu?
Jotta syyt Viron matalaan valtionvelkaan ymmärtää, on katsottava taaksepäin ajassa.
Viron talousjärjestelmä on useimpiin EU-maihin verrattuna nuori. Kun Neuvostoliitto 1990-luvun alussa romahti, Viroon luotiin uusi talousjärjestelmä käytännössä tyhjästä.
Uudelleenitsenäistymisen jälkeisinä vuosina velan ottaminen ei ollut Virolle vaihtoehto, sillä vastikään Neuvostoliitosta irtautuneen köyhän valtion luottoluokitus oli surkea.
Vuodesta 1991 aina vuoteen 2004 asti Viro oli kehitysavun saaja. Moni virolainen näki vapauden alkuvuosina jopa nälkää.
Talous alkoi kasvaa nopeasti sen jälkeen, kun Viro hyväksyttiin sekä Naton että Euroopan unionin jäseneksi vuonna 2004. Ulkomaiset sijoittajat kiinnostuivat maasta, työttömyys väheni ja tavaroiden maahantuonti lisääntyi.
Nopea talouskasvu johti siihen, että valtion verotulot olivat vuosina 2004–2007 paljon valtiovarainministeriön ennusteita suuremmat, ja valtiontaloudelle kertyi ylijäämää.
1990-luvun laihat vuodet olivat vielä tuoreessa muistissa, joten suurin osa ylijäämästä siirrettiin niin sanottuun vakuutusrahastoon kriisitilanteiden varalle.
Viron keskuspankin ekonomistin Peeter Luikmelin mukaan juuri säästämisessä piilee yksi syy Viron matalaan valtionvelkaan.
– Se, että hyvinä aikoina on kerätty puskuria huonojen aikojen varalle, on hyödyttänyt Viroa monin tavoin. Viro esimerkiksi selvisi vuonna 2008 puhjenneesta talouskriisistä ottamatta merkittävästi lisävelkaa, kertoo Luikmel puhelimitse.
Koronakriisin seurauksena Viron on otettava lisää lainaa, mutta velkataakka jää silti EU:n pienimmäksi.Stanislav Moshkov

Talousjärjestelmä kopioitiin lännes
Historiallisista syistä Viron velkakehitystä on järkevämpää verrata Suomen sijasta muihin entisiin neuvostomaihin.
Esimerkiksi Latvialla ja Liettualla on kummallakin julkista velkaa noin 36–37 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä on selvästi alle EU:n keskiarvon.
Viron velka on silti ylivoimaisesti Baltian maiden pienin.
Viro oli jo Neuvostoliiton hajotessa melko kehittynyt ja länsimainen yhteiskunta, mikä auttoi sitä hyppäämään kapitalistiseen talousjärjestelmään monia muita entisiä neuvostomaita ketterämmin.
Maatalouden lisäksi Virossa oli teollisuutta, jonka yksityistäminen toi rahaa valtion kassaan.
Ottamalla velkaa Viro olisi toki voinut ryhtyä rakentamaan pohjoismaisen hyvinvointivaltion kaltaista yhteiskuntajärjestelmää, mutta tätä vaihtoehtoa ei edes harkittu vakavasti.
Vaikka Suomi on ollut Viron esikuva monessa asiassa, taloudessa Viro katsoi lännemmäksi: Britanniaan ja Yhdysvaltoihin. Kommunistisesta järjestelmästä eroon pyristelevän Viron versio kapitalismista oli alusta saakka oppikirjamaisen uusliberalistinen.
Arkea maailmalta: Virolainen paiskii töitä usein kymmenenkin tuntia päivässä – työn ja vapaa-ajan ero on häilyvämpi kuin Suomessa
Thatcherin ja Reaganin politiikan jalanjäljissä maan julkinen sektori haluttiin pitää pienenä, budjetti kurissa, keskuspankki aisoissa ja valtionvelka matalana. Tällaisessa yhteiskunnassa heikot jäävät usein vahvojen jalkoihin.

Virossa julkinen sektori on haluttu pitää ohuena.Stanislav Moshkov
Mitä iloa on matalasta valtionvelasta?
Viro hyötyy vähäisestä velkataakastaan ainakin siten, että maa vetää puoleensa ulkomaisia sijoittajia.
– Viron matala velkataso, hyvä luottoluokitus ja kevyt verotus ovat syitä, joiden vuoksi näyttäydymme houkuttelevana sijoituskohteena kansainvälisille yrityksille, Peeter Luikmel sanoo.
Kolikon kääntöpuolena Viro on tietenkin täysin riippuvainen ulkomaisista investoinneista. Jos investoijat katoaisivat, maa olisi nopeasti pulassa.
Hyvän luottoluokituksen vuoksi Viro saisi nykyään velkaa helposti ja hyvillä ehdoilla. Sen ottamisessa piilee kuitenkin Luikmelin mukaan riski.
– Velan kasvattaminen on lyhytnäköinen tie. Tulevaisuuden haasteemme ovat niin suuria, että niitä varten täytyy alkaa varautua taloudellisesti jo nyt, hän sanoo.
Ongelman ydin Virossa on Luikmelin mukaan sama kuin Suomessakin: kestävyysvaje.
– Ikärakenne on murroksessa. Väestö vanhenee ja syntyvyys laskee. Eläkejärjestelmämme joutuu väistämättä valtavan paineen alle.

Lue lisää: Eläke käteen jo kolmekymppisenä? Virolainen voi pian maksaa eläkerahoillaan vaikka pikavipit pois tai matkustaa etelään
Hänen mukaansa valtion tuleekin jatkaa puskurirahastojen säästämistä pahan päivän varalle. Hän toivoo myös, että talousennusteet pidetään hyvinäkin vuosina maltillisina.
Julkinen sektori pysyy suppeana
Monissa EU-maissa valtionvelan ennustetaan kasvavan koronakriisin seurauksena yli sataan prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Näiden ennusteiden rinnalla Viron huoli julkisen velan noususta 20 prosenttiin ei kuulosta kovin vakavalta.
Pienelle Virolle noin miljardin euron suuruinen lainasumma on kuitenkin ennenäkemättömän suuri.
Lopullisen velan määrä riippuu siitä, iskeekö koronaviruksen toinen aalto Viroon ja miten se vaikuttaa maan talouteen.
Luikmelin mukaan on tärkeää, että velkarahat käytetään konkreettisiin tuki- ja elvytystoimiin eikä esimerkiksi julkisen sektorin palkkojen nostamiseen tai eläkkeiden korottamiseen.
– Maat, jotka ovat alkaneet kehittää velkarahalla julkisia palveluitaan, ovat yleensä kasvattaneet velkataakkaansa nopeasti, Luikmel sanoo.
Niin pitkään kuin Viro pysyttelee Luikmelin ja Viron keskuspankin edustamalla linjalla, maan julkinen sektori pysyy siis tulevaisuudessakin suppeana.
Lähde: Yle/Uutiskirje
Arkea maailmalta: Virolainen paiskii töitä usein kymmenenkin tuntia päivässä – työn ja vapaa-ajan ero on häilyvämpi kuin Suomessa
Viro on kapitalistinen kilpailuyhteiskunta, jonka työtahti välillä hirvittää, kirjoittaa Tallinnassa asuva toimittaja Silja Massa.
Viro
IL matkusti kesän ensimmäisellä lautalla Tallinnaan – isä ja poika Koskinen lähtivät kesäjuomaostoksille "kun kerran taas sai”
01.06.2020 klo 13:17
Maanantaina Tallinkin aamuvuorolla Helsingistä Tallinnaan valtaosa jätti astumatta maihin.

Kotkalaiset Pentti ja Jani Koskinen tekivät laivalla juomaostoksia. SAMI LOTILA
Maanantaiaamuna Tallinkin matkalla Helsingistä Tallinnaan laivalla on arviolta pari sataa ihmistä. Iso osa heistä näkyy olevan työnsä puolesta matkustavia rekkakuskeja, mutta joukossa on heitäkin, jotka vaikuttavat vapaa-ajan matkailijoilta.
Länsisataman puolityhjässä terminaalissa seisoi ennen matkaa suomalainen rajavartija, mutta myös kaksi hänen virolaista ammattiveljeään. Virolaiset rajavartijat kyselivät satunnaisesti valitsemiltaan virolaisilta henkilöllisyystodistuksia, mutta suomalaisia he eivät puhutelleet.
Laivalla korona-ajan huomaa niinkin, että baareissa ja ravintoloissa on vähennetty tuolien määrää.
Joillakin tarjoilijoilla on kasvomaskit, mutta ei kaikilla. Käsidesipumppuja laivalla on siellä täällä, ja infotaulut muistuttavat tartuntavaarasta. Siivoojia on töissä tavanomaista enemmän.
Kaikkia matkustajia ei korona tunnu koskevan. Eräskin nainen yskii koko matkan ajan taukoamatta niin, että pisarat varmasti roiskuvat. Hänen matkaseuralaisiaan ei naisen köhä tunnu häiritsevän.
Kun kerran pääsee
Kello 10.30 Länsisatamasta startanneeseen Tallink Megastariin ovat hypänneet mukaan myös Leea ja Veijo Juntunen Helsingin Pasilasta. He kertovat olevansa eläkkeellä ja piipahtavansa Tallinnassa noin kerran kuukaudessa.
− Lähdimme matkaan, kun kerran pitkästä aikaa taas pääsee. Olemme nyt vain risteilyllä, eli maihin me emme astu lainkaan, Juntuset kertovat.
− Emme olisi halunneet lähteä sellaiselle matkalle, jossa mennään maihin, koska sen jälkeenhän olisi pitänyt Suomessa asettua kahden viikon karanteeniin. Se ei houkuttanut meitä.
Juntuset istuvat melkein tyhjässä laivapubissa ikkunapöydässä ja juovat lonkeroitaan, joiden hinta ei Leean mukaan juuri enää poikkea Suomen hinnasta.
Tunnelma pubissa on unelias, kaukana normaalista kesäisestä riehakkuudesta.
− Eihän alkoholi ole ollut laivalla edullista enää aikoihin, ellei sitä osta laivan myymälästä mukaansa. Kyllä mekin varmaan jotain shoppaamme, mutta tuskin alkoholia, Leea tuumii.
Juntuset sanovat olevansa Tallinkin kanta-asiakkaita ja saaneensa sunnuntaina Tallinkilta sähköpostiviestin, jossa kerrottiin matkailun avautumisesta Viroon nyt maanantaina sekä muistutettiin, että laivalle voi tulla myös omalla autolla.
− Viestissä neuvottiin, että kannattaa ajaa oma auto laivaan ja laivan henkilökunta tuo viinat suoraan autoon, Leea sanoo.
− Meillä onneksi ei ole autoakaan, niin ei tullut sellaista houkutusta, naurahtaa puolestaan Veijo.
Leea huomauttaa, että vaikka laivalla onkin ihmisiä tavallista vähemmän, ajoi laivaan autoja ihan yhtä paljon kuin aina ennenkin. Satamassa oli pitkä jono autoja ja rekkojen lisäksi siellä oli paljon henkilöautojakin.
− Tarjoilija hykertelikin täällä baarissa, että nuo kaikki autot ja niiden ihmiset tulevat tänne meille.

Juntuset nauttivat lonkerot hiljaisessa laivapubissa. SAMI LOTILA
Kirkasta ja viiniä
Isohkon lastin alkoholia laivalta ovat ostaneet isä ja poika Pentti ja Jani Koskinen, jotka ovat lähteneet matkaan Kotkasta.
− Usein ei tule enää käytyä Tallinnassa, mutta nyt tulimme, kun kerran taas sai. Piti saada kesäksi juomat. Viimeksi kävin puolitoista vuotta sitten, Pentti kertoo ostoskärryä kohti autoaan työntäessään.
Kärryissä hänellä on, kuten hän itse asian ilmaisee, ”kirkasta ja viiniä”. Jani-pojalla on samanlainen kärry samanlaisella sisällöllä.
− Olemme risteilyllä, emmekä mene maihin lainkaan. Eipä siellä Tallinnassa ole muutenkaan enää juuri mitään tekemistä, kun hinnat ovat jo Suomen tasolla. Laivamatkalla on kuitenkin joskus aina kiva pyörähtää, toteaa Jani.
− Tiedämme kyllä, että jos menisimme maihin, meidän pitäisi olla Suomeen palattuamme kaksi viikkoa kotikaranteenissa. Se ei olisi hyvä juttu.
Tallink Megastarilla näyttää olevan päällä useita tarjouskampanjoita, ja ainakin leluista ja monista vaatteista saa 30 prosentin alennuksen. Ollaan kuitenkin vasta menomatkalla, joten kauppa käy laiskasti. Paluumatkalla kassakone kilkattaa arvatenkin kiivaammin.
Aamuvuorolla matkustajat ovat fifty-fifty suomalaisia ja virolaisia.

29.05.2020 klo 22:19
Korona on tyhjentänyt myös Tallinnan turistiset kadut.
Tämän kevään ajan Tallinnan kadut ovat näyttäneet autioilta.
Suomalaisturistien suosimassa Viron pääkaupungissa näkee normaaliolosuhteissa enemmän suomalaisia kuin ketään muita.
Lähiaikoina nähdään miten kovalla vauhdilla turistiliikenne lähtee käyntiin uudelleen.
MIKKO HUISKO

Suomalaisia odotellaan jo Virossa: ”Tallinnan hintataso on tippunut, täällä on halvempaa kuin ennen koronakriisiä”
30.05.2020 klo 7:02
Maanantaista alkaen kaikki suomalaiset pääsevät taas Viroon − mutta kukaan ei vielä tiedä, millaiset ovat rajamuodollisuudet Viron puolella.
Viro avaa rajansa kaikille suomalaisille maanantaista lähtien, mutta Suomi puolestaan pitää rajansa yhä kiinni virolaisille, lukuun ottamatta työmatkaliikennettä tai muita välttämätöntä liikennöintiä.
Virolaisturisteja Suomessa siis ei nähdä vielä ainakaan vähään aikaan.
Suomen ulkoministeriöstä kerrottiin Iltalehdelle torstaina, että toistaiseksi Suomi tyytyy ”tarkkailemaan tilannetta” liittyen matkustamisen vapauttamiseen Virosta.
Vaikka kaikki suomalaiset pääsevät taas Viroon, sitä ei tiedä vielä kukaan, mitä Viron rajalla tulee tapahtumaan.

ANDRES TEISS
Viron poliisi- ja rajavartiolaitoksen lehdistöedustaja Annika Maksimov nimittäin kertoo Iltalehdelle, että voimassa olevat rajanylitysmuodollisuudet Viron puolella ovat selvillä vasta maanantaina.
−Rajanylitykseen liittyvät yksityiskohdat täydentyvät jatkuvasti ja ajankohtaisimman tiedon niistä saa poliisi- ja rajavartiolaitoksen nettisivuilta, Maksimov ohjeistaa.
Niinpä suomalainen ei voi olla vielä varma siitäkään, pitääkö hänen esittää Tallinnan satamassa passi tai henkilökortti, tai esitetäänkö hänelle kysymyksiä liittyen mahdolliseen sairaushistoriaan tai maahantulotarkoitukseen.
Se on kuitenkin varmaa, että maanantaista alkaen suomalaisia ei komenneta Virossa enää karanteeniin.
LUE MYÖS
Aiotko matkustaa Viroon? Nämä asiat sinun on otettava huomioon
Rahat vähissä
Iltalehti kyseli perjantaina iltapäivällä tallinnalaisilta, että mitä he tuumivat virolaisten matkustuskiellosta Suomeen samalla kun suomalaiset päästetään Viroon.
Tuntuuko se epäoikeudenmukaiselta?
Vanhassa kaupungissa Pepe-koiraa ulkoiluttavat Tiia ja Irene sanovat, ettei matkustuskielto Suomeen kosketa heitä millään tavalla, sillä heillä ei ole muutenkaan ollut aikeita matkustaa vähään aikaan minnekään.
−Rahat ovat nyt vähissä, he toteavat.

Irene, Pepe-koira ja Tiia kehuvat suomalaismatkaajia. ANDRES TEISS
Suomalaisia he sanovat odottavansa Viroon takaisin aivan kuten muutkin virolaiset, sillä suomalaiset tuovat mukanaan rahaa.
−Olemme Pärnusta ja siellä suomalaisia on aina enemmän kuin Tallinnassa. Mekastavat ja sekoilevat suomalaiset ovat jo historiaa, nykysuomalaiset ovat varsin fiksua porukkaa, Tiia tiivistää.
Karin-niminen nainen puolestaan myy turisteille käsitöitä Raatihuoneentorin putiikissaan ja sanoo odottavansa suomalaisia takaisin kuumeisesti.
−Tallinnassa on ollut ankeat ajat koronakriisin aikana, sillä yrittäjillä ei ole ollut lainkaan tuloja. Onneksi kaupunki on jeesannut antamalla alennusta vuokrista, hän kertoo.
−Toivon todella, että suomalaiset eivät nyt pelkäisi Viroa vaan uskaltaisivat taas tulla tänne. Täällä on puhdasta ja kaikki kunnossa. Ei täällä näe enää mitään vodkaturisteja, vaan vain hyvin käyttäytyviä suomalaisia. Monesta on tullut minulle vakioasiakas, joka aina ostaa jotain mukaansa.
Kariniakaan ei matkustuskielto haittaa, sillä hän aikoo piipahtaa Suomessa vasta kesäsesongin jälkeen syksyllä.
−Toivottavasti Suomeen pääsee jo silloin.
Ei hajuakaan
Myös Kersti sanoo ymmärtävänsä suomalaisten merkityksen yrittäjien ja koko Viron taloudelle. Hänen mukaansa suomalaiset tuovat Viroon rahaa, vipinää ja töitä.
−Itse en juuri käy Suomessa, mutta joskus saatan hypätä laivaan täysin spontaanisti. Haluaisin kyllä käydä Suomessa ja mennä siellä lapseni kanssa museoihin ja huvipuistoon. Tosin minulla ei ole hajukaan siitä, ovatko ne auki siellä Suomessa? hän pohtii vanhan kaupungin kadulla.

Kersti aikoo taas Suomeen jossain välissä. ANDRES TEISS
Edithillä on Raatihuoneen vieressä minipannukakkukahvila, jota korona-aika on lyönyt lujaa. Hän sanoo joutuneensa irtisanomaan kaikki työntekijänsä, sillä rahaa palkanmaksuun ei ole ollut.
−Toivottavasti suomalaiset tulevat takaisin. Toivottavasti he eivät nyt pelkää Viroa. Se on turistin kannalta varmasti myönteistä, että Tallinnan hintataso on nyt tippunut. Täällä on nyt varmasti halvempaa kuin ennen koronakriisiä.
Myös suomalaisten hyvin tuntema alkoholikauppaketju SuperAlko on jo lupaillut edullisia ”koronakampanjoita” tälle kesälle.
Edith sanoo matkustavansa Suomeen sitten kun ehtii, mutta mikään kiire hänen matkallaan ei ole.
−Menen sitten, kun minut päästetään sinne.

Edith joutui irtisanomaan kahvilansa työntekijät. ANDRES TEISS
Pärnu odottaa
Se on varmaa, että suomalaiset ottaa maanantaina vastaan Viro, joka on yhä varsin erilainen kuin se Viro, johon suomalaiset ehtivät tottua ennen koronakriisiä.
Monet poikkeussäännöt ovat Virossa yhä voimassa.
Viron Terveysviraston (Viron THL) lehdistöpäällikkö Simmo Saar muistuttaa, että Virossa suomalaisia koskevat samat hygieniasäännöt ja rajoitukset kuin virolaisia. Samaten suomalaisten on hyvä ottaa huomioon, että kaikki ravintolat, nähtävyydet ja vastaavat eivät ehkä olekaan auki heti maanantaina.
−Suomalaisen kannattaa aina tarkistaa etukäteen, onko kyseinen paikka tai palvelu auki ja jos on, niin missä laajuudessa, Saar ohjeistaa.
−Hygienia on tärkeää. Virossakin on kiinnitettävä huomiota käsien puhtauteen ja muihin ihmisiin on pidettävä riittävästi etäisyyttä. Jos olo on sairas, tulee jäädä kotiin, tai matkan aikana hotelliin.
Suomalaisten lemmikkikaupungissa Pärnussa suomalaisten paluuta on odotettu aivan erityisen kuumeisesti. Pärnun kaupungin kehityspäällikkö Anneli Lepp kertoo, että Pärnun kaikki hotellit, ravintolat ja kahvilat ovat auki ja odottavat asiakkaita.
−Pärnuhan on tunnettu kylpylöistään ja myös ne ovat nyt avoinna.
Leppin mukaan maanantaista alkaen saavat ravintolat olla taas auki myöhempään kuin kello 22 ja myös alkoholia saa anniskella iltakymmenen jälkeenkin.
−Hygieniasääntöjä tulee noudattaa ja kaikkialla on varmistettava, että 2 + 2 -säännöstä pidetään tiukasti kiinni.
2 + 2 -sääntö tarkoittaa sitä, että julkisella paikalla, sisätiloissa tai ulkona, saa olla kerrallaan koolla vain kaksi ihmistä, jotka pitävät muihin ihmisiin vähintään kahden metrin välin. Sääntöä ei tarvitse noudattaa perheenjäsenten kesken.
Aivan täysin ei Pärnukaan vielä avaudu, sillä suljettuina pysyvät toistaiseksi yökerhot, vesipiippukahvilat ja aikuisviihdettä tarjoavat klubit.
Museot ja taidegalleriat sen sijaan ovat auki.
Viro uskoo, että vähemmilläkin rajoituksilla pärjättäisiin – Pääministeri: Ensi kerralla emme sulje yhteiskuntaa vaan eristämme viruksen
Viro aikoo reagoida koronaviruksen mahdolliseen toiseen aaltoon eri tavalla kuin ensimmäiseen, kertoo pääministeri Jüri Ratas. Suhtautuminen rajoituksiin jakaa tallinnalaisia.
Viro
31.5.2020 klo 13.00
Jaa artikkeli:
TALLINNA

Jos toinen korona-aalto tulee, Viro ei rajoita yhteiskunnan toimintaa yhtä rankasti kuin tänä keväänä, sanoo Viron pääministeri Jüri Ratas yleisradioyhtiö ERR:n haastattelussa.(siirryt toiseen palveluun)
Hänen mukaansa seuraavalla kerralla keskitytään tartuntojen jäljittämiseen ja sairastuneiden eristämiseen.
– Periaate on, ettemme sulje Viroa vaan eristämme viruksen, Ratas sanoi ERR:lle loppuviikosta.
Ainakin koulut pitäisi Rataksen mukaan jatkossa pyrkiä pitämään auki edes osittain. Tänä keväänä kaikki Viron oppilaitokset siirtyivät etäopetukseen. Toukokuun puolestavälistä alkaen koulut ovat saaneet taas järjestää lähiopetusta, mutta ainoastaan pienryhmissä.
– Etäopetus on parempi vaihtoehto kuin ei opetusta lainkaan, mutta selvästi huonompi vaihtoehto kuin lähiopetus. Jos virus pysyy samanlaisena kuin nyt eikä muuntaudu merkittävästi, koulujen sulkemiselle tarvitaan erittäin painavat perusteet, Ratas sanoo.

Koronavirusrajoituksia lievennetään Virossa nyt kovaa vauhtia. Maanantaista alkaen suomalaismatkailijat pääsevät jälleen Viroon.Markku Ulander / Lehtikuva
"Kaikki tekivät virheitä, myös hallitus"
Korona-ajasta ei ole selvitty Virossa ilman erimielisyyksiä.
Pääministeri Ratas on muun muassa arvostellut avoimesti Viron terveyslautakuntaa(siirryt toiseen palveluun) italialaisen lentopallojoukkueen päästämisestä Saarenmaalle pelaamaan maaliskuun alussa, vaikka viruksen tiedettiin jo tuolloin leviävän Italiassa.
Päätöksen seurauksena Saarenmaasta tuli Viron pahin koronapesäke, jossa tartunta- ja kuolinluvut nousivat moninkertaisiksi muuhun maahan verrattuna.
ERR:n haastattelussa Ratas kuitenkin toteaa, että tietoa oli kriisin alkuvaiheessa tarjolla niukasti, ja kaikki tekivät virheitä – myös hallitus.
Ratas ei silti pidä hallituksen koronatoimia ylireagointina, sillä päätökset tehtiin senhetkisiin tietoihin perustuen. Rajoitusten suhteen Viro on ollut samoilla linjoilla useimpien Euroopan maiden kanssa.
Viron hallitusta on arvosteltu kriisin aikana siitä, että se on pyrkinyt koronan varjolla ajamaan läpi omaa agendaansa.
Esimerkiksi ulkomaisten kausityöntekijöiden maahanpääsyn kieltäminen ja dieselpolttoaineen valmisteveron alennus ovat toimia, joiden on katsottu liittyvän enemmän hallituksen omiin tavoitteisiin kuin koronakriisin ratkaisemiseen.
Ratas kuitenkin vakuuttaa, että kaikki päätökset ovat sidoksissa kriisiin.

Tallinnalainen Oskar Taimla toivoo, että toisen korona-aallon rajoitukset olisivat ensimmäistä lievempiä.Silja Massa
"Talous ei pyöri, jos kaikki on suljettu"
Miten Viro on pärjännyt koronakriisin keskellä tavallisten virolaisten näkökulmasta?
Tallinnalaisen Külli Kaarman mielestä hallituksen koronatoimet ovat olleet ylimitoitettuja. Hänestä Ruotsin esimerkki todistaa, että vähempikin yhteiskunnan sulkeminen olisi riittänyt.
– Olen pääministeri Rataksen kanssa samaa mieltä siitä, että toisen aallon tullessa rajoitusten pitää olla lievempiä. Ei ole järkevää, että koko yhteiskunta pysähtyy ja yritykset joutuvat irtisanomaan työntekijöitään, Kaarma sanoo.

Külli Kaarman mielestä Viron koronarajoitukset olivat ylireagointia.Silja Massa
Samaa mieltä on Fred-koiraansa Tallinnan keskustassa kävelyttävä Oskar Taimla.
– Talous ei pyöri, jos kaikki paikat on suljettu. Talousromahdus voi aiheuttaa ihmisille pahempia ongelmia kuin koronaan sairastuminen.
Osa Tallinnan kaduilla vastaan tulevista ihmisistä on kuitenkin sitä mieltä, että rajoitukset olisivat voineet olla nykyistä tiukempiakin.
– Viro reagoi koronavirukseen liian hitaasti. Jos uusi aalto tulee, yhteiskunnan pitäisi sulkeutua kokonaan pariksi kolmeksi viikoksi. Jos kaikki olisivat pysyneet kriisin alussa kaksi viikkoa kotona, olisimme voineet selättää viruksen nopeammin, sanoo Liis Raaga.
Tallinnassa asuva Liis Raaga on tiukkojen koronarajoitusten kannalla.Silja Massa
Myös Peter Akermanin mielestä Viro olisi voinut toimia kriisin alussa tehokkaammin. Hän kuitenkin uskoo, että virheistä opitaan ja että toisen aallon hoito sujuu ensimmäistä paremmin.
– Virolaiset ovat nyt fiksumpia kuin kriisin alussa. Hygieniasta ja turvaväleistä huolehtimisesta on tullut arkipäivää. Kunhan turvallisuuteen kiinnitetään huomiota, kauppoja, ravintoloita ja vapaa-ajanviettopaikkoja tuskin tarvitsee sulkea kokonaan, vaikka uusi korona-aalto tulisikin, Akerman sanoo.

Peter Akermanin mielestä Viro olisi voinut reagoida koronaviruksen puhkeamiseen nopeammin.Silja Massa
Koronakevät oli oppitunti Virolle
Pääministeri Rataksen mukaan koronakevät on ollut ennen kaikkea oppitunti Virolle. Yksi opetus oli s, että maa tarvitsee nykyistä suuremmat varastot hengityssuojaimia, kumikäsineitä ja muita suojavarusteita.
– Virolla pitää olla tulevaisuudessa suojavarusteita vähintään kahden kuukauden tarpeisiin. Vielä emme ole saaneet kerrytettyä tällaisia varastoja, mutta teemme sen eteen töitä, Ratas kertoi ERR:lle.
Virossa pohditaan nyt myös sitä, pitäisikö kaikkiin maan sairaaloihin perustaa koronavirusosastot.
Viime viikkoina Viro on alkanut purkaa vauhdilla koronarajoituksia. Yksi suurimmista lievennyksistä on rajojen aukeaminen kesäkuun alusta alkaen Suomen ja viidentoista muun Schengen-maan kansalaisille.
Maanantaista alkaen suomalaiset saavat siis jälleen matkustaa Viroon ilman karanteenia.
Vaikka elämä Virossa on palannut lähes normaaleihin uomiinsa, maa jatkaa varautumista viruksen toiseen aaltoon. Pääministeri Rataksen mukaan koronasta tuskin päästään eroon vielä pitkään aikaan.
– Meidän täytyy oppia elämään viruksen kanssa, kunnes meillä on siihen joko parannuskeino tai rokote.

Vasta koronakriisin aikana muistin, että Viro on todellakin ulkomaa
Arkea maailmalta: Korona-aika on tehnyt näkyväksi Viron ja Suomen rajan, jota tavallisesti ei tule ajatelleeksi, kirjoittaa Ylen Viron-toimittaja Silja Massa.
Viro
25.5.2020 klo 14.04
TALLINNA Olen suhtautunut Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöiviin lauttoihin kuin lähijuniin.
Lauttaan on helppo hypätä silloin, kun pitää päästä hammaslääkäriin, juhliin tai luottokampaajalle Helsinkiin. Kaksi tuntia merellä kuluu nopeasti töitä tehden. Harvoin edes muistan siirtyväni matkan aikana maasta toiseen.
Tallinna sijaitsee maantieteellisesti niin lähellä Helsinkiä, että kaupungit tuntuvat yhdeltä metropolialueelta. Helsingin ja Tallinnan muodostama alue onkin maabrändityöryhmien lemmikki, maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen kaksoispääkaupunki, jolle on ehdotettu sellaisia kieltämättä hieman kömpelöltä kuulostavia nimiä kuten Talsinki ja Hellinna.
Tallinnassa asuvat suomalaiset kutsuvat joskus kotikaupunkiaan humoristisesti myös Etelä-Helsingiksi.
Brändityöryhmien visioissa ihmiset, ideat, tuotteet ja palvelut singahtelevat tulevaisuudessa entistä helpommin ja nopeammin maasta toiseen, kun kaupunkien välinen merenalainen tunneli valmistuu.
Arki muuttui täysin, kun Viro ja Suomi sulkivat maaliskuussa rajansa hidastaakseen koronaviruksen leviämistä.
Kaltaisteni kaksoiskaupunkilaisten piti valita, kumpaan maahan jäädä eristyksiin. Yhtäkkiä muistin, että asun todellakin ulkomailla. En voinutkaan enää lähteä tuosta vain Suomen puolelle tapaamaan ystävää tai hakemaan Helsinkiin unohtunutta polkupyörää.
Vaikka laivaliikenne on pitkän tauon jälkeen taas käynnistynyt, maiden välillä liikkuminen on vielä kaukana vapaasta.
Rajoilla jonotetaan nyt passintarkastuksiin aivan kuten 1990-luvulla, ja rajan yli pyrkivän pitää pystyä perustelemaan matkustustarpeensa pätevällä syyllä. Sellaiseksi lasketaan esimerkiksi rajan takana oleva työ- tai opiskelupaikka tai perheenjäsen.
Kaikille rajaviranomaisten matkustusohjeet eivät ole olleet selviä. Viro on joutunut käännyttämään rajalta 14.–22.5. välisenä aikana yhteensä 72 suomalaista, joilla ei ole ollut edellytyksiä maahantuloon Virossa, kertoo Suomenlahden merivartioston apulaiskomentaja Mikko Simola.

Suomen ja Viron välillä pendelöi säännöllisesti kymmeniätuhansia ihmisiä. Suuri enemmistö on virolaisia, joilla on työpaikka Suomessa, mutta perhe ja muu elämä Virossa. Heille rajojen sulkeutuminen tarkoitti vaikeaa valintaa työn ja perheen välillä.
Vaikeiden päätösten eteen joutuivat myös mediassa vähemmälle huomiolle jääneet Virossa asuvat suomalaiset.
Lauttaliikenne Helsingin ja Tallinnan välillä alkoi toukokuun puolessavälissä pitkän tauon jälkeen.Jyri Pitkänen
Tilastojen mukaan suomalaisia asuu Virossa noin 8 000. Todellista määrää on vaikea arvioida, sillä kirjoilla voi olla vain yhdessä maassa kerrallaan, vaikka jakaisi arkensa kahden maan kesken.
Jotkut suomalaiset rekisteröityvät Viron asukkaiksi, koska omistavat Virossa esimerkiksi kakkosasunnon tai kesämökin. Tilastollisesti heidät lasketaan Virossa asuviksi, vaikka he käyvät maassa vain satunnaisesti.
Toiset taas ovat saattaneet asua vuosikausia Virossa, mutta olla silti kirjoilla Suomessa ja kuulua Suomen sosiaaliturvan piiriin. He eivät Viron tilastoissa näy.
Vironsuomalaisten Facebook-ryhmä on täyttynyt korona-aikana monenlaisista tiedusteluista: voisiko joku auttaa tuomaan pakettiautolla toiselle puolella rajaa jääneitä tavaroita? Riittääkö normaali liiketapaaminen syyksi matkustaa Suomesta Viroon?
Kyselyt ovat käytännön esimerkki siitä, miten monin tavoin sidoksissa Suomi ja Viro ovat toisiinsa. Siteitä pitävät yllä diplomaatit, virkamiehet ja maabrändityöryhmät, mutta ennen kaikkea tavalliset ihmiset.
Vaikka Helsingin ja Tallinnan välinen matkustajapendelöinti on nyt huomattavasti tavallista hiljaisempaa ja rajoitetumpaa, korona-aika ei horjuta Suomen ja Viron läheisiä suhteita.
Olen silti varma siitä, että kun seuraavan kerran pääsen käymään Suomessa, laivamatka tuntuu eksoottisemmalta kuin koskaan.

Viro ylpeili koronaluvuillaan, mutta tartunnat kääntyivät nousuun - syyksi epäillään sairaana töihin menemistä
06.06.2020 klo 14:24
Nousu Viron koronalukemissa johtuu ilmeisesti siitä, että maassa on tapana mennä sairaana töihin. Sairauspäivärahaa Virossa maksetaan vasta alkaen neljännestä sairauspäivästä.
Virossa on todettu viime päivinä runsaasti uusia koronavirustartuntoja. MOSTPHOTOS
Virossa on moitittu Suomen korkeita koronatartuntalukuja ja suhtauduttu epäilevästi siihen, että vapaa-ajan matkailu Viron ja Suomen välillä avattiin taas tämän viikon alussa.
Viron hallituksen asettaman erityisen koronantorjuntatyöryhmän lääketieteellinen johtaja Arkadi Popov kertoi Viron lehdistössä vielä reilu viikko sitten, että tartuntavaara Suomessa on moninkertainen verrattuna Viroon.
Samansuuntaisia lausuntoja ovat antaneet työryhmän muutkin jäsenet.
Viron pääministeri ja hallitus tekevät koronaepidemiaan liittyviä päätöksiä koronatyöryhmän suositusten pohjalta.
Puntit tasan
Erityisesti Viron koronantorjuntatyöryhmä on ollut murheissaan siitä, että viime viikkoina Suomessa on ollut uusia tartuntoja enemmän kuin Virossa.
Virolaislähteiden mukaan Suomesta kulkeutui kymmenen koronatartuntaa Viroon sen jälkeen, kun matkailu maiden välillä taas avautui.
Virossa koronatilastot lähtivät nopeasti jyrkkään kasvuun kaksi kuukautta sitten, mutta uusien tartuntojen määrä tasaantui Virossa nopeammin kuin Suomessa.
Väkilukuun suhteutettuna Virossa on yhä enemmän koronatartuntoja kuin Suomessa, mutta ero maiden välillä on pienehkö.
Parin viime päivän kehitys Virossa on kuitenkin kääntänyt puntteja taas Suomen eduksi. Virossa on todettu viime päivinä runsaasti uusia tartuntoja. Suomessa uusia tartuntoja oli keskiviikkona vain kaksi ja torstaina ei yhtään. Perjantaina uusia tartuntoja kerrottiin olevan Suomessa 30 ja lauantaina 23.
Pommi jysähti
Torstaina Viron terveysviranomaiset kertoivat yllättäen kymmenestä uudesta koronatartunnasta viimeisen vuorokauden aikana, ja perjantaina kerrottiin, että viimeisimmän vuorokauden aikana Virossa diagnosoitiin 20 uutta tartuntaa.
Virossa on totuttu pitämään Helsingin seutua erityisen mustana korona-alueena ja Virossakin uudet tartunnat keskittyvät nyt juurikin pääkaupunkiseudulle.
20 uudesta tartunnasta 15 todettiin Viron pohjoisessa Harjumaa-maakunnasta ja niistä 11 löydettiin Tallinnasta.
Viron Terveysviraston tietojen mukaan uusista tartunnoista neljä on sidoksissa toisiinsa. Ilmeisesti kyse on siitä, että nämä neljä henkilöä työskentelevät samassa työpaikassa.
Tapauksista kaksi on jäljitetty sellaisiksi, joissa sairastunut henkilö on ollut lähikontaktissa aiemmin terveeseen henkilöön.
Omaan piikkiin
Terveysviraston osastonjohtaja Martin Kadai kertoi perjantaina Postimees-lehdessä, että valitettavasti uusia tartuntoja on saanut alkunsa juurikin työelämässä.
Se tekee hänet murheelliseksi.
−Näyttää siltä, että ihmiset lähtevät sairaina töihin ja saattavat niin tehdessään työkaverinsa vaaraan. Jos me opimme jotain tästä kriisistä, niin toivottavasti sen, että sairaina pysytään kotona, Kadai tuumi.
Kadain mielestä virolaisten työnantajien pitäisi tukea työntekijöitään siinä, että he potisivat sairautensa kotona.
Virossa on tapana käydä sairaana töissä, sillä työntekijä sairastaa kolme ensimmäistä sairauspäivää omaan piikkiinsä. Neljännestä päivästä alkaen hän saa sairauspäivärahaa 70 prosenttia palkastaan.
Tutkimustenkin mukaan virolaisten valtaenemmistö lähtee töihin sairaana nimenomaan taloudellisista syistä, sillä kotona sairastaminen käy kalliiksi.
Etenkin tämä koskee vähävaraisia ja pienipalkkaisia, eli muun muassa palveluelinkeinojen työntekijöitä.
Kansanterveydelle tällainen malli voi tulla kalliiksi, kuten nyt näyttää käyvän koronakriisin aikana.
Lehdistöedustaja Vivika Tamra Viron sairausvakuutuskassasta kertoo iltalehdelle, että Virossa maksettiin koronapoikkeustilan aikana poikkeuksellisesti sairauspäivärahaa jo alkaen ensimmäisestä sairauspäivästä, mutta poikkeustila loppui jo toukokuun puolenvälin paikkeilla, joten nyt on palattu entiseen malliin.
−Kolme ensimmäistä sairauspäivää Virossa sairastetaan taas omalla kustannuksella.
69 kuollutta
Virossa on tähän mennessä diagnosoitu yhteensä 1910 koronatapausta, eli 2,2 prosenttia kaikista testatuista.
Tällä hetkellä Virossa on 16 koronapotilasta sairaanhoidossa ja virus on tappanut kaikkiaan 69 ihmistä.
Suomessa koronatapauksia on ollut vähän alta 7000, ja kuolleita 322.
Sidoksissa Suomeen
Viron koronantorjuntatyöryhmän jäsen professori Irja Lutsar kertoo Iltalehdelle, että uusien tartuntojen lukumäärän kasvu ei tullut hänelle yllätyksenä.
– Se riski on aina olemassa, että tartuntojen määrä kasvaa, kun ihmisten liikkuminen lisääntyy ja rajat avautuvat, Lutsar kertoo.
Hänen mukaansa Viron uudet koronatapaukset ovat ”jossain määrin” sidoksissa siihen, että Viron raja Suomeen päin avattiin.
– Jos katsomme sitä, mitä tapahtuu Amerikassa ja muissa Euroopan maissa, niin on selvää, että ihmisten kärsivällisyys loppuu aina jossain kohdin. Ihmiset eivät jaksa istua kodeissaan loputtoman kauan, eikä yhteiskunta voi toimia niin, Lutsar toteaa.
Hänen mukaansa Viron taktiikka on nyt se, että koko maata ei pyritä pitämään suljettuna, vaan keskitytään viruspesäkkeisiin – joiden sijainti on tiedossa.
– Pesäkkeet ja sairastuneet ihmiset eristetään, minkä olemme todenneet hyväksi ratkaisutavaksi.
Lutsarin mukaan koronatilanne Suomessa on yhä huonompi kuin Virossa, kun keskitytään katsomaan viimeisten kahden viikon tilastoja.
SAMI LOTILA  Iltasanomat

Kello on puoli yksi yöllä. Olen juuri nukahtamassa, kun sähköpostiin kilahtaa viesti viron opettajaltani. Opettaja suunnittelee tulevan viikon aikataulua ja ehdottaa keskustelunaiheita ensi tunniksi.
Virossa on tavallista hoitaa työasioita myöhään iltaisin ja viikonloppuisin. Työntekoa harvoin lopetetaan tietyllä kellonlyömällä.
– Työn ja vapaa-ajan ero on Virossa häilyvämpi kuin Suomessa, sanoo Suomen Viron-suurlähetystön talousasioihin perehtynyt neuvonantaja Hannu Arhinmäki.
Kun suomalainen toimistotyöntekijä sulkee työpaikan oven takanaan kello viideltä iltapäivällä, hänet saa todennäköisesti työasioissa kiinni seuraavan kerran vasta seuraavana aamuna.
Virossa puhelimeni pirisee työasioihin liittyen usein vielä seitsemältä tai kahdeksalta illalla. Yli kymmenen tunnin työpäivät ovat monilla aloilla tavallisia.
Työajan joustavuudessa on sekä hyviä että huonoja puolia.
Monet asiat hoituvat Virossa ripeämmin kuin Suomessa. Kun soitan Virossa pesukoneen korjaajalle tai pianonvirittäjälle, he saattavat raivata kalentereistaan tilaa ylimääräiselle työkeikalle, vaikka periaatteessa aikataulu olisi jo täynnä.
Isommassa mittakaavassa joustavuus näkyy siinä, että monet projektit Virossa etenevät suunnitteluvaiheesta toteutukseen hämmästyttävän nopeasti.
Otetaan esimerkiksi Tallinnan kaupunkisuunnittelu. Kun muutin Tallinnaan alkuvuodesta 2018, kaupungin satama-alueella A-ja D-terminaalien välissä oli joutomaata ja Noblessnerin vanhalla sukellusvenetelakalla seisoi joukko tyhjiä teollisuushalleja.
Puolentoista vuoden aikana kumpikin alue on muuttunut täysin. Niistä on tullut asuinalueita, joissa elää jo satoja tallinnalaisia. Uudenkarheiden asuinrakennusten seassa toimii ravintoloita, baareja ja kauppoja.
Kun nykyisin käyn Suomessa, huomaan ärsyyntyväni yritysten ja virastojen suppeista aukioloajoista. Miten on mahdollista, että niin monesta paikasta saa asiakaspalvelua vain maanantaista keskiviikkoon kello 10-14? Eivätkö suomalaisfirmat halua palvella asiakkaitaan?

Virolaiset naureskelevat joskus suomalaisten hitaudelle ja joustamattomuudelle.
Täällä ei pidetä jahkailusta. Tämä näkyy myös virolaisten tavassa viestiä toisilleen.
Suomessa olen tottunut vaihtamaan työasioihin liittyen pitkiä ja kohteliaita sähköposteja. Virossa saan huolellisesti muotoiltuihin viesteihini töksähtäviä vastauksia: ”Ok. Milloin?”, ”En tiedä vielä. Palaan.”
Virolainen tapa viestiä tuntui aluksi tylyltä, mutta nyt olen tottunut siihen. Täällä turhaan lörpöttelyyn ei haluta käyttää aikaa – mieluummin ryhdytään saman tien hommiin.
Virossa suositaankin sanontaa ”teeme ära” eli ”tehdään pois”.
Vaikka ihailen virolaisten ahkeruutta, työtahti täällä myös hirvittää. Moni tekee niin paljon töitä, etten voi kuin ihmetellä, kuinka he jaksavat.
Eivät kaikki jaksakaan. Unettomuus, stressi ja loppuunpalaminen ovat Virossa yleisiä, sanoo suurlähetystön Hannu Arhinmäki.
Hänen mukaansa työhyvinvointi on Virossa uusi käsite.
– Valistuneet työnantajat ovat vihdoin huomanneet, että panostamalla työhyvinvointiin he saavat uskollisempia ja sitoutuneempia työntekijöitä. Ongelma on, että jopa 99 prosenttia virolaisista yrityksistä on pienyrityksiä, joilla ei ole resursseja tai osaamista työhyvinvointiasioissa, Arhinmäki sanoo.
Rakentaminen työllistää virolaisia Suomenlahden molemmin puolin. Virossa harva työntekijä kuuluu ammattiliittoon ja työsopimukset neuvotellaan monesti suoraan työnantajan kanssa.Vallo Kruuser
Työntekijöiden oikeuksia valvotaan Virossa huonosti. Ay-liike on heikko ja työntekijöiden irtisanominen helppoa.
Työehtosopimusten piirissä on vain noin neljännes virolaisista. He työskentelevät lähinnä julkisella sektorilla. Suurin osa työntekijöistä neuvottelee työehtosopimuksen suoraan työnantajan kanssa.
Työsuhteen alussa neuvotellaan yleensä myös palkka, sillä taulukkopalkkoja ei useimmissa ammateissa tunneta. Tätä pidetään yhtenä syynä siihen, että Virossa palkkaero miesten ja naisten välillä on Euroopan unionin suurin.
Virossa vallitsee työvoimapula, jonka seurauksena palkat ovat viime vuosina nousseet kovalla tahdilla. Keskipalkka on silti yhä vain noin kolmasosa suomalaisten keskipalkasta.
Joillakin aloilla palkat ovat niin matalat, että niillä on vaikea tulla toimeen.
Pitkien työpäivien paiskimisen taustalla ei siis välttämättä piilekään mikään mystinen virolainen yrittäjähenkisyys. Moni tekee paljon töitä, koska on pakko.
Mitä pidempään asun Virossa, sitä selvemmin tajuan, että maa on kapitalistinen kilpailuyhteiskunta, jossa vahvemmat jyräävät heikommat. Hyvin pärjääville maa on ketterä ja yrittäjämyönteinen, mutta heikossa asemassa oleville kova ja julma.
Hannu Arhinmäki kertoo, että Suomessa työskentelevien virolaisten haastatteluissa toistuvat samat kokemukset.
– He sanovat, että voivat vaikuttaa Suomessa omaan työhönsä enemmän kuin Virossa ja että työnantajat välittävät heistä enemmän. Ja vaikka Suomessa tehdään tunneissa laskettuna vähemmän töitä, työtehoa pidetään parempana.
Seuraavan kerran kun huomaan ärsyyntyväni suomalaisyritysten suppeista aukioloajoista, muistutan itselleni: suomalaisen yhteiskunnan hitaudessa ja joustamattomuudessa on myös paljon hyvää.
Viro avasi tällä viikolla koulut, mutta vain osittain – Opettaja: "Koronan uhka on yhä olemassa, miksi kiirehtisimme?"
Lähiopetukseen pääsee Viron kouluissa korkeintaan kymmenen oppilasta kerrallaan.
Koulut
21.5.2020 klo 11.12
TALLINNATallinnan Reaalikoulussa on alkamassa ekaluokkalaisten äidinkielen tunti. Kymmenen pientä oppilasta istuu pulpeteissaan parin metrin päässä toisistaan.
Tavallisesti luokassa on yli kaksikymmentä oppilasta, mutta tänä keväänä Viron opetus- ja tiedeministeriö(siirryt toiseen palveluun) on rajannut sallitun ryhmäkoon kymmeneen. Loput lapset ovat etäopetuksessa.
Viron koulut pidettiin koronaviruksen vuoksi kokonaan suljettuina maaliskuun puolivälistä toukokuun puoleenväliin. Tällä viikolla koulut ovat saaneet taas alkaa avata oviaan – mutta vain pienryhmille.
7-vuotias Eleanora Lindso on innoissaan päästessään näkemään koulukavereita pitkän tauon jälkeen.
– Kotona oppiminen oli yksinäistä. Koulussa on parasta se, että saan olla kavereiden kanssa. On myös kivaa, että voin pyytää opettajalta apua tehtävissä, hän kertoo.
Eleanora Lindso viihtyy paremmin lähiopetuksessa kuin etäopetuksessa.Stanislav Moshkov
Lähiopetukseen osallistuminen ei ole pakollista, ja suurin osa Viron koululaisista pysyykin edelleen kotona.
Kunnat ja oppilaitokset saavat itse päättää, järjestävätkö ne tänä keväänä pienryhmäopetusta lainkaan vai pysyvätkö pelkässä etäopetuksessa.
Halutessaan koulut voivat järjestää lähiopetusta vain joillekin luokka-asteille, esimerkiksi kaikkein pienimille oppilaille tai peruskoulun päättäville yhdeksäsluokkalaisille.
Pienryhmien koot ovat myös kuntien ja oppilaitosten määriteltävissä, kunhan ne eivät ylitä hallituksen ohjeistusta.
Esimerkiksi Tallinnan kaupungin omistamissa kouluissa lähiopetukseen pääsee vain viisi oppilasta kerrallaan. Yksityisomisteisena kouluna Tallinnan Reaalikoulun ei ole tarvinnut seurata kaupungin linjaa.
Vain osa Tallinnan Reaalikoulun oppilaista käy nyt lähiopetuksessa. Suurempi osa pysyy edelleen kotona.Stanislav Moshkov
"On parasta olla yhä varovainen"
Viro on siis valinnut koulujen avaamisen suhteen selvästi tiukemman linjan kuin Suomi, jossa koulut avautuivat kaikille viime viikolla.
Suomen päätös avata koulut kertaheitolla on herättänyt virolaisilla keskustelupalstoilla ja uutisten kommenttikentissä ihmettelyä.
Avoimesti Suomen linjaa ei kuitenkaan ole Virossa kritisoitu.
Tallinnan yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan johtaja Tiina Õun kertoo Ylelle, että koulutusalan ammattilaiset suhtautuvat Virossa tyynesti naapurimaiden päätöksiin koulujen koronarajoituksista ja niiden purkamisesta.
– Koulutusalalla ajatellaan nyt yleisesti niin, että jokainen maa saa tehdä itse omat päätöksensä, Õun sanoo.
Näin ajattelee myös Tallinnan Reaalikoulussa työskentelevä luokanopettaja Maiju Kerme. Hän kuitenkin sanoo pitävänsä Viron varovaista linjaa hyvänä.
– Pahin koronan uhka on mennyt ohi, mutta pieni uhka on yhä olemassa. Miksi siis kiirehtisimme? Lukuvuoden loppuun ei ole enää pitkä aika. On parasta olla yhä varovainen, Kerme sanoo.
Maiju Kerme opettaa toista luokkaa Tallinnan Reaalikoulussa.Stanislav Moshkov
Uusimmat tiedot kertovat, että Suomessakin on nyt alettu suunnitella väliaikaista lakia, joka mahdollistaisi porrastetun etäopetuksen.
Lue lisää aiheesta tästä jutusta: Koulun penkille vai etäopetukseen? Puoli miljoonaa peruskoululaista odottaa tietoa ensi syksystä, uusi laki luvataan saada valmiiksi ennen juhannusta
Vanhempi päättää, osallistuuko lapsi lähiopetukseen
Tallinnan Reaalikoulussa lapset pääsevät lähiopetukseen vanhempien pyynnöstä.
7-vuotias Martti Hiob toivoi itse pääsevänsä kouluun, koska kotona oppiminen ei sujunut.
– Oli vaikea keskittyä koulutehtäviin, kun siskoni ja veljeni huusivat ja riehuivat. Vanhemmat eivät ehtineet auttaa minua tarpeeksi, Hiob kertoo.
Opettaja Maiju Kerme kertoo, että lapset ovat iloinneet kouluun paluusta.
Hänen mukaansa tunkua lähiopetukseen ei silti ole ollut, päinvastoin. Suurin osa oppilaiden vanhemmista haluaa pitää lapsensa edelleen kotona. Niillä luokilla, joilla halukkaita kouluun tulijoita olisi sallittua ryhmäkokoa enemmän, koulua käydään vuoropäivinä.
– Pyrimme siihen, että kaikkien lähiopetusta toivoneiden perheiden lapset pääsevät kouluun ainakin kerran tai pari viikossa, Kerme sanoo.
Osa Reaalikoulun opettajista opettaa vain etänä, osa taas keskittyy lähiopetukseen.
Kerme itse on poikkeus. Hän opettaa tokaluokkalaisiaan samaan aikaan sekä luokkahuoneessa että tietokoneen kautta etänä.
– Tänään kouluun tulee kahdeksan oppilastani. Paikan päällä olijat näkevät etäopiskelijat valkokankaan kautta. Tilanteessa on haasteensa sekä minulle että oppilaille, mutta kaikki on sujunut hyvin, Kerme kertoo.

Opettaja Marianna Lenzo neuvoo ekaluokkalaista Martti Hiobia.Stanislav Moshkov
Virossa koronarajoituksia puretaan vauhdilla
Ryhmäkokojen rajoittamisen lisäksi Viron opetus- ja tiedeministeriö kehottaa kaikkia oppilaitoksia noudattamaan niin sanottua 2+2-sääntöä.
Se tarkoittaa, että täytyy välttää liikkumista suuremmissa kuin kahden hengen ryhmissä ja pitää muihin kahden metrin etäisyys.
Ohjeistus on voimassa peruskoulujen lisäksi myös lukioissa, ammatti- ja korkeakouluissa, aikuiskoulutuksessa, avoimissa vapaa-ajan oppilaitoksissa ja nuortenkeskuksissa.

Tallinnan Reaalikoulussa on tarjolla paljon desinfiointiaineita, ja lapset pesevät käsiään ahkerasti.Stanislav Moshkov
Vaikka koulujen avaamisen suhteen Viro on Suomea varovaisempi, muita koronarajoituksia puretaan nyt vauhdilla.
Poikkeustila päättyi Virossa sunnuntaina 17.5. Viime viikolla avattiin museot ja kauppakeskukset, tällä viikolla kuntosalit ja uimahallit. Kylpylät saavat avata ovensa kesäkuun alussa.

Tallinnan ravintoloissa nyt polkuhinnat – alan tunnetuin yrittäjä tarjoaa ensimmäiselle suomalaiselle ilmaiset ruuat ja juomat
01.06.2020 klo 20:12
Suomalaisten rahoista eläneet tallinnalaisyrittäjät kertovat menettäneensä tuloistaan vähintään 90 prosenttia. He odottavat suomalaisturisteja takaisin.
alkaa 9 s.
 Eristyksissä ollut Saarenmaa odottaa jälleen turisteja – italialainen lentopallojoukkue toi koronaviruksen mukanaan
Suomalaisille tuttu Saarenmaa alkaa vähitellen toipua pahimmasta järkytyksestään miesmuistiin. Saarenmaalla on diagnosoitu enemmän koronatartuntoja kuin missään muualla Virossa.
Italialainen lentopallojoukkue mukanaan Kuressaareen koronaviruksen, joka sekoitti kuukausien ajaksi asukkaiden arjen. Saarenmaa oli eristyksissä 50 päivää maaliskuun puolivälistä lähtien.
Saarenmaalla asuu ympärivuotisesti noin 30 000 ihmistä. Koronavirus iski pahiten Virossa juuri tälle alueelle, sillä noin 1/3 sairastuneita oli saarenmaalaisia.
Eristys muusta maailmasta otti välillä koville. Saarenmaalaiset yrittäjät järjestivät muun muassa mielenosoituksen huhtikuun lopulla liian täydellisen eristyksen takia.
Elämä ei ole vieläkään palannut entiselleen, sanoo Saarenmaan kunnanhallituksen puheenjohtaja Tiiu Aro.
– Yleiskuva täällä on se, että paljon ihmisiä on joutunut työttömäksi. On myös niitä, jotka ovat joutuneet sulkemaan yrityksensä lyhyeksi tai pidemmäksi aikaa.
– Mutta jos katsoo ympärilleen, niin näkee, että elämä jatkuu, Aro jatkaa.
Korona on yhdistänyt saaren kansaa. Vapaaehtoistyötä on tehty tunteja laskematta. Sairaala sai yksityisiltä ja yrityksiltä yli 20 0000 euron lahjoituksen kriisin hoitoon.
lähde MTV

Avautuneet rajat käynnistivät uudestaan viinarallin Tallinnaan – turvallisuus laivoilla on pitkälti asiakkaiden omissa käsissä
ULKAISTU 16.06.2020 05:30
Tallinnan laivamatkailu on jälleen piristynyt, kun hallitus lievensi matkailuun liittyviä rajoituksia viime viikolla.
Helsingin Länsiterminaaliin maanantaina Tallinnasta saapunut Juha Linnakorpi oli odottanut matkustamista jo pitkään.
– Kotona on tietysti myös kiva olla, mutta ne seinät rupesivat jo tulemaan tutuiksi.
Linnakorven mukaan risteily sujui turvallisesti ja matkustajat osasivat noudattaa risteilyllä annettuja, koronavirukseen liittyviä ohjeita.
– Aluksella ei ollut liikaa väkeä, joten turvaväliä oli helppo pitää muihin matkustajiin.
Matkustajamäärät kaukana normaalista
Tallink Siljan viestintäjohtajan Marika Nöjdin mukaan matkustusrajoitusten purku on piristänyt laivamatkojen varausmääriä. Piristystä oli havaittavissa jo aikaisemmin, kun Viro päätti avata rajat suomalaisille turisteille muutamia viikkoja sitten.
– Kesä on meille korkeinta sesonkia ja matkojen varaaminen alkoi vasta nyt, joten jäljessä ollaan. Missään nimessä ei voida puhua normaalimääristä, mutta piristymistä olemme havainneet.
Nöjdin mukaan matkoja ovat varanneet muun muassa lapsiperheet, kaveriporukat ja pariskunnat. Tallinnan ja Helsingin välistä reittiä ovat matkanneet myös työmatkalaiset.
Laivoilta on lähdetty myös hakemaan juotavaa juhannusta ja kesän muita juhlia varten.
– Rajoituksen poistamisesta on kuitenkin vielä niin lyhyt aika, että on vaikea arvioida, kuinka matkustajien lukumäärät tästä kehittyvät.
Ravintolat auki, saunat ei
Tallink Siljan laivoilla asiakkaiden turvallisuudesta pidetään huolta muun muassa turvavälien ja käsidesipisteiden avulla. Lisäksi Helsingin ja Tallinnan välisen reitin kapasiteettia on lisätty yhdellä ylimääräisellä laivalla, joka normaalisti seilaa Tallinnan ja Tukholman välistä reittiä.
Laivojen ravintolat ovat avoinna, mutta niiden asiakaspaikat on laskettu puoleen normaalista. Myös laivojen kylpyläosastot on pidetty auki, mutta saunoihin ei vielä toistaiseksi ole päästetty asiakkaita.
Lisäksi kaikki risteilyillä järjestettävät suuret esitykset ja tapahtumat on peruttu.
– Olemme suunnitelleet kaiken vallitsevan tilanteen ehdoilla.
Tunnelma on ollut rauhallinen
Nöjdin mukaan tunnelma laivoilla on ollut pääasiassa iloinen ja rauhallinen.
– Silja Europalla oli ensimmäisellä lähdöllä pientä matkustajien välien selvittelyjä, mutta muuten laivoilta on kerrottu, että ihmiset ovat olleet hyvillä mielin ja tyytyväisiä.
Tallink Silja on lisännyt risteilymatkustukseen liittyviä vaihtoehtoja tänä kesänä aikaisempia vuosia enemmän.
– Tarjontaa on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Matkustamaan pääsee Tallinnan lisäksi Riikaan ja Ahvenanmaalle. Lisäksi myös Turusta pääsee matkustamaan Tallinnaan.
Nöjd muistuttaa, että asiakkaiden turvallisuus laivoilla on pitkälti myös asiakkaiden omissa käsissä. Turvavälin noudattamiseen tulee kiinnittää huomiota erityisesti laivaan noustessa ja maihin tullessa.
– Sairaana ei tietenkään saa lähteä matkustamaan, mutta uskon, että ihmiset ovat sisäistäneet nämä asiat hyvin tämän kevään aikana.

Juhannusjuomien hakijat pyrkivät heti tänä aamuna Tallinnaan: vesillä jo nyt tavallista enemmän Tallinnan-laivoja
JULKAISTU 15.06.2020 10:58
Baltian maihin, Norjaan, Tanskaan ja Islantiin mielivät voivat matkustaa tästä päivästä alkaen vapaammin. Talinnan-laivoja on jo nyt tavallista enemmän vesillä.
Matkustaminen Baltian maihin sekä Norjaan, Tanskaan ja Islantiin helpottuu tästä päivästä lähtien, koska näistä maista palaavilta ei enää edellytetä kahden viikon karanteenia.
Maanantai-aamuna Helsingin Länsisatamassa näkyi rajoitusten purkamisesta helpottuneita matkailijoita, joista osa oli lähdössä hakemaan juhannusjuomia.
Matkustajamäärät voivat jäädä innokkuudesta huolimatta normaalia pienemmiksi
Tallink Siljan risteilyillä Tallinnaan on viime viikosta lähtien risteillyt normaalimäärä aluksia sekä näiden lisäksi vielä Victoria-laiva.
Tallink Siljalta arvioidaan, että matkustajamäärät jäävät innokkuudesta huolimatta vielä normaalia pienemmiksi.
Myös Eckerö Linen laivoja risteilee kesällä tavallista enemmän.

Virolaiset Suomessa
Suomen läheisyys on siten antanut virolaisille mahdollisuuden parantaa elinolojaan menettämättä siteitä Viroon. Tämä tekee paluumuutosta helpompaa. Latvialaisten ja liettualaisten pääasiallinen kohdemaa on ollut Iso-Britannia ja heidän on ollut vaikeampaa pitää yllä siteitä kotimaahansa. Se voi olla yksi monista syistä, miksi Virossa on tapahtunut käänne muuttoliikkeessä mutta Latviassa ja Liettuassa ei.
Paluumuuton suureen potentiaaliin viittaa virolaisten vähäinen kotoutuminen Suomeen. Väite tuntuu olevan ristiriidassa yleisen käsityksen kanssa, jonka mukaan virolaiset pärjäävät Suomessa hyvin. Olemmehan kielellisesti ja kulttuurisesti läheisiä. Kielen ja kulttuurin läheisyys ei kuitenkaan tarkoita suoraan sitä, että virolaiset haluaisivat jäädä Suomeen asumaan. Virolaisten määrä Suomessa on myös kasvanut niin suureksi, ettei yhteisestä käyttäytymismallista voi puhua. Vuoteen 2017 mennessä Suomessa pysyvästi asuvien virolaisten määrä oli kasvanut lähes 50 000:een (Suomen väestörekisteriin merkityt virolaistaustaiset, so. vanhempi tai vanhemmat ovat syntyneet Virossa). Suomessa asuvat muodostivat 3,8 % Viron 1,3 miljoonasta asukkaasta ja Suomen 5,5 miljoonasta puolestaan 0,9 %.
Muihin maahanmuuttajaryhmiin verrattuna virolaiset ovat työllistyneet suhteellisen hyvin ja siitä syntyy vaikutelma, että virolaiset pärjäävät Suomessa hyvin. Virolaisten keskimääräinen työttömyysprosentti on pysynyt vuosina 2005–2016 14 %:ssa. Se on pienin maahanmuuttajaryhmien vertailussa, mutta jonkin verran suomalaisia (11 %) korkeampi. Kun tarkastellaan, missä ammateissa virolaiset Suomessa pääasiassa toimivat, alkaa menestystarina murentua. Virolaisilla on vahva yliedustus matalapalkkaisissa ammatteissa, miehet toimivat pääasiassa rakennusalalla ja naiset siivousalalla. Virolaiset eroavat muista Itä-Euroopasta tulleista maahanmuuttajaryhmistä Suomessa ja muissa vanhoissa EU:n jäsenmaissa. Virolaisten sijoittuminen ammatteihin eroaa myös suomalaisiin sekä Länsi-Euroopasta tulleisiin maahanmuuttajiin verrattuna. Molempien joukossa on huomattavasti enemmän hyväpalkkaista ja korkeakoulutusta edellyttävää työtä tekeviä. Ammatteihin sijoittumisen perusteella Virosta tulleet naiset pärjäävät jonkun verran miehiä paremmin. Naisia on enemmän asiantuntijatyössä ja naisyrittäjien määrä on huomattavan suuri.
Yhteenvetona voi siis todeta, että monet virolaiset ovat säilyttäneet vahvat siteet Viroon, ja että Viron palkkatason ja työkulttuurin muuttuessa paluumuutto voi yhä kiihtyä. Suomessa saatu työskentelykokemus voi Virossa luoda itseään ruokkivan positiivisen prosessin, jossa Suomesta palanneet virolaiset auttavat virolaisia yrityksiä liikkumaan sellaiseen suuntaan, joka houkuttelee yhä useammat virolaiset takaisin Viroon.
Tunnettuja Suomen virolaisia tai virolaistaustaisia suomalaisia
Riho Grünthal, itämerensuomalaisten kielten professori
Kristiina Kass, kirjailija
Kaja Kunnas, toimittaja
Mait Lepik, näyttelijä
Iivi Anna Masso, toimittaja
Eeva Niinivaara, kirjallisuustieteilijä ja runoilija
Lauri Nurkse, näyttelijä ja elokuvaohjaaja
Sofi Oksanen, kirjailija
Imbi Paju, kirjailija
Ilmar Talve, kansatieteen professori, kirjailija
Juhan Talve, juristi, toimittaja ja kirjailija
Hella Wuolijoki, kirjailija, kansanedustaja
Jutta Zilliacus, kirjailija, kansanedustaja

Tänä kesänä tulee kuluneeksi 140 vuotta Eino Leinon syntymästä. Hän syntyi Paltamon Hövelössä 6. heinäkuuta 1878. Leino oli Viron ystävä ja huomattava suomalais-virolaisten kulttuuriyhteyksien rakentaja. Hänen runsaaseen kirjalliseen tuotantoonsa kuuluu useita virolaisaiheisia runoja, ja hän on niitä harvoja suomalaisia kirjailijoita, jonka on selvästi todettu vaikuttaneen Viron kulttuuriin. Leino oli etenkin Noor-Eestin ryhmittymän merkittäviä kirjallisia esikuvia.
Eino Leino tapasi toistuvasti Suitsia, josta tuli hänen läheisin virolainen ystävänsä ja jonka koti myöhemmin tarjosi hänelle virkistäviä keskusteluja, lepoa ja joskus pitempääkin majoitusta. Vuonna 1905 julkaistiin Suomessa Yrjö Weijolan kustantamana Gustav Suitsin esikoiskokoelma Elu tuli (Elämän tuli), josta Leino kirjoitti – myöntäen kylläkin kielitaitonsa puutteellisuuden – Helsingin Sanomiin pitkän arvostelun. Siinä hän totesi, että Lydia Koidulaan ja Anna Haavaan verrattuna nyt oli kyseessä kokonaan muu: lyriikassa oli soitin muuttunut, ja kansanomaisen kanteleen tilalle oli tullut nykyaikainen orkesteri. Orkesteri ei vielä soinut aivan puhtaasti, mutta se oli murrosajan merkki ja todisti uuden aamun alkamisesta.
Gustav Suitsin nuoruudenrunoissa on selvästi nähtävissä Leinon vaikutusta. Elu tuli -kokoelmaan sisältyy runo Kevade laul (Kevätlaulu), jonka alaotsikkona on Eino Leinot lugedes ja joka uhkuu nuoruuden tarmoa ja uudistushalua:
”Me kynnämme uudestaan kesantomaan,
me kylvämme toivoa vanhaankin rintaan –
siis nouskaamme, kaikki vapaat ja nuoret!”
Kokoelmaan sisältyy myös muutamia Leinon runojen vironnoksia.
Eino Leinon virolaisiin tuttaviin kuului myös Friedebert Tuglas, jolta julkaistiin 1911 viisi suomennettua novellia käsittävä kokoelma Vilkkuva tuli. Leino kirjoitti siitä arvostelun, jossa huomautti Virossa alkaneen ilmestyä omaperäistä, ajan henkisiä arvoja tulkitsevaa kirjallisuuta. Siihen oli syytä kiinnittää Suomessakin huomiota, sillä sen voimana oli eurooppalainen ilme, kansainvälinen inhimillisyys. Tällä voisi olla hyödyllistä vaikutusta meidänkin kirjallisuuteemme.
Tuglas on kertonut saaneensa Felix Ormusson -romaaninsa kahden sisaren ideoimiseen vaikutusta eräästä Eino Leinon proosateoksesta. Hän on myös muistellut, kuinka Leino eräässä yksityiskeskustelussa oli todennut, että jos ei kirjoittaisi huonoa tekstiä, niin mistä sitten voisi tietää, että hän osaa kirjoittaa myös hyvin. ”Pinnallinen tuotantoni onkin syvällisemmän kriteerinä. Vasta sen taustaa vasten voidaan sanoa, että olen luonut hyvääkin.”
Eino Leino sai Viron-harrastukseensa niin ikään virikkeitä Helsinkiin jo 1904 opiskelemaan tulleelta Ella Murrikilta (v:sta 1908 Hella Wuolijoki) sekä pääosin Virossa asuneelta Aino Kallakselta, ensin tietysti lähinnä tämän virolaisaiheisten teosten välityksellä, joista hän myös kirjoitti arvosteluja. Leino ja Kallas tapasivat ensimmäisen kerran vasta loppuvuodesta 1916, ja heidän välilleen kehittyi muutaman vuoden kestänyt rakkaussuhde.
!”
Poliittisesti levottoman kevään 1917 toukokuulta on Eino Leinon runo Vapaa Viro, joka sisältyy Leirivalkeat-kokoelman Heimokannel-osastoon:
”Terve, Eesti, terve veljet,
terve, siskot Suomen sillan,
terve, että murtui teljet,
päättyi puhde pitkän illan!
Taara auta kansaa kahta,
jotka kaitsee Suomenlahta!
Runossa on ajatus ”vapausliitosta”, jonka tekevät ”tasavallat kansan kahden poikki laajan Suomenlahden”. Leino oli saanut virikkeitä ideaan Suomen ja Viron valtioliitosta Gustav Suitsilta. Liittovaltioajatus esiintyi myös Viron vapaussodan jälkeen kirjoitetussa, suomalaisten vapaaehtoisten rykmenttiä johtaneelle eversti Hans Kalmille omistetussa runossa Pohjan pojat.
Viron itsenäistyminen oli Eino Leinolle suuren tyydytyksen aihe. Runo Eesti vapaa, ensimmäinen! on päivätty Tartossa 17.5.1921. Sen neljännessä säkeistössä on toivomus:
”Luoja, kaitse Eestin lasta
sotateille sortumasta
Maaria, kaitse Eestin naista,
ettei muistais muukalaista.
Kiesus, kaitse Eestin miestä,
ettei saksat saisi piestä,
ettei ryssät rynnäköitsis,
Eestin mailla, majoill´ öitsis.”
Tuglas seuran lehti Elo 3/2018

Takaisin etusivulle      Takaisin korona  korona info- sivulle