Pirkko Liikanen
Viherlaaksonranta 10 A 15
02710 Espoo
0505170588
pirkko.liikanen(at)gmail.com
18 korona info: vanhuksetKorona Covid- tiedote Teema: Vanhukset Toimitus HA kännykkä 044 3622 060 Yleistä
Tietoa vanhusten asemasta eri maissa Vanhukset ja koronapandemia s.1 Suomi ja vanhusten asema s.5 Ruotsi ja vanhusten asema s. 10 USA ja vanhusten asema s. 13 Brasilia ja vanhusten asemas.18 Venäjä ja vanhusten asema s. 19 Italia ja vanhusten asema s.24 Meksikko ja vanhusten asema s.27 Intia ja vanhusten asema s.30 Vanhukset ja koronapandemia Miksi hylkäsimme vanhukset? Suomessa tarvittaisiin vanhuspalveluihin melkein kaksi miljardia euroa lisää vuodessa, jotta päästäisiin edes Ruotsin nykytasolle, joka on todettu riittämättömäksi. Julkaistu: 9.6. 14:40 Potilas kuljetettiin pois roomalaisesta hoivakodista 2. kesäkuuta. Kuva: REMO CASILLI / REUTERS VANHUSTENHOIDON asiantuntijoilla on nyt mahdollisuus ”mitäs me sanoimme” -puheenvuoroihin. Iäkkäiden hoitoresursseja ehdittiin karsia monissa maissa, vaikka tutkijat varoittivat aiheesta. ”Yhdysvallat on jo vuosien ajan investoinut liian vähän vanhempaan aikuisväestöön”, Leading Age -yhdistyksen puheenjohtaja Katie Smith Sloan arvioi viime viikolla Vox-lehden selvityksessä. ”Belgian yhteiskunta on päättänyt, että eristetyn iäkkäämmän väestön elämä on paljon niin kutsuttuja aktiivikansalaisia vähäarvoisempaa”, tutkija Geoffrey Pleyers kirjoitti Le Soir -lehdessä viime kuussa. ”Huonolta näyttää. Suomi käyttää bruttokansantuotteestaan vanhuspalveluihin edelleen merkittävästi matalamman osuuden kuin Ruotsi ja Norja – huolimatta siitä, että Suomen väestö on Pohjoismaiden ikääntyneintä ja sairainta”, kertoo Suomen Akatemian rahoittaman Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön johtaja ja Jyväskylän yliopiston professori Teppo Kröger HS:lle. ”Suomessa on monien hallituskausien aikana nimenomaisesti päätetty, että vanhusten hoito on julkisen talouden keskeinen säästökohde. Koronavirus teki näkyväksi sen, että Suomen hoivakodeissa on aivan liian vähän henkilökuntaa”, lisää Tampereen yliopiston gerontologian professori Marja Jylhä. Tampereen yliopiston gerontologian professori Marja Jylhä ihmettelee, miksi päättäjät eivät reagoineet Suomen väestön ikääntymiseen ajoissa kaikista varoituksista huolimatta. Kuva: JONNE RENVALL / TAMPEREEN YLIOPISTO KORONAVIRUKSEN aiheuttamaan covid-19-sairauteen on kuollut jo yli 400 000 ihmistä. Iäkkäin väestö oli odotetusti riskiryhmä, ja riskit ovat toteutuneet. Odottamatonta kuitenkin oli, että jopa yli puolet monien Euroopan maiden koronakuolemista tapahtui hoivakodeissa, kertovat esimerkiksi Reutersin ja London School of Economicsin keräämät tilastot. Yhdysvalloissa Kaiser Family Foundation on vastaavasti arvioinut, että hoivakotikuolemien osuus on yli puolet kaikista Yhdysvaltain jo noin 110 000 covid-19-kuolemasta. Samankaltainen tulos on Wall Street Journalin selvityksessä. HARVA hoivakotien asukkaista on jäänyt eloon sellaisessa kunnossa, joka mahdollistaa pandemian kauhuista kertomisen. Yksi heistä on Linda Marberry, joka päätyi maksavaksi asiakkaaksi hoivakotiin vain 66-vuotiaana kuntouttavaa leikkausta odottaessaan. Hän twiittasi laajalti levinneen avunpyynnön huhtikuussa ja vertasi hoivakotiaan ”kuolemanleiriin”. Marberry vaati viikkojen ajan turhaan itsensä ja henkilökunnan testausta. Kun testi lopulta tehtiin, hän sai koronavirusdiagnoosin. Yli kuukauteen hän ei päässyt myöskään suihkuun, kuten eivät lukemattomat häntä vanhemmat ja heikkokuntoisemmatkaan. Voit lukea Marberryn laajan haastattelun tämän linkin takaa. PANDEMIAN alkuvaiheessa tehtiin paljon virheitä viranomaistasolla. Maailma varjeli sairaaloitaan ja jätti vanhukset kuolemaan hoivakodeissa, syyttävät CNN laajemmin ja Reuters Britannian osalta selvityksissään. Suomessa vakavasti sairastuneen pitäminen hoivakodissa viimeiseen asti on toisaalta usein tarkoituksellista. ”Sairaalaan viemisellä elämä ei yleensä pitene ja päinvastoin elämän kahdesta viimeisestä viikosta tulee kärsimystä”, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Harriet Finne-Soveri HS:lle huhtikuun lopulla. Pysyminen hoivakodissa ei silti poista kärsimystä, jonka covid-19-sairaus ikäihmisille sekä heidän läheisilleen aiheuttaa. TODETUT hoivakotien väliset erot ovat valtavia. HS kertoi viime kuussa kahden hoivakodin tarinat Milanon keskustasta. Toisessa oli siihen mennessä kuollut yksi asukas, toisessa yli 300. Yksittäistapauksissa hoitokotien henkilökunta on jopa jäänyt kotiin ja jättänyt vanhukset kuolemaan nestehukkaan ylipursuavissa vaipoissa esimerkiksi Espanjassa ja Kanadassa. Taustasyynä näissäkin kauhistuttavissa tapauksissa on vanhuspalvelujen pitkäaikainen aliresursointi. HOIVAKODEISTA on pandemian myötä tullut niin pelättyjä paikkoja, että Yhdysvaltain hoivakodeista on vähentynyt alkuvuoden aikana peräti satatuhatta ihmistä. Se tarkoittaa kymmenesosaa kaikista maan hoivakotipaikoista. Tämä johtuu kuolemien lisäksi siitä, että omaiset ovat ottaneet vanhuksia takaisin kotihoitoon eikä vapautuville paikoille ole tulijoita kuten yleensä. George Trefren selvisi Korean sodasta mutta ei koronaviruksesta. Hän sai diagnoosin 12. maaliskuuta ja eristettiin hoivakodissaan Denverissä. Hän kuoli näkemättä enää omaisiaan 90-vuotiaana 23. huhtikuuta. Kuva: RICK WILKING / REUTERS Siksi osa Yhdysvaltain vanhuksista jää koteihin, joissa he eivät enää pärjää. Tämä johtaa helposti edestakaiseen siirtelyyn kodista sairaalajaksolle. Se kuulostaa Suomen normaalitilanteelta jo ennen pandemiaa. ”MEILLÄ on päätetty, että kotona on aina parempi olla ja koteihinsa säilötään ihmisiä, joilla on vaikea muistisairaus ja jotka eivät siellä pärjää”, professori Jylhä arvioi. ”Ympärivuorokautista hoitoa on meillä aivan liian vähän, ja ainoastaan hyvin huonokuntoiset pääsevät asumaan sen piiriin. Siksi hoivakodeissa eletään ennen kuolemaa keskimäärin vain kaksi vuotta.” Professorin mukaan yksityinen sektori ei asiaa alihankinnoilla korjaa, koska kunta päättää hoitoon pääsemisen rajoista. ”Sinänsähän monet näistä paikoista ovat vakiintuneiden järjestöjen ylläpitämiä ja erinomaisia”, Jylhä sanoo. KUNNILLA on kuitenkin merkittäviä säästöpaineita, ja säästöjä yritetään saada tiukalla kilpailutuksella. ”Kun isot kansainväliset ketjut ovat halunneet voittaa markkinaosuutta, ne ovat tehneet suhteellisen halpoja tarjouksia. Ja omistajien voittotavoite ei tästä kapene, joten tuotto on otettu hoidon laadusta tinkimällä”, Jylhä arvioi. Silloin tapahtuu katastrofeja, jotka nousivat otsikoihin pandemiaa edeltävinä vuosina, professori muistuttaa. Niitä voit kerrata esimerkiksi . Hoitokatastrofit saivat emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelän toteamaan HS:lle jo viime vuonna, että vanhusten kohtelussa Suomi on käytännössä irtisanoutunut kaikista kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista. Attendon hoivakoti Kallionsydän Kiuruvedellä on ollut poliisitutkinnan kohteena, koska huhtikuun 26. päivään mennessä jo lähes puolet asukkaista oli kuollut koronavirustartunnan jälkeen. POHJOISMAINEN vertailu tehtiin pari vuotta sitten, ja silloin analysoitiin kyselytutkimuksen tuloksia vuosilta 2005 ja 2015. ”Yleiskuva suomalaisen vanhustyön tilasta ja kehityksestä on negatiivinen”, todettiin jo tuolloin. Muiden Pohjoismaiden ympärivuorokautisten hoitoyksiköiden henkilöstömitoitus oli vuonna 2015 arkisin päivävuorossa 26–65 prosenttia ja iltavuorossa 49–60 prosenttia suurempi kuin Suomessa. Muualla riitti siis käsiä pitämään vanhuksista huolta. Meillä ei. ”Vielä 1980-luvun lopulla kotihoitoa sai Suomessa ikäryhmän kokoon suhteutettuna lähes kaksi kertaa niin moni kuin nyt”, professori Teppo Kröger vertaa. Professori Teppo Kröger Jyväskylän yliopistosta. ”Vaikka resurssit ovat kasvaneet 1990-luvun laman pohjalukemista, ne eivät ole läheskään riittäviä ikääntyvän väestön kasvavaan määrään ja avuntarpeeseen nähden. Suomen resurssit ovat kaukana muiden Pohjoismaiden resursseista”, Kröger sanoo. Islantia kaikissa tilastoissa ei tosin näy. ”Väkiluvultaan Helsinkiä selvästi pienempi Islanti jätetään tosiaan erityistapauksena monesti pois”, Kröger sanoo. Ympärivuorokautinen hoito on vähentynyt Pohjoismaissa eniten juuri Suomessa, vertailu osoittaa. Samalla suomalaisten työntekijöiden työpaine on kasvanut kovimmaksi Pohjoismaissa, ja noin 40 prosenttia heistä on harkinnut lopettamista – eikä pandemiasta nähty tutkimushetkellä edes painajaisia. ON myös tilastoja, joiden mukaan Suomi panostaa bruttokansantuotteesta pitkäaikaishoitoon vähemmän kuin muut Pohjoismaat mutta kuitenkin enemmän kuin moni muu länsieurooppalainen valtio. ”Niin pitää ollakin, koska meillä ei hoideta asiaa ulkomaalaisten yksityisten hoitajien avulla”, professori Kröger sanoo. ”Etelä-Euroopassahan asiat hoidetaan palkkaamalla virallisesti tai epävirallisesti Itä-Euroopan tai Kaukoidän tyttöjä jopa orjatyöhön”, professori Jylhä kärjistää. LÄHTÖTILANTEET ikärakenteissa poikkeavat. Eniten yli 65-vuotiaita väestöstä on Japanissa (28 prosenttia) ja Italiassa (23 prosenttia). Molemmissa keskimääräinen elinajanodote on maailman huippuluokkaa eli 83–84 vuotta, Suomessa yli 81 vuotta. Näissä maissa ikäihmiset asuvat yhdessä lastensa kanssa useammin kuin Suomessa. Jylhä ei romantisoisi järjestelyä. ”Historiantutkijat tietävät, mitä se oli, kun vanhempi polvi laitettiin syytingille. Vanhimmat suomalaiset muistavat Topeliuksen sadun isästä, joka pantiin vanhemmiten syömään kaukalosta.” Jylhä ei usko, että omaisten jo nyt suurta osuutta vanhempien sukupolvien auttamisessa voisi juuri kasvattaa. . Tilastot voivat johtaa väärinkäsityksiin. Belgia on koronaviruskuolleisuudessa väestöön nähden maailman kärkeä, mutta se tilastoi todennäköisyyksien pohjalta hoivakotikuolemia covid-19-kuolemiksi myös ilman kuolleiden testausta. TILASTOJEN suhteen professori Jylhä varoittaa väärinkäsitysten mahdollisuuksista. Se on kuitenkin selvää, että iäkkäimpien osuus väestöstä kasvaa Suomessa Euroopan kärkivauhtia. ”On hämmästyttävää, miten huonosti Suomi valmistautui väestön ikääntymiseen, vaikka tutkijat ovat tolkuttaneet asiasta jo yli 20 vuotta”, Jylhä sanoo. ”Tarvittaisiin kokonaisvaltaisuutta. Aina tehdään jotain pientä, siirretään kustannuksia jonnekin muualle ja katsotaan pois, kun jotain kauheaa tapahtuu.” Jylhän mielestä tämä on tilanne hallituksesta riippumatta. ”Nykyisessä hallitusohjelmassa oli keskimääräistä järkevämpiä kohtia, mutta toteutuvatko ne? Sosiaali- ja terveysministeriön uusi mietintö Kohti ikäystävällistä yhteiskuntaa on palvelujen osalta hyvin kevyttä tavaraa. Tarvitaan konkretiaa, mutta Suomessa ei kyetä kohtaamaan tosiasioita.” Voit lukea Jylhän kritisoiman mietinnön . MITKÄ ovat asiantuntijoiden konkreettiset ehdotukset? ”On tunnustettava, että kun yhä useammat elävät hyvin vanhoiksi, myös ympärivuorokautisen hoidon tarve kasvaa. Tarvitaan kokonaisvaltainen suunnitelma vanhuusiän palveluista ja niiden rahoituksesta”, professori Jylhä sanoo. Ja mitä maksaisi, että pääsisimme asiassa pohjoismaiselle tasolle? ”Muiden Pohjoismaiden nykytasoon päästään, jos Suomi lisää 1,6–1,8 miljardia vuodessa vanhuspalveluihin. Pian sekään ei riitä, sillä Ruotsi on jo todennut nykyisen palvelunsa riittämättömäksi ja nostaa henkilöstön määrää”, professori Kröger muistuttaa. Raha ei ole muutoksen riittävä ehto, mutta välttämätön se on, Kröger painottaa. ”Rahaa tarvitaan tekemään kotihoidosta ja ympärivuorokautisesta hoidosta kokonaisvaltaisempaa ja tuomaan hoito yhdenvertaisesti kaikille väestöryhmille maan kaikissa osissa.” Suomi ja vanhukset Koronavirusepidemian aikaiset rajoitukset Suomessa Rajoitusten ja suositusten tavoitteena on hidastaa ja estää koronaviruksen leviämistä Suomessa, turvata terveydenhuollon kapasiteetti ja kantokyky kaikkialla maassa sekä suojella erityisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä. Koronarajoituksista luovutaan asteittain ja hallitusti 1. kesäkuuta alkaen. Tavoitteena on estää epidemian leviämistä niin, että se haittaa mahdollisimman vähän ihmisiä, yrityksiä, yhteiskuntaa ja perusoikeuksien toteutumista. Valtioneuvoston 6.5. tekemä periaatepäätös ohjaa viranomaistoimien valmistelua. Uudet linjaukset ja niiden mukaiset ohjeistukset päivitetään tälle sivulle. Hallitus ei enää anna tiettyyn ikärajaan perustuvaa suositusta fyysisten kontaktien välttämisestä. Lähikontakteissa on kuitenkin hyvä noudattaa pidättyvää linjaa yksilöllistä harkintaa käyttäen ja riskitekijät huomioiden. Kaikkien on tärkeää noudattaa yleisiä ohjeita tartuntariskin vähentämiseksi. Vanhukset ovat tutkitusti yksinäisimpiä, korona vain nosti asian esiin – Sirkka Kurkela, 76, tutkii pörssikursseja ja soittaa kahta radiota Vanhojen yksinäisyys on terveysriski. Mutta jo mahdollisuus tavata naapureita voi pelastaa monen vanhuksen arjen. 24.5.2020 klo 07.30 Tiina Merikanto Jaa artikkeli: Koronavirus tekee yhteiskunnalle saman kuin laskuvesi merelle. Aiemmin piilossa olleet asiat tulevat näkyviksi, ja ihmiset katsovat ympärilleen uudella tavalla. Näin sanoo Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani ja sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari. Yksi näitä piilosta esiin tulleita asioita on yksinäisyys – kuoleman ja sairauden lisäksi. Moni suomalainen selviää yksin, mutta on myös monia, joille yksin oleminen on ei-toivottua. Vanhat olivat yksinäisiä jo ennen koronaa – kriisi teki sen vain näkyväksi Tilastokeskusken mukaan 16 vuotta täyttäneistä suomalaisista vajaat 200 000 henkilöä koki vuonna 2018 olevansa koko ajan tai suurimman osan ajastaan yksinäinen. Yksinäisimpiä olivat 75 vuotta täyttäneet. Kun uni ei tule, Sirkka Kurkela sanoo luettelevansa muun muassa kaikki virassa olevat ministerit ja Euroopan maat ja liput. Antti Haanpää / Yle Koronavirus sulki taloyhtiöiden saunat ja suihkutilat. Uimahallit menivät kiinni. Jos asunnossa on kunnolliset pesutilat, se ei ole ongelma. Mutta jotkut vanhat ihmiset elävät asunnoissa, joissa kunnollisia pesutiloja ei ole. Helsingin kaupungin seniori-infon neuvontapäällikkö Minna Nummi sanoo, että koronavirus teki näkyväksi asumisen puutteet ja sen, miten yksin jotkut joutuvat puutteiden keskellä selviytymään. – Jos ihminen on yksinäinen, hän ei oikein voi soittaa kenenkään ovikelloa ja pyytää päästä suihkuun. Sama koskee tietysti tietokoneen käyttöä tai kaupassa käyntiä, mutta peseytymisessä ollaan paljon henkilökohtaisemmalla ja intiimimmällä alueella. Se, että joillakin iäkkäillä ei ole peseytymismahdollisuuksia, yllätti Nummen, vaikka hän sanoo sosiaalityön ammattilaisena tottuneensa vaikka mihin. – Peseytyminen kuuluu ihmisen perusoikeuksiin. Sen ei pitäisi olla suuri ongelma. Se kuitenkin on sitä, jos ihmisellä ei ole ketään riittävän läheistä, kenen puoleen kääntyisi. Onneksi peseytymismahdollisuuksia kyettiin järjestämään. “Koronakaranteeni olisi kuin leikkiä vain, jos puolisoni olisi edelleen vierelläni” Sirkka Kurkela tietää, mistä yksinäisyydessä on kyse. 76-vuotias espoolainen on elänyt koronaeristystä pari kuukautta. – Ihmisellä on ihmistä ikävä, Kurkela sanoo. Hän herää kuuden maissa ja kysyy itseltään, miksi hän taas heräsi näin aikaisin, kun tänäänkään ei ole mitään tekemistä. Hän kääntää kylkeä ja yrittää löytää vielä nukuttavan asennon. Ei onnistu. Kurkelan ajatukset kääntyvät tyhjän parisängyn puolikkaaseen. Kolmekymmentä vuotta kestänyt liitto päättyi puolisentoista vuotta sitten miehen kuolemaan. – Koronakaranteeni olisi kuin leikkiä vain, jos puolisoni olisi edelleen vierelläni, Kurkela sanoo. Yksinäisyys on voimavaroja kysyvä tila, Sirkka Kurkela muistuttaa.Antti Haanpää / Yle Leskeksi jäätyään hän alkoi aktiivisesti etsiä uusia toimintoja ja ihmisiä päästäkseen elämän syrjään jälleen kiinni. – Kaupungilla, järjestöillä, kirkolla on monenlaista toimintaa. Hämmästyin, mitä kaikkea oli tarjolla ja miten ystävällisesti minut otettiin vastaan. Lähdin mukaan moniin, tapasin ihmisiä, Kurkela kertoo. Koronavirus muutti kaiken. Toiminta lakkasi, tapaamiset tyrehtyivät. – Niin minä kuin nämä kymmenet ihmiset, joita olin tavannut, jäivät taas yksin. Puhelintapaaminen on tyhjää parempi, mutta ei korvaa kasvokkain tapaamisia, Kurkela sanoo. Yksinäisyys on voimavaroja vaativa tila Kansanterveystieteen professori Jussi Kauhanen sanoo, että yksinäisyyttä voi verrata janoon, nälkään, kipuun ja likaisuuteen. Ne ovat stressitiloja, jotka aktivoivat toimimaan. – Jano pitää sammuttaa, täytyy etsiä syötävää. Kipua on yritettävä lievittää, ja on päästävä pesulle. Samoin ihmisellä on myös ikävä toisen ihmisen luo. Professori Saaren mukaan koronavirus osoitti, kuinka tärkeitä erilaiset matalan kynnyksen tapaamispaikat ovat. – Näitä paikkoja on valtavasti alkaen soppakeittiöistä ja mielenterveyskuntoutujien keskuksista ja päättyen erilaisiin kerhotiloihin. Näiden saatavuudesta olisi koronarajoitusten puitteissa hyvä pitää kiinni. Samaa sanoo Ikäinstituutin johtaja Päivi Topo. Hän on nähnyt, miten iäkkäiden asukkaiden yksinäisyyden kokemukset ovat vähentyneet varsin yksinkertaisilla toimilla. Esimerkiksi taloyhtiöiden asukkaita on koottu yhteen, vapaaehtoisista asukkaista on koulutettu toiminnan vetäjiä ja sisältö on sovittu asukkaiden toiveiden mukaan. – Olemme itsekin olleet yllättyneitä siitä, miten naapuruston yhteisöllisyyttä lisäämällä on saatu niin myönteisiä tuloksia nopeasti. Valtaosalla yksinäisyys on lieventynyt muutamassa kuukaudessa, ja ihmiset ovat saaneet uusia ystäviä, Päivi Topo sanoo. Koronavirus tekee yhteiskunnalle saman kuin laskuvesi merelle. Aiemmin piilossa olleet asiat tulevat näkyviksi, Juho Saari sanoo.Mikko Koski/Yle Sinikka Kurkela kaipaa omia matalan kynnyksen tapaamispaikkojaan. Aamuisin hän kertoo lukevansa sanomalehdestä, kuinka moni on kuollut ja sairastunut missäkin. Radion hän pitää päällä kahdessa huoneessa, koska haluaa saada elämisen ääniä tyhjyyteen. – En varsinaisesti kuuntele radiota, en keskity oikein mihinkään. Hän kertoo kulkevansa rauhattomana huoneesta toiseen. Hän yrittää lukea, avaa tietokoneen ja lukee iltapäivälehden uutisia. Katsoo pörssikurssit. Pelaa pasianssia konemaisesti. – Ajatukseni vaeltavat ties missä. Yksinäisyys on henkisiä voimavaroja kysyvä tila, varsinkin, kun siihen liittyy mieheni menetykseen liittyvää surua. Iltapäivän tunteina Sirkka Kurkela alkaa odottaa tyttären päivittäistä puhelinsoittoa. Puhelinta hän pitääkin eristyselämän tärkeinpänä kapistuksena - vaikka ei olekaan monta kenelle soittaa, koska hänen ikäisensä sukulaiset ovat jo kuolleet. – Onneksi muutama vanha ystävä on jäljellä. Ystävyys ja yhteydenpito ovat säilyneet kymmenien vuosien ajan. Ystävät ovat kannatelleet minua pahimpina aikoina. Yksinäisyys on terveysriski Sosiaalisten kontaktien vähyys on vanhastaan tiedetty professori Kauhasen mukaan terveysriskiksi. Ei-toivottu yksinäisyys näyttää nopeuttavan joidenkin sairauksien etenemistä, tai pahentavan tilannetta joissain tapauksissa. – Ennenaikaisia kuolemia yksinäisten joukkoon tulee hieman enemmän kuin ei-yksinäisten. Varsinkin ikääntyneiden yksinäisten ihmisten lisääntynyt kuolemanriski vaikuttaa todelliselta epidemiologisen näytön perusteella, Kauhanen kertoo. Sirkka Kurkela ei halua antaa surulle valtaa, ettei tule toimintakyvyttömäksi. Antti Haanpää / Yle Traumapsykologi ja psykoterapeutti Soili Poijula muistuttaa, että läpi elämän kosketus rauhoittaa, tekee sosiaalisemmaksi, vähentää stressiä ja kipuja. Toinen ihminen tuo turvallisuutta. – Yksinoleminen alkaa tuottaa jo kahden viikon jälkeen kielteisiä tunteita, masentuneisuutta ja ahdistusta. Koronakriisi näytti, kuinka yksinäisiä monet vanhat ihmiset olivat jo valmiiksi.Menneinä viikkoina Sirkka Kurkela kertoo lähinnä suorittaneensa elämää, ei nauttineensa siitä. Ihmisten auttamisen halu kuitenkin lämmittää. – Sitä ilmaantui käsittämättömän paljon. Minäkin sain useita tarjouksia kauppa-avusta. Sirkka Kurkela sanoo miettineensä omaa käyttäytymistään: katse enemmän muihin, vähemmän itseen. Antti Haanpää / Yle Hän sanoo miettineensä myös omaa käyttäytymistään. – Voisiko sitä katsella vähemmän itseensä ja alkaa huomioida toisia ihmisiä paremmin. Samaa sanoo sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari. Hän kehottaa itse kutakin katselemaan ympärilleen sekä tarpeen mukaan ottamaan yhteyttä ja auttamaan muita. – Yksinäisen ihmisen halukkuus lähteä mukaan on pitkälti kiinni siitä, että joku kysyy ja ottaa mukaan. Itse kukin tietää, että mukaan pyytäminen alentaa merkittävästi kynnystä lähteä mukaan. Se myös helpottaa uuden rutiinin rakentamista. Filosofi koronasta: Vanhusten viimeisiä elinvuosia ei saa pyyhkiä pois, jotta muille maksimoitaisiin ”laatupainotteista” elämää Puheenvuoro: Koronatoimien hinta ei ole sama asia kuin koronakriisin hinta. MIELIPIDE 23.4.2020 20:30 KORONAKRIISI iskee kovaa Suomen talouteen. Siksi on ymmärrettävää, että monet vaativat erilaisten rajoitusten poistamista. Mutta paljonko ne oikeastaan maksavat – ja paljonko meidän on oikein maksaa siitä, että vältämme taudin aiheuttamia kuolemia? Ensimmäisen kysymyksen kannalta on olennaista, että erotamme selvästi koronatoimien hinnan koronakriisin hinnasta, toisin kuin moni on tehnyt. Esimerkiksi Osmo Soininvaara arvioi blogissaan koronapolitiikan hinnaksi 22 miljardia euroa vuodessa. Voi olla, että kriisin seurauksena kansantuote todella laskee näin paljon. Mutta vain pieni osa näistä kustannuksista johtuu hallituksen koronatoimista. Niiden hintaa arvioidaksemme meidän pitää käyttää vertailukohtana sitä, kuinka asiat olisivat, jos viruksen annettaisiin levitä ilman mitään toimia. Silloin kuolleisuus olisi paljon suurempi ja ihmiset välttelisivät joka tapauksessa massatapahtumia ja ravintoloita. Viennin ongelmat olisivat samoja kuin nyt. REALISTISEMPI vertailukohta onkin taloudesta huolestuneiden mallimaa Ruotsi. Joka päivä julkisuudessa väitetään, että Ruotsin taloudella sujuu hyvin. Näin ei ole – Ruotsin valtiovarainministeriö arvioi kansantuotteen laskevan 4 prosenttia, kun valtiovarainministeriön arvio meillä on 5,5 prosenttia. Ei ole ihme, ettei tässä ei ole suurta eroa, koska erot koronatoimissa ovat lopulta varsin pieniä ja liittyvät lähinnä kouluihin, ravintola-alaan ja Suomen aikaisempaan aloitukseen. Ja toki Ruotsin talous on muutenkin vahvempi. On siis kysyttävä, mitä vaikutusta sillä on, että yökerhot ovat kiinni, ravintoloista myydään ruokaa vain ulos ja että joidenkin vanhempien työteho on normaalia alhaisempi – ottaen huomioon, että Ruotsin mallissakin ihmiset kuluttaisivat näitä palveluja selvästi vähemmän ja monet tekisivät töitä kotona. Realistisesti arvioiden tämän nykymallin ja Ruotsin mallin välisen eron mittaluokka on ehkä satoja miljoonia euroja kuukaudessa huonoimmassakin tapauksessa. Tällä hinnalla Suomi on toistaiseksi ostanut Ruotsiin verrattuna yhdeksän kertaa vähemmän koronakuolemia väkilukuun nähden. Eikä pitkällä tähtäimellä ole mahdotonta sekään, että käy niin kuin vuoden 1918 pandemiassa, jolloin tiukempia rajoitustoimia tehneet alueet selvisivät lopulta pienemmillä taloudellisilla vahingoilla. On toki todennäköistä, että tartuntapiikki täällä tulee nykytoimilla myöhemmin. Siitäkin kannattaa kuitenkin maksaa, koska lääkkeitä ja muita hoitoja tautiin kehitetään parhaillaan kuumeisesti koko maailmassa. Koronan sairastaminen kolmen kuukauden kuluttua on todennäköisesti paljon pienempi paha kuin sen sairastaminen nyt. Koronarajoitusten todelliset hyödyt ovat siis monien olettamaa suuremmat samalla kuin niiden todelliset taloudelliset haitat ovat väitettyä merkittävästi pienemmät. Jos pidämme nämä seikat mielessä, voimme keskustella järkevämmin niiden asteittaisesta purkamisesta. SEKÄ Soininvaara että Helsingin Sanomien haastattelema osastonylilääkäri Tomi Mikkola ovat huomanneet, että terveydenhuollon toimien kustannustehokkuutta arvioidaan niiden tuottamien laatupainotteisten elinvuosien avulla.Mikkolan mukaan tässä kontekstissa lisäelinvuoden tuottamisesta ollaan valmiita maksamaan 40 000–50 000 euroa. Vaikka jättäisimme syrjään ne monet ongelmat, joita tähän lähestymistapaan liittyy terveydenhuollon voimavarojen jakokriteerinä, on virhe ajatella, että tässä meillä olisi hintalappu, jonka mukaan voimme ikään kuin rationaalisesti arvioida, mitä terveydestä kannattaa maksaa. Miksi? On yksi kysymys, kuinka paljon olemme valmiita maksamaan siitä, että jo sairaiden elämää jatketaan terveydenhuollon keinoin.On aivan eri kysymys, mitä meidän pitää uhrata, jotta muuten ainakin suhteellisen terveet ihmiset eivät sairastuisi kuolemanvaaralliseen tautiin, joka aiheuttaa merkittävää kärsimystä niillekin, jotka siitä selviävät. Silläkin on moraalista väliä, että me perusterveet emme ole vain taudin leviämisen sivustakatsojia, vaan potentiaalisia tartuttajia – eli itse haitan aiheuttajia toisille. Riskiryhmiin kuuluvat eivät suinkaan ole käsi ojossa pyytämässä meiltä satojatuhansia euroja, jotta pelastaisimme heidät taudilta, joka vaan tulee jostain tuulen mukana. He vain vaativat, että emme itse levitä tautia, vaikka joutuisimme sen takia itse tekemään uhrauksia, jotka ovat toistaiseksi suhteellisen pieniä verrattuna heille koituvaan riskiin. Meidän ei tarvitse antaa heille mitään, vaan ainoastaan olla ottamatta sitä elämää, joka heillä on jäljellä, tai ainakin olla laskematta sen laatua. Kaikkien kansalaisten tasapuolinen kohtelu edellyttää, että valtiovalta ottaa nämä vaatimukset vakavasti, kuten se on toistaiseksi tehnytkin, eikä vain kuittaa vanhusten viimeisten elinvuosien pyyhkimistä pyöristysvirheenä laatupainotteisen elämän maksimoinnissa.Samalla tietysti kaikkia koskevat rajoitukset pienentävät perusterveiden itsensäkin ja heidän läheistensä riskiä.Siitä, että kunnioitamme toisten loukkaamattomuutta ja suojelemme itseämme, on rationaalista maksaa paljon enemmän säästynyttä henkeä kohti kuin sairaanhoidosta yksinään – eikä hintalappu ole sitä mittaluokkaa, kuin usein harhaanjohtavasti väitetään. Kirjoittaja Antti Kauppinen on käytännöllisen filosofian professori Helsingin yliopistossa Ulkomaat 26.05.2020 12:03 Ruotsi ja vanhukset Ruotsi ei muuta yli 70-vuotiaiden ohjeistuksia, kansanterveyslaitoksen johtaja antoi sen sijaan aktiviteettivinkkejä Ruotsissa annettujen ohjeiden mukaan 70-vuotiaita voidaan tavata vaikkapa puiston penkillä, vaihtoehtoisesti voidaan vaikkapa järjestää piknik tai pelata krokettia. Ruotsissa ei muuteta yli 70-vuotiaita koskevia ohjeistuksia, kertovat ruotsalaismediat. Ruotsin odotettiin tekevän tiistaina uusia koronalinjauksia vanhusten osalta. Ruotsin kansanterveyslaitoksen mukaan 70-vuotta täyttäneet ovat edelleen suurin yksittäinen riskiryhmä ja heitä pitää suojella, Dagens Nyheter -lehti kertoo. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö sosiaalisia kontakteja voisi ylläpitää ulkoilmassa. Kansanterveyslaitoksen johtaja Johan Carlson sanoi lehden mukaan tiedotustilaisuudessa, että 70 vuotta täyttäneet voivat olla sosiaalisessa kontaktissa lasten ja lastenlasten kanssa, jos tämä tapahtuu ulkosalla ja selkeän etäisyyden päästä. Samaisessa tiedotustilaisuudessa puhui myös sosiaaliministeri Lena Hallengren. – Me emme näe mitään syytä muuttaa 70-vuotiaiden ja sitä vanhempien ohjeistuksia. Jos pitäydymme näissä, saamme parhaan hyödyn, Carlson sanoi Dagens Nyheterin mukaan. Carlsonin mukaan yli 70-vuotiaita voidaan tavata vaikkapa puiston penkillä, vaihtoehtoisesti voidaan vaikkapa järjestää piknik tai pelata krokettia. Turvaväleistä tulee hänen mukaansa kuitenkin pitää kiinni. Ikäihmisten ohjeistusten ikärajaa harkittiin nostettavan Iltapäivälehti Aftonbladetin mukaan Ruotsissa oli harkittu myös sitä, että ikääntyneempiä kansanryhmiä koskevien ohjeistusten ikärajaa olisi päivitetty. Ikärajan on kritisoitu olevan liian alhainen ja kansanterveyslaitos on harkinnut, että ohjeistuksista tehtäisiin sallivampia niin sanottujen nuorempien vanhusten eli esimerkiksi itsensä terveeksi kokevien yli 70-vuotiaiden osalta. Carlsonin mukaan ikärajan nostaminen 75 vuoteen ei ollut kuitenkaan mahdollista, koska siitä olisi voinut koitua ihmisille aiempaa korkeammat riskit, Aftonbladet kertoo. Ruotsissa on raportoitu 96 uutta koronavirukseen liittyvää kuolemantapausta vuorokauden aikana. Yhteensä maassa on kuollut viruksen seurauksena jo 4 125 ihmistä. Koronavirustartuntoja on raportoitu maassa liki 35 000 ja tehohoidossa on ollut tai on parhaillaan liki 2 000 ihmistä. Koronatartuntoja seuraavan Worldometer-tarkkailusivuston mukaan Ruotsissa on väkilukuun suhteutettuna 3 412 tartuntaa miljoonaa asukasta kohden. Koronakuolemia sen sijaan on miljoonaa asukasta kohden 409. Suomessa vastaavat suhdeluvut olivat tiistaina 1 196 ja 56. Valtionepidemiologi Tegnellin perhettä uhattu Aftonbladetin mukaan valtionepidemiologi Anders Tegnell ja hänen perheensä ovat saaneet useita tappouhkauksia, joiden tutkinta on siirretty poliisille. Lehden mukaan Tegnell kertoi poliisin haastattelussa, ettei hän ollut itse liialti huolissaan uhkauksista. Hän kuitenkin kertoi suhtautuneensa erittäin vakavasti siihen, että hänen perhettään on uhattu. Poliisi on tutkinut uhkauksia, mutta viranomaisten ei ole onnistunut lehden mukaan jäljittää yhtäkään mahdollista tekijää. Alustavat tutkimukset ovat Aftonbladetin mukaan saatu päätökseen. Tegnellistä itsestään on tullut Ruotsissa koronakriisin aikana eräänlainen koronan vastaisen taistelun keulakuva. Niin Tegnelliä kuin Ruotsin koronatoimiakin on kevään aikana sekä ylistetty että kritisoitu. Testien määrä vähenee viranomaisten aikeista huolimatta Ruotsissa koronatestien määrä väheni viime viikolla, vaikka viranomaiset ovat päinvastoin pyrkineet kasvattamaan testimääriä. Viime viikolla tehtiin liki 28 000 koronatestiä, mikä on lähes 4 000 testiä vähemmän kuin edellisviikolla. Määrät ovat muutenkin kaukana hallituksen tavoitteesta, joka on 100 000 testiä viikossa. – On aivan selvää, että tämä on väärä suunta. Meidän olisi voimakkaasti kasvatettava testausta, sanoi sosiaaliministeri Hallengren. Hallengrenin mukaan yksi syy viime viikon laiskaan testaukseen löytyy helatorstaista ja sitä seuranneesta perjantaista, jonka monet olivat ottaneet vapaaksi. Sosiaaliministerin mukaan vastuu testimäärien kasvattamisesta on ennen kaikkea aluehallinnoilla. Nämä taas ovat vedonneet muun muassa logistiikkapulmiin, kun testausta on yritetty lisätä. Viime viikolla hallitus linjasi, että sellaistenkin henkilöiden, jotka eivät koe tarvitsevansa hoitoa, tulisi hakeutua testeihin, jos heillä on pitkään jatkuneita koronavirukseen viittaavia oireita. STT Hoitokotien koronakuolemat kuohuttavat Ruotsia – vanhusten hoidon asiantuntija: "Tilanne on poikkeuksellinen" Osa hoitajista ja omaisista syyttää lääkäreitä iäkkäiden potilaiden kuoleman jouduttamisesta koronan hoitamisen sijaan. 8.7.2020 klo 20.24 Paula Tiessalo: Missä vaiheessa hauraan koronapotilaan hoitamisesta ei enää ole hyötyä ja on viisaampaa siirtyä elämän viimeisiä hetkiä helpottavaan palliatiiviseen hoitoon? Tästä asiasta vallitsee Ruotsissa nyt eri mielipiteitä. Jotkut koronan takia omaisensa menettäneet ja potilaita hoitaneet hoitajat ovat sitä mieltä, että joidenkin potilaiden osalta koronan hoitamisesta on luovuttu liian varhain. He kokevat, että lääkärit ovat tehneet rutiininomaisesti päätöksiä siirtymisestä elämän loppuvaiheessa käytettävään lääkitykseen. Siihen kuuluu usein muun muassa hengitystä lamauttavaa morfiinia. Koronavirus vaikeuttaa jo itsessään hengittämistä. Siksi morfiinin on katsottu voineen vauhdittaa potilaiden kuolemaa. Kysyimme suomalaiselta vanhusten hoidon asiantuntijalta viisi kysymystä Ruotsin toimista ja palliatiivisesta hoidosta. Vastaajana on geriatrian erikoislääkäri Otto Lindberg. 1. Mitä Ruotsissa käytävä keskustelu kertoo hoitokotien tilanteesta ja hauraiden potilaiden koronahoidosta? Se kuvastaa aikamoista hätää. Ruotsissa on koronan suhteen aika vaikea tilanne. Hoivakotien tilanne siellä on poikkeuksellinen ja myös toimintatavat kuvastavat poikkeusoloja, eivät tavanomaista arkea. Kysymys kuuluukin, ovatko nämä toimintamallit hyviä vai eivät. Eivät ne varmastikaan ole optimaalisia, mutta toisaalta jos ei ole ollut mahdollisuutta varautua tilanteeseen, niin toimintamalleja joudutaan ehkä jonkin verran improvisoimaan. Siinä ollaan ehkä vedetty jopa vähän mutkia suoraksi. 2. Pitäisikö jokainen koronaan sairastunut iäkäs ihminen pyrkiä hoitamaan keinolla millä hyvänsä, vaikka tehohoidossa sairaalassa? Jokainen potilas on täysin ainutlaatuinen. Hoitopaikan valintaan vaikuttaa ennen kaikkea potilaan kunto. Mitkä ovat hänen mahdollisuutensa toipua sairaudesta ja kuntoutua edes jonkinlaiseen kuntoon sen jälkeen? Jos potilas on jo hyvin hauras, niin todennäköisyys selvitä koronan kaltaisesta infektiosta on hyvin pieni. Silloin palliatiivisen hoidon päätös on hyvin lähellä. Jos kyseessä on esimerkiksi muistisairas ihminen, joka ei kuitenkaan ole fyysisesti hauras, niin silloin en heti laittaisi pensseleitä pussiin. 3. Ruotsissa kerrotaan, että osa lääkäreistä on tehnyt päätöksiä palliatiiviseen hoitoon siirtymisestä puhelimitse, potilasta näkemättä. Onko tällainen toiminta oikein? Jos lääkäri tuntee potilaan hyvin ja tietää, että hänen mahdollisuutensa selvitä vaikeasta sairaudesta ovat olemattomat, niin palliatiiviseen hoitoon siirtymisen päätös voi olla lähellä. Toisaalta jos potilaalla ei ole hoitosuunnitelmaa, jossa on yksilöity miten toimitaan erilaisissa tilanteissa, niin päätöksen tekeminen ilman potilaan näkemistä on tietenkin arveluttavaa. Ruotsissa on koronapandemian laajan levinnäisyyden takia täysin poikkeukselliset olot. Toiminta ei ehkä ole tavalliseen arkeen verrattavissa, koska päällä on vähän kuin katastrofitilanne. 4. Ruotsissa on paljastunut suuria alueellisia eroja koronakuolemien määrässä. Mistä tämä voi kertoa? Ruotsin hoitokodeista vastaavan viranomaisen selvitys paljasti suuria alueellisia eroja koronakuolemien määrässä eri puolilla maata sijaitsevissa hoitolaitoksissa. Koronakuolemista 70 prosenttia on keskittynyt 40 kuntaan. Ruotsissa on 290 kuntaa. Tähän vaikuttaa monta asiaa: alueiden väliset erot pandemiatilanteen suhteen, hoitokapasiteetti ja päivystyspisteiden kuormitus. Näiden pohjalta eri alueilla Ruotsissa tehdään erilaisia päätöksiä hoidosta. Mutta todennäköisesti tällaisessa tilanteessa tapahtuu myös sellaista, mitä ei pitäisi tapahtua. 5. Milloin palliatiivinen hoito on paikallaan? Suomessakin hoivakodeissa annetaan palliatiivista hoitoa jatkuvasti. Sen tarkoituksena on tehdä elämän loppupäivistä mahdollisimman hyviä muun muassa tehokkaalla kivunlievityksellä. Suomessa 44 prosenttia koronaan kuolleista on asunut ympärivuorokautisissa hoitoyksiköissä. Tällaisissa hoitokodeissa asuvilla on usein monta samanaikaista sairautta, jotka vaikuttavat heidän mahdollisuuteensa toipua vaikeasta sairaudesta, oli se sitten koronainfektio tai jokin muu sairaus. Kun sairaustaakka pikku hiljaa kasvaa, on tehtävä päätös aloitetaanko lääkitys, jos potilaalle tulee esimerkiksi keuhkokuume vai saisiko se olla viimeinen keuhkokuume. Se on iso päätös, joka on hyvä tehdä silloin, kun tilanne ei ole akuutti. Asiasta on hyvä etukäteen keskustella yhdessä potilaan ja hänen omaistensa kanssa. Kauhujen hoitokoti Ruotsissa: Vanhuksia lyötiin, virus tuli, 29 kuoli JUHA-PEKKA TIKKA | 01.07.2020 | 23:55- päivitetty 01.07.2020 | 22:39 Dementikkokodissa hengityssuojaimia ei käytetty ja korona ’iski kuin pommi’. Ruotsin Aftonbladet uutisoi Eskilstunan hoitokoti Djurgårdenin työntekijöiden kiusanneen ja lyöneen dementoituneita vanhuksia. Koronaepidemian myötä ongelmat kärjistyivät.Henkilökunnan mukaan koronan tulo oli kuin pommi olisi räjähtänyt.Eskilstunan valtuuston puheenjohtaja Johan Lindströmin mukaan ”me olemme ilmeisesti epäonnistuneet”. Kunnallisesta Djurgårdenista oli tehty useita valituksia jo viime vuonna. Niiden mukaan henkilökunta olisi tukkinut vanhusten suita, lakanoita ei olisi vaihdettu ja vanhuksia olisi nöyryytetty, uhkailtu ja lyöty. Erään työntekijän ”kovakätisyydestä” on mainittu erikseen.Kevään aikana 29 vanhusta kuoli. Vuotta aiemmin vastaavana aikana kuolleita oli viisi.Pääsiäispyhinä enemmistö henkilökunnasta sai tartunnan ja sijaisia oli vaikea saada. Jotkut heistä kääntyivät pois heti tajutessaan tulleensa koronataloon. Kunnan sanotaan pimittäneen omaisille tietoja koronasta hoitokodissa.Hoitajat eivät käyttäneet suojavarusteita asianmukaisesti. Niinpä esimerkiksi käsineitä ei vaihdettu siirryttäessä vanhuksen luota toisen vanhuksen luo.Vanhukset asuvat 14 neliön huoneissa. Hoitajat yrittivät turhaan saada heitä pysymään niissä, kun virus iski. USA ja vanhukset Herätys: Koronaelämä vaatii sietokykyä, USA:n lääkevirasto varpaillaan Trumpin puheista, eristäminen raskasta vanhuksille, naisvaltaiset alat ahtaalla Lue tästä päivän puheenaiheet lyhyesti. Voit säätää Uutisvahdissa Herätys-ilmoituksia asetuksista. 25.4.2020 klo 08.16 Yle Koronaelämä viikosta toiseen vie voimia ja vaatii epävarmuuden sietämistä Kun ihmiset elävät viikosta toiseen arkeaan koronan aiheuttamien muutosten keskellä, vaaditaan epävarmuuden kestämistä. Psykologi Nina Lyytisen mukaan myös vireystila voi nyt vaihdella selkeästi tavallista enemmän. Välillä voi huomata olevansa ylivirittynyt. Toisilla olotila on puolestaan helposti lamaantunut. Lyytisen mukaan nyt kannattaa huomata onnistumiset ja ne asiat, jotka sai kuormittavasta tilanteesta huolimatta tehtyä. – Liiasta ankaruudesta itseä kohtaan ei ole hyötyä, Nina Lyytinen sanoo. Yhdysvaltain lääkevirasto varoittaa Trumpin ylistämän malarialääkkeen vaaroista Kun presidentti Trump ryhtyi maaliskuussa puhumaan hydroksiklorokiinista ratkaisuna koronavirukseen, ponnahti lääkkeen kysyntä maailmalla.Mandel Ngan / AFP Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA varoitti perjantaina malarialääke hydroksiklorokiinin vaaroista koronaviruksen aiheuttaman covid-19-taudin hoidossa. Presidentti Donald Trump on toistuvasti ylistänyt lääkettä käänteentekevänä ratkaisuna koronavirusta vastaan, vaikka sen tehosta ei ole kattavaa lääketieteellistä näyttöä. Vielä vertaisarvioimaton tutkimus antoi viitteitä siitä, että kuolleisuus oli suurempi hydroksiklorokiinihoitoa saaneiden potilaiden keskuudessa kuin niiden, joille lääkettä ei annettu. Myös Trumpin lausunnot käsidesin ja uv-valon käytöstä koronapotilaiden hoidossa ovat hämmentäneet. Lisää voit lukea täältä. Hoivakotien asukkaille eristäminen läheisistä on vaikea asia "Ihminen on haavoittuvimmillaan siinä vaiheessa, kun hän on hoivakodissa. Silloin ei tarvita kuin pieni ulkoinen tekijä, niin se on vaarallinen tälle ihmiselle", sanoo Geriatrian emeritusprofessori Jaakko Valvanne. Vanhusten hoivakodeissa 80 prosenttia asukkaista on nykyään muistisairaita tai muuten huonokuntoisia. Vierailukiellot ja eristäminen ovat heille erityisen vaikea ja hoitopaikkojen kuolemat vaikeuttavat tilannetta entisestään. Vanhustyön professoreiden mielestä hoitopaikkojen vanhukset kaipaavat tuttuja hoitajia ja lempeää kohtelua. Koronakriisi osuu työelämässä naisiin kipeämmin kuin miehiin Lentoyhtiöstä lomautetuksi joutunut stuertti Nitipong Chandhanonta leikki lastensa Bhurichaya (oik.) ja Bhurinath Bhekasutin kanssa perheen kodissa Thaimaan Bangkokissa 23. huhtikuuta. Bhurinath esitteli piirustustaan koronaviruksesta.Rungroj Yongrit / EPA Koronavirus ei katso, kenet se tartuttaa, mutta epidemia koettelee silti naisia ja miehiä eri tavoin. Kun katsotaan epidemian vaikutusta työmarkkinoilla, ahtaalle joutuvat varsinkin naisvaltaiset alat. Tämä on poikkeuksellista, sillä yleensä talouskriiseissä häviää enemmän miesten työpaikkoja. Saksalais-amerikkalaisen tutkijaryhmän arvion mukaan koronan aiheuttama mullistus heikentää työelämän tasa-arvoa lyhyellä aikavälillä, mutta pidemmällä tähtäimellä se voi myös johtaa perheiden tasa-arvoisempaan työnjakoon. Texasin varakuvernööri: Oma henki on vanhukselle pieni hinta maan talouden pelastamisesta 25.03.2020 klo 5:53 Dan Patrick kehottaa ikätovereitaan uhraamaan mahdollisesti henkensä, jotta maan talous ei kärsisi. Republikaani Dan Patrick on Texasin kuvernöörin Greg Abbottin kakkosmies. AOP Texasin varakuvernööri Dan Patrick kuunteli mielellään presidentti Donald Trumpin maanantaista puhetta. Trump lupasi, ettei hän aio pitää Yhdysvaltoja poikkeustilassa kovinkaan pitkään. Trumpin mukaan maan talous ei kestäisi pitkää karanteeniaikaa, ja hän vannoi, että liikkumisrajoitukset poistuvat muutaman viikon kuluessa. Patrick olisi valmis vielä kovempiin ratkaisuihin. – Minun viestini on, että palataan takaisin töihin. Tehdään viisaasti ja kerrotaan kaikille yli 70-vuotiaille, että me huolehdimme itsestämme, ensi viikolla itsekin 70 vuotta täyttävä Patrick linjasi Fox Newsin haastattelussa. Patrickin ajattelun takana on pelko, että nykyiset rajoitukset saattaa tietää loppua amerikkalaiselle elämäntavalle. Hän haluaa säästää sen tuleville sukupolville. – Oletko seniorikansalaisena valmis ottamaan riskin elämälläsi vaihtaaksesi sen kaikkien rakastaman Amerikan säilymiseen lapsille ja lapsenlapsille? Patrick kysyi. – Jos nuo ovat ne vaihtoehdot, olen ehdottomasti mukana. Varakuvernööri ei siis kiistänyt, etteikö koronaviruksen aiheuttama COVID-19-tauti olisi pahimmillaan tappava. Hän vain sanoi, että se riski kannattaa ottaa. – En ole jalo tai mitenkään rohkea. Uskon vain, että meitä näin ajattelevia isovanhempia on paljon tässä maassa. Samaan aikaan Maailman terveysjärjestö WHO varoitti, että Yhdysvalloista uhkaa tulla koronaviruspandemian uusin keskus. Se ei kuitenkaan heikentänyt Patrickin näkemystä. – En halua, että koko maa uhrataan. Olen puhunut satojen ihmisten kanssa, ja melkein kaikilla on sama ajatus: emme saa menettää tätä maata, meille tulee talouskatastrofi. Republikaanien perspektiivistä talous on ihmishenkiä tärkeämpi asia. – Jos tätä jatkuu kuukausia, koko yhteiskunta sortuu lamaan. Minä teen kaikkeni, jotta pysyn hengissä. Mutta kuten sanoin, olen valmis yrittämään. Jos sairastun, yritän parantua, ja jos en onnistu siinä, niin sitten en onnistu, varakuvernööri päätti. Koronavirus jylläsi hoivakodissa Washingtonissa – hoitaja kertoo yllättävän oireen, joka paljasti tartunnan: "Sen näin heissä kaikissa" JULKAISTU 25.03.2020 10:05 Yhdysvaltojen Washingtonissa sijaitsevassa vanhusten hoivakodissa koronavirus jylläsi ja useita potilaita menehtyi. Hoitajat kertoivat CNN:n haastattelussa kokemuksestaan sekä kertovat, mikä oire toistui potilaasta toiseen. Punaiset silmät voivat olla merkki siitä, että potilas on sairastunut koronavirukseen ja on hyvin sairas, kertoo koronapotilaita hoitanut Chelsey Earnest. Earnest työskentelee Washingtonin Kirklandissa sijaitsevassa Life Care Center -nimisessä vanhusten hoivakodissa, jossa koronavirus ehti tehdä traagista jälkeä jo ennen kuin muu Yhdysvallat heräsi uhkaan, kertoo CNN. Ainakin 129 hoivakodin asukkia, vierailijaa tai henkilökuntaan kuulunutta on ehtinyt saanut tartunnan. Heistä 29 on menehtynyt, 18 heistä oli hoivakodin potilaita. Iältään he olivat keskimäärin 80-vuotiaita. Earnestin mukaan tartunnan saaneilla oli eräs yhteinen oire, joka oli selvä merkki tartunnasta. – Sen näin heissä kaikissa. Heillä on ikään kuin allergiset silmät, hän kuvailee tartunnan saaneita CNN:n haastattelussa. "Ainoa oire, jonka näimme" Earnestin mukaan sekä hän että hänen kollegansa hoivakodissa sekä läheisen sairaalan lääkärit huomasivat kaikki oudon oireen. – Silmän valkoinen osa ei ole punainen. Se on ennemminkin niin kuin heillä olisi punaista luomiväriä silmien ulkopuolella, hän selittää ja jatkaa: – Meillä on ollut potilaita, joilla on ollut punoittavat silmät ainoana oireena, jonka näimme, ja jotka ovat menneet sairaalaan ja menehtyneet. Earnestin mukaan jopa katastrofitilannetta hoitanut lääkäri oli kysynyt erään kerran, onko potilailla punaiset silmät. Kuultuaan myöntävän vastauksen lääkäri oli suoraan todennut etsivänsä potilassängyn. Niin vakavasti oire otettiin. "Näkymätön hyökkääjä" Jos punoittavat silmät olivatkin visuaalinen oire tartunnasta, kuiva yskä oli oire, jonka pystyi kuulemaan. Earnest kertoo alkaneensa "seurata yskää" ja kirjanneensa yskivien potilaiden muutkin oireet ylös. Usein ne olivat samoja, esimerkiksi hengitysongelmia. Yöhoitajana työskennellyt Earnest kertoo, että päivällä hoivakodissa vaikutti olevan kaikki hyvin, mutta yöllä alkoi tapahtua. – Se on näkymätön hyökkääjä. Ja kuvailen sitä paholaisen metsästyksenä, koska sellaista se oli. Earnest kertoo esimerkin potilaasta, jolla oli kaikki hyvin illalla, mutta neljää tuntia myöhemmin tämä jo kamppaili hengityksen kanssa ja hänen silmänsä punoittivat. Ambulanssi soitettiin hakemaan potilas pois. Earnest kuvailee hoivakodin koronakriisiä taistelutantereeksi. – Apua tulee hitaasti, uhreja tulee paljon... etkä voi nähdä vihollista. Hän sanoo, ettei 20 työvuotensa aikana ole nähnyt mitään vastaavaa. "Tämä ei käynyt kenenkään mielessä" Vuodesta 2005 hoivakodissa työskennellyt Izabela Ivanova kertoo, ettei kukaan osannut varautua tappavaan virukseen. – Teimme asiat, jotka normaalistikin teemme. Lääkärit tutkivat heidät, mutta emme koskaan ajatelleet Covidin kaltaista mahdollisuutta. Tämä ei käynyt kenenkään mielessä. Life Care Centerissä hoidetaan kahdenlaisia potilaita. Toiset ovat esimerkiksi dementiasta kärsiviä pitkäaikaispotilaita, ja toiset asuvat kodissa lyhyemmän aikaa toipuessaan esimerkiksi sairaudesta. Earnestin mukaan hoivakodissa työskennellään todella läheisesti. – Halaamme heitä, suukotamme heitä, rakastamme heitä. CNN:lle haastattelun antanut hoivakodin henkilökunta uskoo hoitaneensa tilanteen parhaimmalla mahdollisella tavalla, mutta tietää, että myös virheitä on voinut sattua kriisin aikana. Koronaviruksen oireista opitaan jatkuvasti uutta Yhdysvaltain tautikeskus on varoittanut koronaviruksen oireita olevan kuume, kuiva yskä ja hengenahdistus, mutta punaisista silmistä ei ole mainintaa. Sitä vastoin amerikkalainen silmälääkärien järjestö varoitti jäseniään sunnuntai-iltana siitä, että raporttien mukaan koronavirus on yhdistetty sidekalvontulehuykseen, joka voi aiheuttaa silmien punoitusta, kertoo CNN. Koronaviruksen oireista opitaankin koko ajan jotain uutta. Hiljattain tutkijat havaitsivat, että ruoansulatusongelmat voivat olla yksi ensioireista. Myös haju- ja makuaistin menetys on huomattu oireeksi, joka tulisi ottaa vakavasti: "piilokantajat" saattavat levittää tautia tietämättään. Lähteet: CNN, New York Post USA:ssa raha ratkaisee kuinka pitkälle potilasta hoidetaan Mika Horelli / Kaleva Köyhimpien auttaja. Psykologi Taffy O'Brien työskentelee sanfranciscolaisen Glide-kirkon terveyskeskuksessa, jonka kaikki tulot tulevat hyväntekeväisyydestä. "Rahattomuus on edelleenkin Yhdysvalloissa kuolemansynti", hän tiivistää. Amerikkalaisen terveydenhoitojärjestelmän tunnettuja tosiasioita on, että hoidon tason ratkaisee useimmiten potilaan maksukyky. Sen suuria vaiettuja salaisuuksia on se, että lopulta raha myös ratkaisee, kuinka pitkälle parantumattomasti sairasta potilasta hoidetaan. Amerikkalaisen terveydenhoitojärjestelmän tunnettuja tosiasioita on, että hoidon tason ratkaisee useimmiten potilaan maksukyky. Sen suuria vaiettuja salaisuuksia on se, että lopulta raha myös ratkaisee, kuinka pitkälle parantumattomasti sairasta potilasta hoidetaan. Vaikka sairaaloissa kautta maailman joudutaan joka päivä tekemään tuhansia päätöksiä siitä, kenen hoitoa jatketaan ja kenen hoidon jatkaminen on jo turhaa, Yhdysvalloissa näihin päätöksiin vaikuttavat lääketieteellisten seikkojen lisäksi yhä enemmän potilaan varallisuus tai hänen vakuutusyhtiönsä halu maksaa hoidon jatkumisesta. Köyhät saavat mennä jos tilalle saadaan maksukykyinen potilas. "Jokapäiväiseen työhön liittyy näiden ratkaisujen tekeminen", kertoo philadelphialaisen Northwest-sairaalan teho-osaston hoitaja Lorraine Micheletti joka on palvellut osastollaan 27 vuotta. "Sitä on vain uskottava että tekee oikeita päätöksiä", hän kertoi äskettäisessä Wall Street Journalin haastattelussa samalla kun tunnusti, että ehkäpä yksi kymmenestä päätöksestä lopettaa hoidon jatkaminen on lääketieteellisesti virheellinen.
"Voidaan kyllä sanoa, että joudumme täällä tekemään yhä tiukemmin kriteerein päätöksiä siitä, kuka kannattaa pitää hoidossa ja kenen kohdalla on parempi luovuttaa", Lorraine Micheletti myöntää. "Joudumme usein kysymään, minkälaatuinen elämä potilasta sitten odottaa jos jatkamme hoitoa. Kymmenen vuotta laadukasta elämää? Jokainen sairaalapäivä maksaa 2 000 dollaria lisää ja sairaalapaikoille on jonoa. Köyhien vakuuttamattomien potilaiden hoitokulut jäävät useimmissa tapauksissa sairaalan tappioksi."
Kuten kaikkialla muuallakin liike-elämässä, myös sairaaloissa tehdään joka päivä voiton maksimointiin tähtääviä päätöksiä eivätkä päätökset potilaiden hoidon tasosta ja lopulta myös elämästä ja kuolemasta poikkea muista vastaavista.
Useimmissa tapauksissa tavallisilla palkansaajilla on työnantajan maksama lakisääteinen ryhmäsairausvakuutus, joka yleensä kattaa myös perheenjäsenet. Laki ei kuitenkaan koske pienyrityksiä, joille työntekijöiden vakuutuksen ottaminen on vapaaehtoista. Kukaan ei myöskään automaattisesti huolehdi kioskinpitäjien ja muiden pienyrittäjien tai esimerkiksi juomarahoilla elävien tarjoilijoiden sairauskuluista.
Yksin sairaaloiden tuhansiin dollareihin nousevat päivämaksut saattavat raunioittaa vähävaraisen amerikkalaisen talouden vuosikausiksi ja pahimmillaan yksittäisten toimenpiteiden aiheuttamat kustannukset nousevat kymmeniin tuhansiin dollareihin, puhumattakaan vaikkapa esimerkiksi sydänkohtauksen seurauksena tehtävän ohitusleikkauksen hinnasta. Sairaalat noudattavat lisäksi yleisesti käytäntöä, jonka mukaan vakuuttamattomilta akuuttipotilailta laskutetaan hoidosta jopa kolme kertaa enemmän kuin vakuutettujen potilaiden vakuutusyhtiöltä. Tämä perustuu yksinkertaisesti siihen, että vakuutusyhtiöitä kohdellaan tukkuasiakkaina, jotka ovat neuvotelleet sairaaloilta omat erikoihintansa.
"Teemme minkä voimme", kertoo sanfranciscolaisen Glide-kirkon terveyskeskuksen psykologi Taffy O'Brien. Hänen mukaansa amerikkalaisen yhteiskunnan kovuus näkyy kaikkein selvimmin hyväntekeväisyysklinikoilla, joihin yhteiskunta lykkää heikoimpansa pois silmistä. Brasilia ja vanhukset Brasilialaisen hoitokodin asukkaat ovat olleet eristyksissä 3 kuukautta – ”halitunneli” toi helpotusta korona-arkeen 19.06.2020 klo 17:15 Senioriasukkaat ovat olleet koronapandemian vuoksi eristyksissä maaliskuun puolesta välistä lähtien. Brasiliassa Gravatain kaupungissa sijaitsevassa hoitokodissa asukkaat ja heidän läheisensä voivat halata korona-aikana halitunnelin ansiosta. GETTY IMAGES Brasilialaisessa vanhusten hoitokodissa on keksitty luova tapa tuoda hoitokodin asukkaat ja heidän läheisensä yhteen korona-aikana. Hoitokodin pihalle on pystytetty ”halitunneli”, jonka ansiosta sukulaiset voivat syleillä hoitokodissa asuvia läheisiään, kertoo CNN. Hoitokodin 28 senioriasukasta ovat olleet koronapandemian vuoksi eristyksissä maaliskuun puolesta välistä lähtien. Läheisiin on voinut pitää yhteyttä vain virtuaalisesti. Idea halitunnelista syntyi toukokuussa äitienpäivän jälkeen, kun hoitokodin henkilökunta oli huomannut monien asukkaiden olevan allapäin. – Huomasimme, että senioriasukkaamme olivat surullisia. Ajattelimme, että he olisivat iloisempia, jos heille löydettäisiin keino halata sukulaisiaan, kertoo hoitokodin omistaja Luciana Brito CNN:lle. Tunneli on rakennettu hoitokodin ulko-ovelle suuresta muovilakanasta, johon on tehty paikat kahden henkilön käsille. Käsien paikat ovat myös muovia, minkä ansiosta vierailijat voivat halata läheisiään ilman suoraa kosketusta heidän kanssaan. Jotta tunneli pysyy turvallisena, se desinfioidaan puolen tunnin välein. Myös kaikkien vierailijoiden kehon lämpötila mitataan ja käsidesiä käytetään. Brasiliassa koronaviruksen aiheuttamaan sairauteen on kuollut jo lähes 48 000 ihmistä. Maailman maista kuolonuhreja on ollut enemmän vain Yhdysvalloissa, jossa kuolleita on yli 120 000. Brasiliassa on todettu myös toiseksi eniten tartuntoja heti Yhdysvaltojen jälkeen. Koronavirustartuntoja maassa on lähes miljoona. Venäjä ja vanhukset Työeläke: Eläkkeillä ei pärjää Venäjällä - Vanhus myy tulitikkuja elääkseen
Työeläke-lehden tuoreen numeron reportaasi kertoo eläkeläisten toimeentulosta Venäjällä, jossa moni vanhus joutuu sinnittelemään pienellä eläkkeellä. Lehden kansikuvassa eläkeläisrouva Tamara, 82, hankkii lisätienestiä myymällä tulitikkuja ja villasukkia suomalaisturisteille. Keskieläke Venäjällä on hieman yli 220 euroa. Ero tunnin ajomatkan päässä Viipurista asuvien lappeenrantalaisten eläkkeisiin on yli seitsenkertainen. Keskimääräinen kokonaiseläke Suomessa oli viime vuonna 1 632 euroa kuukaudessa. Lehden mukaan kuitenkin keskimäärin sekä itänaapurin eläkeläiset että suomalaiset rajan tällä puolen vaikuttavat olevan tyytyväisiä arkeensa. Valko-Venäjän presidentti: Pelkkä korona ei ole tappanut ketään ARNO RYDMAN | 24.04.2020 | 23:55- päivitetty 24.04.2020 | 21:31 Koronaan kuolleen ensihoitajan tapaus on noussut julkisuuteen Valko-Venäjällä. Valkovenäläinen Daniil Lipilin on varma, että hänen 50-vuotias isänsä Vasil Lipilin kuoli covid-19-tautiin. Kuolintodistukseen on kirjattu koronavirus. Vasil työskenteli 20-vuotta ambulanssin ensihoitajana Barysaun kaupungissa, kertoo uutissivusto Radio Free Europe.Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka on kuitenkin sitä mieltä, että yksikään valkovenäläinen ei ole kuollut covid-19-tautiin. Johns Hopkinsin yliopiston tilastojen mukaan 60 ihmistä on kuollut koronaan Valko-Venäjällä. Vahvistettuja tapauksia on 8022 kappaletta.Monissa maissa on määrätty tiukkoja liikkumisrajoituksia ja muita toimenpiteitä viruksen leviämisen hillitsemiseksi. Vuodesta 1994 lähtien maata johtanut presidentti Lukašenka ei ole kuitenkaan ryhtynyt rajoitustoimiin. Hän on sen sijaan kutsunut koronapandemiaa psykoosiksi ja kehottanut kansalaisia torjumaan koronaa saunomalla, juomalla vodkaa ja menemällä maalle töihin.Presidentti Lukašenka on toistuvasti todennut tilanteen olevan hallinnassa. Journalistien, kriitikoiden ja lääkintähenkilöstön mukaan tilanne on kuitenkin kaikkea muuta kuin hallussa. Terveydenhuoltojärjestelmän kerrotaan ylikuormittuneen koronatapausten vuoksi. – Mitä ihmettä maassamme oikein tapahtuu. Minulla on hallussani dokumentti, joka vahvistaa sen olleen covid-19, Daniil sanoo viitaten isänsä kuolemaan. – Miksi he (hallinto) eivät ota näitä tilastoja tosissaan? Mitä he yrittävät saavuttaa? En todellakaan ymmärrä sitä. ”Kukaan ei kuole” Daniilin Vasil-isä sairastui 26. maaliskuuta. Terveysasemalla Vasilille annettiin antibiootteja ja neuvottiin lepäämään kotona. Pian hänet kuitenkin lähetettiin sairaalaan, jossa hän sai tehohoitoa ja joutui hengityskoneeseen. Vasil kuoli 8. huhtikuuta.Terveysministeri Uladzimer Karanik viittasi 17. huhtikuuta pidetyssä tiedotustilaisuudessa Vasilin kuolemaan mainitsematta kuitenkaan hänen nimeään. Karanik totesi, että ensihoitajan kuolema Barysaussa ei välttämättä liittynyt koronavirukseen. Valko-Venäjän hallinto ja viranomaiset väittävät monien kuolemantapausten johtuneen keuhkokuumeesta. Daniilin mukaan Vasilin kuolintodistukseen on kirjattu sekä keuhkokuume että koronavirus. Ministerin tiedotustilaisuudessa kerrottiin ainakin 419 lääkintähenkilöstöön kuuluvan ihmisen saaneen tartunnan. Heistä 90 työskentelee ensihoitajina.Presidentti Lukašenka totesi 13. huhtikuuta, että ”kukaan ei kuole koronavirukseen maassamme”. Presidentin mukaan koronaan liittyneen kuolemantapaukset johtuivat aiemmista terveysongelmista. – Yksikään ihminen ei kuollut pelkästään koronavirukseen, presidentti sanoi. Viisi koronapotilasta kuoli teho-osastolla syttyneessä tulipalossa Pietarissa – jo toinen sairaalapalo viikon sisään Venäjällä Kahdessa koronasairaalassa on syttynyt tulipalo Venäjällä viikon aikana. Palojen arvellaan olevan lähtöisin hengityskoneista. Asiantuntijoiden mukaan osa Venäjällä käytössä olevista hengityskoneista on vanhoja. Tiistaina palo syttyi vasta tässä kuussa käyttöönotetusta hengityskoneesta. Ida Kannisto, Reuters Turvallisuusviranomainen vartioi St. George -sairaalan portin edessä tiistaina Pietarissa. Koronapotilaita hoitavan sairaalan kuudennessa kerroksessa syttyi tiistaiaamuna tulipalo, jossa kuoli viisi tehohoidossa ollutta potilasta. Ainakin viisi tehohoidossa ollutta koronapotilasta kuoli sairaalassa syttyneessä tulipalossa Pietarissa Venäjällä tiistaina. Palo syttyi varhain aamulla teho-osastolla, jossa hoidettiin covid-19-tautiin sairastuneita ihmisiä. Osastolla oli hoidossa 20 potilasta. Venäjän hätätilaministeriön mukaan 150 ihmistä on evakuoitu sairaalasta. Palon arvellaan alkunsa hengityskoneesta, joka syttyi palamaan oikosulun seurauksena. Venäjän hätätilaministeriö on vahvistanut, että tehohoitopotilaita kuoli Pietarissa. Tiistainen palo oli jo kolmas sairaalassa tai hoivakodissa syttynyt tulipalo Venäjällä viikon sisällä. Lauantaina yksi ihminen kuoli sairaalassa syttyneessä tulipalossa Moskovassa. Sairaalassa hoidettiin koronapotilaita. Maanantaina yksityisessä hoivakodissa syttyneessä tulipalossa kuoli yhdeksän vanhusta Moskovan alueella. Molemmissa sairaaloissa palon arvellaan saaneen alkunsa hengityskoneesta. Venäläisen uutistoimisto Tassin haastatteleman lähteen mukaan molemmat hengityskoneet on valmistettu samassa tehtaassa Venäjällä. Venäjän viranomaiset kertoivat tiistaina tutkivansa hengityskoneiden laadun ja turvallisuuden näissä sairaaloissa. Tiistain palosta on aloitettu rikostutkinta. St. Georgen sairaalan edustaa desinfioitiin tiistaina Pietarissa. Venäjä on lisännyt hengityskoneiden valmistusta koronavirusepidemian puhkeamisen jälkeen. Lääkäreiden ja asiantuntijoiden mukaan monet laitteet isojen kaupunkien ulkopuolella ovat kuitenkin vanhoja. Tiistaisessa palossa ei ollut kyse siitä, että hengityskone olisi ollut vanha. Uutistoimisto Tass kertoo, että pietarilaisessa sairaalassa tuleen syttynyt laite oli uusi ja se oli asennettu vasta tässä kuussa. Maanantaina ennätysmäärä tartuntoja Uusia koronavirustartuntoja vahvistettiin Venäjällä maanantaina ennätykselliset yli 11 600 tapausta. Kyseessä on tähän asti suurin vahvistettu määrä tartuntoja Venäjällä yhden päivän aikana. Toukokuun 3. päivästä lähtien uusia tartuntoja on vahvistettu joka päivä yli 10 000. Kaikkiaan tartuntoja oli tiistaihin mennessä vahvistettu maassa yli 232 000. Vain Britanniassa, Espanjassa ja Yhdysvalloissa on vahvistettu enemmän tartuntoja. Ukraina koronan varjossa (artikkeli sivuaa pikkasen myös Venäjää) Kylkiraudan verkkolehden uusi bloggari VTM Johanna Suhonen tarkastelee blogeissaan Kylkiraudan verkkolehden ”tähystäjänä” sekä laajan turvallisuuspolitiikan ajankohtaisia aiheita että pidemmän aikavälin ilmiöitä. ***Sanan kriisi (kreikan sanasta krisis ’päätös, käännekohta’) ymmärrettiin 1400-luvulla tarkoittavan sairaudessa tapahtuvaa käännettä, joka johtaa joko potilaan toipumiseen tai kuolemaan. Muinainen määritelmä on osuva, jos sitä sovelletaan koronakriisiin ja sen mahdollisiin vaikutuksiin Ukrainassa.Tällä hetkellä kansainväliset koronatilastot, rajoitukset ja pohdinnat viruksen taloudellisista vaikutuksista täyttävät edelleen suurimman osan mediatilasta kautta Euroopan. Samaan aikaan koronan varjoon jää paljon toimintaa ja kehityskulkuja, joista soisi uutisoitavan enemmänkin ja joilla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia niin Ukrainan kuin koko Euroopan turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Kuusi vuotta sitten käynnistynyt Venäjän ja Ukrainan välinen sota on vaatinut jo yli 13 000 ihmisen hengen. Konfliktin ratkaisuun pyrkivän Normandia-ryhmän eli Ukrainan, Venäjän, Ranskan ja Saksan valtionpäämiesten välinen tapaaminen Pariisissa joulukuussa 2019 ei tuonut läpimurtoa. Keskeisimmissä kiistakysymyksissä, kuten Donetskin ja Luhanskin alueiden erityisasemassa, paikallisvaaleissa, joukkojen ja kaluston vetämisessä Itä-Ukrainasta ja itärajan palauttamisessa Ukrainan hallintaan, ei edistytty. Osapuolten huhtikuulle kaavailemaa seuraavaa Normandia-ryhmän tapaamista ei järjestetty, ei edes videokonferenssina. Tämä ei välttämättä johtunut vain koronavirusepidemiasta: joulukuun Normandia-tapaaminen oli sekä Ukrainalle että Venäjälle pettymys, vaikka jälkimmäinen saattoikin jossain määrin parantaa neuvotteluasemaansa. Venäjä saneli omat ehtonsa ryhmän tapaamiselle – muun muassa Krimin niemimaasta ei keskusteltaisi. Sen kannatti tulla neuvottelupöytään katsomaan, mitä myönnytyksiä se voisi poliittisesti kokemattoman Volodymyr Zelenskyn johtamalta Ukrainalta saada. Normandia-ryhmän tapaamisen tapaan Venäjä kokeili kepillä jäätä 26. maaliskuuta järjestetyssä G20-videokonferenssissa. Siinä Putin esitti, että kansainväliset pakotteet tulisi poistaa humanitaarisista syistä. Koronakriisin aikana vähälle huomiolle ja uutisoinnille onkin jäänyt se, miten Venäjä pyrkii pandemian kustannuksella edistämään ulko- ja turvallisuuspoliittisia tavoitteitaan. Ukrainan pysyvä edustaja YK:ssa, Serhiy Kyslytsya, reagoi samaiseen, myös YK:n yleisistunnolle esiteltyyn aloitteeseen. Hän totesi, että ”Kreml ymmärtää erittäin hyvin, etteivät kansainväliset pakotteet vaikuta koronaviruksen torjumiseen tarvittavaan humanitaariseen apuun” ja muistutti, että pakotteista ei pääse eroon tekosyillä, vaan lopettamalla kansainvälisen oikeuden loukkaukset. Venäjän yritys ajaa omaa etuaan on ilmeinen myös siitä syystä, että samaan aikaan se esti alueensa kautta kulkevan, koronaviruksen torjuntaan tarkoitetun materiaalin toimittamisen Ukrainaan. Lisäksi sen tukemat Donetskin ja Luhanskin separatistiset ”kansantasavallat” (Донецкая Народная Республика, DNR, Луганская Народная Республика, LNR) ovat jo usean vuoden ajan estäneet humanitaaristen järjestöjen laajamittaisen pääsyn alueelleen, Kansainvälistä punaista ristiä lukuun ottamatta. Toinen melko vähän julkisuutta saanut ehdotus hyväksyttiin 11. maaliskuuta Ukrainan, Venäjän ja Etyjin välisen Trilateral Contact Groupin (TCG) tapaamisessa Minskissä. Kahden viikon välein kokoontuvan TCG:n tavoitteena on diplomaattisen ratkaisun löytäminen Itä-Ukrainan sodan päättämiseksi. Se käsittää neljä työryhmää, jotka keskittyvät turvallisuus-, talous-, humanitaarisiin ja poliittisiin kysymyksiin. ”Kansantasavaltojen” edustajat osallistuvat TCG:n toimintaan, vaikkeivat olekaan tunnustettuja neuvotteluosapuolia. Mainittu ehdotus koski neuvoa-antavan ryhmän perustamista. Ryhmä koostuisi kymmenestä Ukrainan sekä kymmenestä DNR:n ja LNR:n edustajasta. Etyjin, Ranskan, Saksan ja Venäjän edustajat olisivat neuvoa-antavassa roolissa. Vaikka Zelenskyn hallinto on esittänyt ryhmän keinona edistää rauhanneuvotteluja, on tosiasia, että se myös legitimoi ”kansantasavaltoja”. Ryhmän myötä syntyy asetelma, jossa Ukraina keskustelee Minskin sopimusten toteuttamisen poliittisista ja laillisista ratkaisuista suoraan DNR:n ja LNR:n edustajien kanssa Venäjän roolin muuttuessa osanottajasta neuvonantajaksi tai sovittelijaksi. Vaikka TCG jatkaa neuvotteluja myös Ukraina–Venäjä–Etyj-formaatissa, on Venäjä saanut läpi jotain, mihin se on pyrkinyt konfliktin alusta asti: etäännyttämään itseään sodasta ja painostamaan Ukrainan suoraan keskusteluun tukemiensa separatistialueiden edustajien kanssa. Eräs koronauutisoinnin katvealueista on tilanne ”kansantasavaltojen” alueella. Siellä terveydenhuoltojärjestelmä on rapistunut entisestään sodan aiheuttaman toimitusketjujen katkeamisen sekä lääke- ja materiaalipulan takia. Lisäksi sodan ensimmäisten vuosien aikainen aivovuoto sekä humanitaaristen järjestöjen toiminnalle asetetut rajoitukset ja liikkumiseen liittyvät turvallisuusriskit ovat johtaneet tilanteeseen, jossa ihmisten pääsy hoitoon on vaikeutunut. Covid-19-pandemian myötä tilanne alueella voi kehittyä katastrofaaliseksi ottaen huomioon DNR:n ja LNR:n väestörakenteen: riskiryhmään kuuluvia vanhuksia on yli miljoona. Molemmat ottivat hitaasti käyttöön rajoitteita – lähes kuukausi muun Ukrainan jälkeen. Ukrainan asevoimia ja separatisteja erottava kontaktilinja kuitenkin suljettiin jo 21. maaliskuuta. Sulkeminen tarkoittaa sitä, että ihmiset eivät pysty hakeutumaan hoitoon kontaktilinjan toiselle puolelle tai matkaamaan hallituksen kontrolloimille alueille nostaakseen valtion maksaman eläkkeen. Ne, joilla on Venäjän passi – joita Venäjä alkoi myöntää separatistialueiden asukkaille huhtikuussa 2019 – voivat käyttää voittoa tavoittelevia rahanvälittäjiä. Karanteeni ja liikkumisrajoitukset ovat vieneet mahdollisesti ainoan tulon monelta muultakin muun muassa estämällä itse valmistettujen tuotteiden myynnin. Tästä syystä myös elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet. Toisaalta rajoituksia ei juuri edellä mainitusta syystä ole noudatettu erityisen hyvin DNR:n ja LNR:n alueella. Mitä tartuntojen määrään tulee, DNR:n ja LNR:n viranomaisten mukaan tartunnan saaneita on tällä hetkellä yhteensä reilut kolmesataa. Toisaalta tietäen ”kansantasavaltojen” tiedonvälityksen laadun ja toisaalta silminnäkijähavaintojen perusteella on varmaa, ettei todenmukaisia tilastoja kerrota. Sitäkään ei kerrota, millaisissa oloissa ja varustuksella paikallinen terveydenhuollon henkilökunta työtä tekee. Vaikka oikeat tilastot kerrottaisiinkin, olisi tilannekuvan tarkkuus kyseenalainen johtuen vaatimattomasta testauskapasiteetista. Koronakriisin myötä Donbassin alueeseen liittyy sotilaallisen uhan ja sisäpoliittisen epävakauden ohella nyt myös terveyteen kohdistuva riski. Koronakriisi itsessään on riittävä haaste jokaiselle yhteiskunnalle. Ukrainalla on käsissään myös matalan intensiteetin sota, jossa ei lopulta ole kysymys vain Ukrainasta, vaan myös arvoista ja yhteiskuntamalleista. Ukrainassa kulkee demokratian ja autoritarismin raja. Toisin sanoen Ukrainan sodassa on kyse myös Euroopan turvallisuudesta. Siksi ei ole merkityksetöntä, miten länsimaat suhtautuvat siihen, mitä koronan varjossa tapahtuu. *** VTM Johanna Suhonen on on äskettäin kotiutunut siviilikriisinhallintatehtävistä Etyjin Ukrainan tarkkailuoperaatiosta. Tätä ennen hän on toiminut tutkimus- ja asiantuntijatehtävissä Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen, Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen ja Kriisinhallintakeskuksen projekteissa. Lisäksi hän on palvellut kahdesti sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä KFOR-operaatiossa Kosovossa sekä työskennellyt kehitys-, ihmisoikeus- ja hyvän hallinnon tematiikan parissa Latinalaisessa Amerikassa. Suhosen ja Juha-Antero Puistolan kirja ”Itä-Ukraina – Lännen etuvartio” ilmestyy tämän vuoden syksyllä (lisätietoa kirjasta tästä linkistä). Yhteydenotot: johanna.suhonen(at)kylkirauta.fi. Putin yllätti: Mummo saa hoitoa 27.5.201019:37 Venäjän pääministeri Vladimir Putin otti kantaa, vaikka Suomen virkaveli oli sanonut, ettei asiaa käsitelty. Venäjän pääministeri Vladimir Putin sanoo, että Suomesta käännytystä odottavan venäläisen Irina Antonovan, 82, ei tarvitse pelätä jäävänsä vaille hoitoa Venäjällä. Putinin mukaan Antonovalle järjestyy huolenpito Venäjällä, jos tämän perhe ottaa asian esille. Putin käsitteli asiaa Suomen ja Venäjän pääministerien tiedotustilaisuudessa Lappeenrannassa torstaina. Hän yllätti kannanotollaan pääministeri Matti Vanhasen, joka hetkeä aiemmin oli sanonut, ettei käännytysasiaa käsitelty pääministerien välisissä keskusteluissa, koska kyse on viranomaistoiminnasta. Venäjän pääministeri kiitteli Suomen hallitusta ja ylintä johtoa moraalisesta tuesta iäkkäälle vanhukselle. Hän sanoi, että asia näyttää ensin helpolta, mutta sitä se ei ole. -Jos myönnetään oleskelulupa, nousevat esiin myös eläkkeet ja erilaiset terveydenhuollon maksut, jotka Suomen kannalta ovat merkittäviä tekijöitä. Toisaalta on kyse humanitaarisesta asiasta. Kun suomalaiset lääkärit sanovat, ettei vanhus kestä matkaa Venäjälle, se pitää ottaa huomioon. Aikaisemmin tänään: Mitä Suomessa tapahtuu? Aikaisemmin tänään Antonovan tytär kertoi STT:lle poliisin jälleen aloittaneen käännyttämisen. Natalia Käärikin mukaan poliisi käski pukea ja pakata yli 80-vuotiaan äidin lähtövalmiiksi ensi viikon torstaiaamuksi. Omaiset ottivat vastaan tiedon käännytyksen toimeenpanosta neuvottomina ja vihaisina. -Mitä me voimme tehdä? En tiedä, minulla ei ole vastausta, Käärik sanoi ja ihmetteli samaan hengenvetoon, mitä Suomessa oikein tapahtuu. Antovan vävy Ari Laitanen sanoi, että anoppia käännytetään jo kolmatta kertaa. Hän oli soutamisesta ja huopaamisesta hyvin kuohuksissaan. Egyptiläinen isoäiti Eveline Fadayel käännytetään kesäkuun 13. päivä. Hänen poikansa on sanonut, ettei äiti lähde minnekään. Antonova ja Fadayel eivät ole saaneet oleskelulupaa Suomesta, joten heidät täytyy käännyttää. Vireillä on lainmuutoshanke, joka sallisi vastaavassa tilanteessa olevien ihmisten jäädä Suomeen. Se tullee eduskunnan puitavaksi vasta syksyllä. Italia ja vanhukset Kahden vanhainkodin tarina Milanon suurimmassa hoivakodissa koronaan on kuollut jo yli 300 ihmistä, mutta viereisessä hoivakodissa vain yksi. Mikä selittää eroa? Julkaistu: 7.5. 15:49 HOIVAKOTIEN erot ovat aina voineet vaikuttaa ratkaisevasti asukkaiden viimeisten vuosien tai vuosikymmenien elämänlaatuun ja elinajanodotteeseen. Nyt koronaviruspandemia on kuitenkin repinyt nämä erot kauhistuttavan suuriksi, ja selvimmin se näkyy keskellä Milanoa vain kilometrin päässä toisistaan sijaitsevissa rakennuksissa. TÄLLÄ hetkellä noin 900 asukkaan kotina toimiva Pio Albergo Trivulzio on Italian suurin hoivakoti. Sillä on uljas historia, sillä aristokraatti Tolomeo Trivulzio lahjoitti palatsinsa ”köyhille vanhuksille” jo vuonna 1776. Hoivakoti siirrettiin nykyisellä tontille Baggioon vievän tien varrelle 1900-luvun alussa, ja siitä lähtien sitä on kutsuttu lisänimellä ”La Baggina”. Se mainostaa itseään edistyksellisenä geriatriakeskuksena, mutta tänä vuonna on tapahtunut kauheita. Asukkaita on kuollut koronaviruksen riehuessa jo yli 300. Se on 61 prosenttia enemmän kuin normaalisti, ja asiasta on käynnistetty rikostutkimus. Pio Albergo Trivulzio Milanossa on Italian suurin hoitakoti 900 asukkaalla. Koronavirus on aiheuttanut hoivakodissa suurta kuolleisuutta. Kuva: ROBERTO FINIZIO / GETTY IMAGES SAMAAN aikaan kilometrin päässä Casa di Riposo per Musicistin eli tuttavallisemmin Casa Verdin hoivakodissa asukkaita on vain 55, joista vain yksi on kuollut viruksen johdosta. Näyttää siis siltä, että säveltäjä Giuseppe Verdin (1813–1901) testamenttilahjoitus köyhien eläkeläismuusikkojen vanhainkodin perustamiseen ja ylläpitoon suojaa Casa Verdin asukkaita, kuten se on suojannut heidän edeltäjiään jo yli sadan vuoden ajan. ”Virus iski myös täällä, mutta pystyimme pysäyttämään sen leviämisen välittömästi”, Casa Verdin johtaja, professori Roberto Ruozi kertoo Helsingin Sanomille sähköpostihaastattelussa. JÄTTIMÄISEN Pio Albergo Trivulzio -hoivakodin johto puolustautui keskiviikkona videokonferenssissa järkyttyneiden omaisten syytöksiä vastaan. Tohtori Fabrizio Pregliascon mukaan väitteet varomattomasta hoidosta eivät pidä paikkaansa. Suuren hoivakodin henkilökunta käytti alkuvuodesta kasvosuojia vain hoitaessaan jo oirehtivia potilaita, mutta tämä oli silloin virallinen linjaus. Tehokkaat kasvosuojat varattiin viranomaispäätöksellä tuolloin ensisijaisesti sairaalakäyttöön. Professori Roberto Ruotzi johtaa Casa Verdin hoivakotia. ”Me toimimme toisin”, kertoo Casa Verdiä johtava professori Ruozi HS:lle. ”Joissakin hoivakodeissa jopa kiellettiin käyttämästä kasvosuojia pandemian alkuvaiheissa, jotta vanhukset eivät pelästyisi. Me ostimme heti viisituhatta kasvosuojaa ulkomailta ja jaoimme niitä henkilökunnalle ja myös kaikille vieraillemme.” ”Vieras”-sana tarkoittaa asukasta, sillä Casa Verdissä heitä kaikkia kohdellaan johtajan mukaan ”kunnioitettuina vieraina”. ”Samalla henkilökunnalle ostettiin myös kaikki muut tarpeelliset suojavarusteet kertakäyttöpuvuista desinfiointigeeliin”, professori Ruozi lisää. Tämä kaikki oli silloisten viranomaisohjeiden vastaista, mutta todennäköisesti paransi tilannetta merkittävästi. RIKOSTUTKIMUSTA tehdään monien Italian hoivakotien toiminnasta, mutta Pio Albergo Trivulzio on noussut ongelman symboliksi suuruutensa vuoksi. Suuren hoivakodin johto puolustautuu uutistoimisto AP:n mukaan sillä, että 61 prosentin nousu kuolleisuudessa muihin vuosiin verrattuna ei poikkea yleisestä trendistä Milanon koronaviruskeväänä. Hoivakodin johto muistuttaa myös arviosta, jonka mukaan Euroopan kaikista koronaviruksen aiheuttamaan covid-19-sairauteen kuolleista jopa 40 prosenttia kuoli nimenomaan hoivakodeissa. Tämä on uskottavaa, sillä monissa maissa luku on ollut jopa yli 40 prosenttia. Esimerkiksi Ruotsissa huhtikuun loppuun mennessä lähes puolet koko maan covid-19-sairauteen kuolleista asui uutistoimisto TT:n mukaan vakituisesti hoivakodeissa. Myös Suomessa on hoivakoteja, joissa kolmannes asukkaista on ehtinyt kuolla viruksen aiheuttamaan sairauteen. Mutta Casa Verdin asukkaista kuolleita on vain yksi 94-vuotias, joka oli sairaalahoidossa muista syistä, kun virustesti osoittautui positiiviseksi. ”Hänen miehensä asuu myös täällä Casa Verdissä ja sai tartunnan käytyään katsomassa puolisoaan sairaalassa”, professori Ruozi kertoo. Mies joutui myös sairaalahoitoon, mutta hän on toipunut ja saanut karanteenin jälkeen negatiivisen testituloksen. ”Muita tartuntoja Casa Verdissä ei ole ollut.” Casa Verdin yhteistilat ovat tyhjillään, mutta eristetyt asukkaat saavat jo kävellä vuorotellen käytävillä. Kuva: CASA VERDI HOIVAKOTIKUOLLEISUUS täytyy tietysti suhteuttaa siihen, että covid-19-sairaus tappaa erityisen paljon yli 80-vuotiaita. Italiassa oli torstaina kuollut jo noin 30 000 ihmistä covid-19-sairauteen, ja heistä puolet eli noin 15 000 oli yli 80-vuotiaita. Suomessa kuolleisuus on ollut Italiaan verrattuna ainakin toistaiseksi vähäistä, mutta iäkkäiden prosenttiosuus kuolinuhreista on hieman korkeampi. Suomessa kuolonuhreja oli torstaina kerrottujen tietojen mukaan kirjattu yhteensä 255, mutta vasta 211 kuolleesta oli saatavilla tarkempia tietoja. Heistä 80-vuotiaita tai sitä vanhempia on ollut yhteensä 149 ihmistä. Ainakin Italiassa parhaiten ovat selvinneet hoivakodit, joissa suojavarusteiden käyttö, eristystoimet ja tartuntaketjujen jäljittäminen aloitettiin viranomaisten ohjeistuksia nopeammin. Casa Verdi kuuluu tähän joukkoon. ”Jo maaliskuun alussa aloitimme eristyksen: jokainen pysyi yksin omassa kylpyhuoneellisessa asunnossaan, paitsi avioparit pysyttelivät kahden hengen asunnoissaan”, professori Ruozi sanoo. Aamiainen, lounas ja illallinen tarjoiltiin jo silloin suoraan huoneeseen. Myös omaisten vierailut kiellettiin määräajaksi. ”Nyt asukkaat tekevät vuorotellen ensimmäisiä kävelyretkiä käytävillä. Ja vain yksi perheenjäsen saa vierailla heidän luonaan kerrallaan.” Hoivakoti palaa vähitellen kohti normaalielämää, kuten koko Italia. Määräyksiä höllennettiin viimeksi maanantaina, jolloin esimerkiksi puistot avattiin ja yli neljä miljoonaa italialaista sai palata työpaikoilleen tehtaisiin ja rakennustyömaille. KRIISI jatkuu suuressa Pio Albergo Trivulziossa, sillä yhdeksästäsadasta hoivakodin asukkaasta 34 prosenttia on saanut tartunnan. Se voi tarkoittaa vielä kymmeniä kuolemantapauksia. Henkilökunnastakin yli kahdeksan prosenttia on parhaillaan tartunnan kourissa, mutta työikäisillä toipumisennuste on toki parempi. Kilometrin päässä Casa Verdissä tartuntoja ei ole nyt lainkaan, mutta tämä johtuu myös siitä, että Rigoletton, La traviatan, Otellon ja muiden suosikkioopperoiden säveltäjä Giuseppe Verdi takasi Casa Verdille ainutlaatuisen budjetin. Siitä voi yhä ammentaa myös koronaviruspandemian vaatimiin erityistoimiin. Giuseppe Verdin patsas Casa di Riposon eli tuttavallisemmin Casa Verdin hoivakodin edustalla. Kuva: CHRISTIAN WESTERBACK / HS VAATIMATTOMISTA oloista lähtenyt Verdi oli vanhoilla päivillään yksi Pohjois-Italian rikkaimmista miehistä. Hän kutsui köyhille eläkeläismuusikoille ja myös tanssijoille järjestämäänsä vanhainkotia kauneimmaksi ”oopperakseen”. Opera tarkoittaa italiaksi myös teosta ja aikaansaannosta. Talo avattiin Verdin toiveen mukaisesti hänen kuolemansa jälkeen 1901 miljoonien nykyeurojen arvoisella testamenttilahjoituksella, johon kuuluvat hänen oopperoistaan vielä 50 vuotta säveltäjän kuoleman jälkeen kertyneet tekijänoikeustulot. Rahoilla talosäätiö osti paljon kiinteistöjä, joiden vuokratuloilla hoivakoti pyörii. Lisäksi Italian huippumuusikoilla ja heidän perheillään on tapana muistaa Casa Verdiä omilla testamenttilahjoituksilla. Esimerkiksi kapellimestari Arturo Toscaninin tytär ja pianisti Vladimir Horowitzin leski Wanda Toscanini-Horowitz lahjoitti testamentissaan 60 prosenttia jättiomaisuudestaan Casa Verdille. Kun Italian sosiaaliturvakin on parantunut Verdin päivistä, muusikoiden hakemuksia Casa Verdiin on ollut entistä vähemmän. Myös siksi tässä hoivakodissa asutaan väljästi, juodaan aterioilla asiallisen tasoisia pöytäviinejä ja soitetaan eläkepäivien ratoksi talon tarjoamilla hyvätasoisilla flyygeleillä ja muilla huippuinstrumenteilla. Eläköityneet muusikot soittavat Casa Verdissä säveltäjä Giuseppe Verdin testamenttilahjoituksen avulla hankituilla flyygeleillä ja muilla huippuinstrumenteilla. Kuva: CHRISTIAN WESTERBACK / HS JUURI nyt näyttää siltä, että Casa Verdissä covid-19-sairauteen kuolleiden määrä voi hyvinkin jäädä yhteen. Se on hyvä saavutus, sillä Milano ja koko Pohjois-Italia ovat olleet koronaviruspandemiasta pahimmin kärsineitä alueita. ”Luulen, että Verdin perintö ja oma nopeutemme vaikuttivat myönteisesti kymmenien vieraidemme kohtaloon”, professori Ruozi kertoo. Meksikko ja vanhukset Kun eläke ei riitä edes aamiaiseen – Meksikossa vanhukset ajavat takseja ja siivoavat metrot pärjätäkseen Kolme neljäsosa meksikolaisista ei saa työeläkettä. Vanhukset kattavat arjen kulut paiskimalla töitä. 15.5.2018 klo 10.45 Anna-Reetta Korhonen MÉXiCO Valkotukkainen mies laahustaa pölyävällä pellolla ja tutkii maata. Vaikka jalka ei enää meinaa nousta, 83-vuotias Ponciano Castillo Martínez aikoo tänäkin keväänä kylvää maissin. – Viime yönä tihutti ensimmäisen kerran. Enää ei kestä kauan, että pääsen kylvämään, hän sanoo. Castillo Martínez asuu San Pablo Oztotepecin pikkukylässä lähellä Meksikon pääkaupunkia Méxicoa. Kun kevätsateet ovat kastelleet peltoa riittävästi, hän kääntää maan ja kitkee rikkaruohot. – Maissi on tyytyväinen, kun sitä eivät muut kasvit häiritse. Meksikossa on tavallista, että iäkkäät ihmiset tekevät töitä. Kolme neljäsosaa meksikolaisista ikäihmisistä ei nimittäin saa lainkaan työeläkettä. Siksi vanhukset pakkaavat Meksikossa supermarketeissa asiakkaiden ostokset muovikasseihin tippiä vastaan, siivoavat metrot sekä myyvät kaduilla ruokaa, lehtiä ja makeisia. Maanviljelijä Ponciano Castillo Martínez aikoo tänäkin keväänä kylvää maissinsa itse.Laura Böök Kolmasosa meksikolaisista eläkeikäisistä työskentelee, miehistä jopa yli puolet. Castillo Martínez saa työeläkettä, sillä hän teki elämäntyönsä rautatankoja valmistavalla verstaalla. Lisäksi valtio antaa vanhuksille kortin, jolla voi ostaa vähän ruokaa supermarketista. Rahat riittävät ruokaan ja vaatteisiin, jos on ostoksistaan tarkka. Sitä Castillo Martinez on selvästi ollut. Hän asuu huoneessa, jonka ainoat huonekalut ovat sänky, tuoli ja pieni pöytä, jonka päällä on keittolevy. Lattia on betonia. Vanha mies tekee töitä, jotta ei olisi taloudellisesti ihan niin tiukkaa. – Myyn lähes kaiken maissin ja niin saan vähän lisätuloja. Korkea koulutus ei takaa leppoisia eläkepäiviä Méxicon ruuhkassa kauluspaitaan pukeutunut taksikuski pysähtyy risteykseen, rullaa auton ikkunan auki ja kysyy ohikulkijalta tietä. Tässä taksissa ei käytetä navigaattoria vaan perinteisiä menetelmiä. Rubén Cano Juárez kävelee polvikipujensa vuoksi vaivalloisesti, mutta ajaa suurkaupungin kiihkeässä liikenteessä sujuvasti. 69-vuotias Cano Juárez irtisanottiin rakennusarkkitehdin työstään kolme vuotta sitten. Irtisanomisrahalla hän osti taksin. Periaatteessa Meksikossa työeläkkeen ansaitsee työntekijä, jolle on maksettu työeläkemaksuja kolmenkymmenen vuoden ajan. Cano Juárez teki töitä eri yrityksessä yli 40 vuotta, mutta ei silti saanut eläkemaksuja kasaan. – Jotkut yritykset alkoivat kyllä maksaa eläkevakuutusmaksuja, mutta jättivät sitten ne maksamatta, Cano Juárez sanoo ja tööttää liikennevaloihin unohtuneelle volkkarille. 69-vuotias Rubén Cano Juárez nauttii taksikuskin työstä, sillä hän voi työskennellä omilla ehdoillaan.Laura Böök Syitä eläkkeen puuttumiselle Meksikossa on useita. Köyhässä ja työttömyydestä kärsivässä maassa ihmiset tekevät usein pimeää työtä koska vaihtoehtoja ei ole. Katukauppiaille, kotiapulaisille tai puutarhureille maksetaan usein käteisenä, jolloin eläke ei kerry. Yksityisyrittäjien ja freelancerien tulisi Meksikossa hoitaa eläketurva itse, mutta vain harvat meksikolaiset varautuvat eläkepäiviin. Monien palkka menee kädestä suuhun. Lisäksi korruptoituneessa maassa ihmisten luottamus instituutioihin on vähäistä. Eläkemaksujen sijaan rahaa laitetaan mieluummin sukanvarteen tai ostetaan kiinteää omaisuutta. Kaikki ikääntyneet saavat Meksikossa pientä kansaneläkettä, joka on noin 25 euroa kuukaudessa. Varsinkin Méxicon kaupungin hintatasossa summa on mitätön. – Sillä ei saa ostettua edes aamiaista katukahvilassa, Cano Juárez hymähtää. Taksikuskille riittää kuitenkin aina töitä. Méxicossa on pitkät välimatkat ja 23 miljoonaa asukasta. – Tämä on hyvä ammatti iäkkäälle. Jos voin hyvin, teen töitä. Jos olen väsynyt tai huonovointinen, menen kotiin lepäämään. "Jos jätän työnteon, kuolen tylsyyteen", sanoo Ester López Nérgia. Perheenäidit jäävät usein ilman eläketurvaa Yksi suuri ilman eläkkeen suomaa turvaa jäävä ryhmä ovat kotiäidit. 76-vuotias Ester López Nérgia on yksi heistä. – Jos jätän työnteon, kuolen tylsyyteen, López Nérgia nauraa. Neljä lasta kasvattaneen rouvan mielestä kotona on nykyään niin hiljaista, ettei hän saisi siellä aikaa kulumaan. Niinpä hän pitää miehensä kanssa lankakauppaa torilla. Pariskunta saa kaikki tulonsa ompelutarvikkeiden myynnistä. – Mieheni oli palkkatöissä, ja hän olisi ansainnut työeläkkeen, mutta siihen olisi vaadittu paljon paperitöitä. Häneltä puuttui asiakirjoja, ja hänellä meni hermot siihen prosessiin. Suuret kangaskaupat ovat vieneet torin pikkuliikkeeltä asiakkaita, mutta López Nérgia aikoo jatkaa kaupan pitämistä vielä joidenkin vuosien ajan. – Tuntuu hyvältä, kun asiakkaat tulevat ihastelemaan, miten kaunis liike meillä on. 76-vuotiaan lankakauppias Ester López Nérgian mielestä hänen työssään parasta ovat asiakkaat.Laura Böök Lopulta lapset kantavat vastuun Perinteisesti lapset ovat huolehtineet Meksikossa ikääntyvistä vanhemmistaan. Monelle työikäiselle omien vanhempien elättäminen on yhä vaikeampaa, sillä ostovoima maassa on heikentynyt rajusti viimeisten 25 vuoden aikana. Myös taksikuski Cano Juárezin lapset kamppailevat taloutensa kanssa. Yksi on työtön, toinen yksinhuoltaja ja kolmas freelancer. Jos miehen terveys pettää ja taksin ajaminen ei enää onnistu, on lasten lopulta pidettävä isästään huolta. Maanviljelijä Castillo Martínez sanoo selviytyvänsä yksin. – Lapseni eivät auta minua. He eivät tuo minulle edes ruokaa, Castillo Martínez huokaa hämärässä huoneessaan. Haastattelun aikana vanhuksen poika käy kuitenkin tarkistamassa isänsä vointia ja sukulaistyttö tuo kanakeittoa. Ehkä työtä koko elämänsä tehneille kyse on taloudellisen pakon lisäksi myös ylpeydestä. – Katso, miten kauniita nämä pulleat maissintähkät ovat, Castillo Martínez hymyilee. Palautettujen siirtolaisten pelätään levittävän koronavirusta Keski-Amerikassa – Yhdysvallat ja Meksiko ovat karkottaneet siirtolaisia ilman testejä Maailman pahin korona-alue, Yhdysvallat, ja siirtolaisten läpikulkumaa Meksiko ovat alkuvuodesta passittaneet tuhansia keskiamerikkalaisia kotiin testaamatta näitä. Esimerkiksi Guatemalassa jopa puolet tartunnoista on Yhdysvalloista karkotetuilla. Karkotettujen palautuslennot Yhdysvalloista ja Meksikosta El Salvadoriin jatkuvat rajojen sulkemisesta huolimatta. Kuvan siirtolaiset palasivat ennen pandemian alkua. (Kuva: Edgardo Ayala / IPS) Edgardo Ayala Suomen IPS 12.5.2020 (IPS) -- Koronavirus on tuonut lisää ongelmia Keski-Amerikan maista ilman papereita Yhdysvaltoihin lähteneille siirtolaisille. Kotimaissa pelätään, että saatuaan karkotuksen he tuovat viruksen mukanaan, kuten on paikoin tapahtunutkin. Maailman pahin korona-alue, Yhdysvallat, ja siirtolaisten läpikulkumaa Meksiko ovat alkuvuodesta passittaneet tuhansia keskiamerikkalaisia kotiin ilman virustestejä. New York Timesin mukaan maasta karkotettiin pelkästään maaliskuussa liki 18 000 ulkomaalaista ja huhtikuussakin noin 3 000. Guatemala oli saanut Yhdysvalloilta lupauksen, että karkotettaville tehdään koronatesti, mutta moni on palannut kotimaahan virustartunnan saaneena, siirtolaisten oikeuksia puolustavan Puente Norte -järjestön tutkija Pedro Pablo Solares kertoo. Hän arvioi huhtikuun puolivälissä, että puolet Guatemalan todetuista tartunnoista oli Yhdysvalloista karkotetuilla. Guatemalassa on 17,9 miljoonaa asukasta ja yhdysvaltalaisen Johns Hopkins -yliopiston tilastoimia tartuntoja oli 9. toukokuuta 900.Maahantuloviranomaiset hoitivat palaajien kanssa muodollisuudet normaalisti, mikä jälkeen nämä suuntasivat kotiseudulleen julkisilla kulkuneuvoilla, Solares sanoo. Pidätetyt viruksen armoilla Meksikon ja Yhdysvaltojen pidätyskeskuksiin ahdetut paperittomat keskiamerikkalaiset tajusivat keväällä olevansa koronaviruksen armoilla. Meksikon lehdet ovat raportoineet levottomuuksista keskuksissa, joiden asukkaat vaativat pääsyä vapauteen tautiriskin vuoksi. Guatemalan hallitus pyysi lopulta Yhdysvaltoja lykkäämän karkotuksia ja alkoi järjestää karanteenia jo palanneille. El Salvadorissa valtio perusti ”suojakeskuksia” niille, jotka rikkovat 11. maaliskuuta julistettuja karanteenimääräyksiä sekä kaikille, jotka ovat palanneet ulkomailta sen jälkeen, kun kansainvälinen lentokenttä suljettiin 17. maaliskuuta. Huhtikuun lopulla keskuksissa oli majoittunut jo yli 4 000 elsalvadorilaista. Maassa on 6,5 miljoonaa asukasta ja tilastoituja tartuntoja oli 9. toukokuuta 784.Vahvistamattomien tietojen mukaan suojakeskukset perustettiin niin hätäisesti ja huonosti, että virus pääsi alussa leviämään niissä. Eri puolille El Salvadoria on lisäksi pystytetty yhdeksän karanteenikeskusta pelkästään karkotuslennoilla saapuville. Lentokentällä pidetään kiitorata ja terminaali auki heitä varten. Yhdysvallat houkuttaa yhä Myös 9,9 miljoonan asukkaan Honduras on jatkanut karkotettujen vastaanottamista rajojen sulkemisesta huolimatta. Palaajia tilastoitiin tammi-huhtikuussa yli 20 000, ja todettuja koronatapauksia oli 10. toukokuuta 1 771.Guatemalan, El Salvadorin ja Hondurasin lisäksi myös Nicaraguasta siirtolaisuus Yhdysvaltoihin on vilkasta. Palaajien tilanteesta tiedetään sen verran, että presidentti Daniel Ortega on kieltäytynyt päästämästä maahan 160:tä nicaragualaista, jotka ovat jumissa Caymansaarilla. Nicaraguassa on 6,6 miljoonaa asukasta ja korona oli todettu 9. toukokuuta 16:lla.Meksiko alkoi huhtikuun lopulla vapauttaa keskiamerikkalaisia pidätyskeskuksistaan ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin pyydettyä sitä pandemiaan vedoten. Vielä maaliskuussa Meksikossa oli pidätettynä 3 759 siirtolaista, mutta huhtikuun lopulla enää satakunta. Karkotuksista ja koronasta huolimatta Keski-Amerikasta löytyy yhä niitä, jotka pyrkivät papereitta Yhdysvaltoihin, paljastaa El Salvadorissa luvattomia rajanylityksiä järjestävä mies. Hän auttoi hiljattain eri puolilta maata tulleita ihmisiä ylittämään rajan Guatemalaan ja sieltä Meksikoon. Heidät kuitenkin pidätettiin Monterreyssä lähellä Yhdysvaltain rajaa, mistä seurasi palautus kotimaahan ja karanteeniin. ”He vannoivat yrittävänsä uudelleen karanteenin päätyttyä. Muuttohaluja ei pysäytä mikään virus”, ihmissalakuljettaja vakuuttaa. Intia ja vanhukset Intia aloitti tiukimpien koronarajoitusten purkamisen eri osissa maata – Kuolinsyiden vähäinen tilastointi vaikeuttaa koronatilanteen seuraamista Maassa löydetty eniten koronaa nuorten keskuudessa. 5.5.2020 klo 09.00 Pia Heikkilä NEW DELHI Intian hallitus ilmoitti viikonloppuna jatkavansa koronaviruksen aiheuttamaa sulkua kahdella viikolla. Samalla maa päätti ankarimpien rajoitusten lievennyksestä jakamalla koko maan liikennevalomaisiin vyöhykkeisiin. Maan suurkaupungit kuten pääkaupunki Delhi julistettiin punaiseksi vyöhykkeeksi, jossa riski viruksen leviämiselle on suuri. Oransseilla alueilla puolestaan on vähemmän tartuntoja ja vihreillä alueilla ei ole tavattu yhtään tartuntaa kolmeen viikkoon. Liikennettä näkyi Delhin pääkaduilla maanantaina huomattavasti enemmän kuin viime viikkojen täyskaranteenin aikana. Viranomaiset sallivat toimistojen, kauppojen ja tehtaiden aukiolon pienemmillä miehityksillä kaupungissa. Koulut, temppelit ja julkiset paikat pysyvät kuitenkin suljettuina. Alkoholimyymälät pidettiin auki muutaman tunnin mutta ne suljettiin väkijoukkojen ja mellakoinnin takia. Västön ikäjakauma heijastuu tartuntatilastoihin Maailman toiseksi väkirikkaimmassa maassa koronavirus leviää eniten nuorten keskuudessa, sillä terveysministeriön mukaan eniten tautia on löydetty 21–40 vuotiaiden joukosta. Maan omien tilastojen mukaan 83 prosenttia koronaviruspotilaista on alle 50-vuotiaita. Nuorten sairastuneiden määrä selittyy pääosin maan ikäjakaumalla, sillä väestön keski-ikä on 27,4 vuotta. Delhin keskustassa odottaa asiakastaan 24-vuotias ruokalähetti Vijay Singh, jolla on maski kasvojensa suojana mutta ei muita suojavarusteita. – Tänään minulla on noin 20 asiakasta, ehkä enemmän. Yritän kyllä desinfioida käteni aina kun ehdin, mutta puhdistusaine on kallista ja meidän pitää itse ostaa se, hän sanoo. Ruokalähetti Vijay Singh joutuu työskentelemää, oli pandemia tai ei. Koronavirus ei ole muuttanut näitä Singhin elämän reunaehtoja.Pia Heikkilä Nuori mies on tällä hetkellä kuusihenkisen taloutensa ainoa palkansaaja. Perheeseen kuuluvat vanhemmat, isoäiti ja kaksi nuorempaa siskoa, jotka kaikki tulevat toimeen Vijayn 15 000 rupian eli noin 180 euron kuukausipalkalla. Perhe asuu yhden huoneen ja keittiön asunnossa kaupungin pohjoisosassa. Vaikka Delhissä kerrottiin hiljattain paikallisen lähetin sairastuneen koronaan ja tartuttaneen satoja, Singh ei ole huolissaan viruksesta. – Jos sairastun, se on jumalan tahto, hän sanoo. – Tämä on perheelleni ainoa tapa saada toimeentuloa, muuten emme saa ruokaa ja joudumme kadulle, hän lisää hypäten mopon selkään ja kaasuttaen tiehensä. Vaikka Vijayn kaltaiset nuoret eivät välttämättä pysty osaltaan estämään viruksen aktiivista leviämistä, ankarien sulkutoimenpiteiden uskotaan osaltaan hidastaneen tautia. Nyt yli 1,3 miljardin asukkaan Intiassa on löydetty Worldometer-sivuston mukaan 42 000 koronatapausta ja tautiin on menehtynyt noin 1 400. Maassa kuolemia on noin 0,7 miljoonaa ihmistä kohden, kun taas Suomessa vastaava luku on 37 ja Ruotsissa 244. Suuri osa nuorista saa tartunnan Nuorten laajalle levinnyt oireeton sairastuminen voi olla Intian etu. – Ehkä meille on kehittynyt tietämättämme laumaimmuniteetti. Iso osa nuorista saa tartunnan mutta oireettomana, arvioi Ylelle W-Pratiksha -sairaalan hengitystiesairauksien johtava lääkäri Pratibha Dogra. Vanhustenhoitojärjestelmän puute voi osaltaan selittää koronaan menehtyneiden alhaista lukumäärää. – Euroopassa ja Yhdysvalloissa riskiryhmään kuuluvat vanhukset oleskelevat hoitokodeissa, ja näissä korona leviää. Intiassa he asuvat suuressa perheessään sisätiloissa ja eivät ole ulkomaailman kanssa tekemisissä, Dogra sanoo. Kuolinsyiden raportointi on Intiassa heikkoa. Viranomaisten tietojen mukaan Intiassa vain noin viidennes kuolemista on lääketieteellisesti varmennettuja. Intian koronatilanteesta ei ole varmaa tietoa. Tiiviisti asutetussa maassa tauti leviää helposti.Jagadeesh Nv / EPA Yli 80 prosenttia kaikista kuolemista tapahtuu edelleen kotona, koska julkinen sairaanhoito on heikko ja monilla perheillä ei ole varaa viedä sairastuneita sairaaloihin. Ruumiita ei välttämättä edes testata sairaaloissa kustannussyistä koronaviruksen varalta, vaikka oireet viittaavat selkeästi tautiin. Näin väitti Mumbain valtionsairaalan nimettömänä pysyttelevä lääkäri intialaisille medioille. – Kuolinsyyt ovat usein epämääräisiä, sillä monet voivat kuolla malarian ja keuhkokuumeen aiheuttamiin infektioihin, Dogra sanoo. Vähän testausta Intia tekee koronavirustestejä huomattavasti vähemmän verrattuna länsimaihin. Terveysministeriön mukaan Intiassa tehdään noin 50 000 koronavirustestiä päivässä, mutta se on nähty riittämättömäksi väestönmäärään nähden. Epidemiahuippu voi olla vielä edessä, sillä oireettomat kantajat ovat huolenaihe. – Tämän viruksen yksi tunnusmerkeistä on, että se voi johtaa lievään infektioon, jossa ihmisillä ei ole oireita, mutta ne voivat silti kantaa virusta ja välittää sitä muille. Nämä oireettomat tai lievästi sairastuneet eivät hakeudu sairaalahoitoon, kertoo lääkäri PratibhaDogra. New Delhin katuja lakaistaan monesti käsivoimin. Intia kärsii huonosta jätehuollosta, mikä osaltaan alentaa myös yleistä hygienian tasoa.Pia Heikkilä Intiassa saattavat ongelmat kasaantua kuin varkain, sillä hygienia on riittämätön ja sosiaalista etäisyyttä ei ahtaissa slummeissa voi pitää yllä. Lisäksi keskushallitus on määrännyt siirtotyöläisten joukkomuuton takaisin kotiseuduilleen rautateitse ja busseilla, joissa virus saattaa levitä lisää. Terveydenhuoltojärjestelmään on satsattu karanteenin aikana, mutta sen pelätään romahtavan, ellei virusta saada kuriin. Hoitohenkilökuntaa on jopa uhkailtu väkivallalla eri osissa maata ja heitä on yritetty estää pääsemästään koteihin sairauden leviämisen pelossa. –Tunnelma sairaaloissa on hyvin kireä, uupunut ja pelkoa on ilmassa. Kun hoidamme potilaita, laitamme oman ja perheemme terveyden riskialttiiksi koronalle, sanoo lääkäri Pratibha Dogra. Kun perinteet murtuvat ja kaupallisuus lisääntyy:VANHUS JÄÄ YKSIN JO INTIASSAKIN Länsimainen ajattelu ei auta kehitysmaan ongelmien ratkaisemisessa. Intiassa kaivataan takaisin aitoon itämaiseen yhteisöllisyyteen. Hilkka Kivelä Maailman Sivu ry 27.12.2002 Perinteisten elämäntapojen ja -arvojen murtuminen aiheuttaa ylikansoitetuissa kehitysmaissa valtavan vanhusongelman. Ihmisten eliniän pidentyessä yhteiskunnan iäkkäiden jäsenten määrä kasvaa suhteessa nopeammin kuin muiden, eivätkä alikehityksen parissa kamppailevat maat millään kykene vastaamaan "kehityksen" mukanaan tuomiin sosiaalisiin haasteisiin. Ikääntyminen yllätti Intian Joka toista yli 60-vuotiasta kohdellaan kaltoin omassa perheessä. Neeta Lal Suomen IPS 15.4.2015 (IPS) -- Ikäihmisiä kohdellaan Intiassa huonosti sekä perheissä että yhteiskunnassa. 60 vuotta täyttäneitä intialaisia on jo yli sata miljoonaa, ja heidän osuutensa väestöstä kasvaa nopeasti. HelpAge India -järjestön selvitys paljastaa, että joka toista yli 60-vuotiasta kohdellaan kaltoin omassa perheessä. Ilmiö ulottuu kaikkiin yhteiskuntaluokkiin ja maankolkkiin. Kyselyyn vastanneista vanhuksista joka viides koki fyysistä tai henkistä väkivaltaa lähes päivittäin ja toinen mokoma kerran kuussa. Joka kolmannella riesa oli viikoittainen. Yleinen syy oli taloudellinen riippuvuus jälkikasvusta. Vanhuksia on perinteisesti arvostettu Intiassa, mutta asenteet ovat koventuneet. Jawaharlal Nehru -yliopiston sosiologian professori Veena Purohit listaa syitä: nopeasti muuttuvat elämäntavat ja arvot, yhä vaativampi työelämä, maaltamuutto sekä suurperheen vaihtuminen ydinperheeseen. Nopeimmin kasvava ryhmä 1,25 miljardin asukkaan Intia on maailman toiseksi runsasväkisin maa. Yli 60-vuotiaiden osuus väestöstä on kolminkertaistunut 50 vuodessa. Vuonna 2010 heitä oli 7,5 prosenttia, mutta 2025 osuus nousee 11 prosenttiin. Vuonna 2050 Intiassa elää YK:n mukaan 48 miljoonaa yli 80-vuotiasta ja 324 miljoonaa yli 60-vuotiasta. Se on enemmän kuin Yhdysvaltain nykyinen väestö. HelpAgen ennusteen mukaan yli 80-vuotiaiden osuus kasvaa Intiassa nopeimmin, 700 prosentin vauhtia. Vuonna 1960 intialainen saattoi odottaa elävänsä 40 vuotta, mutta nyt jo 68,5 vuotta. "Valtion vanhustyö ei ole vielä tavoittanut kohdettaan. Asianmukaisesta hoidosta on pulaa, ja tietoa puuttuu sekä palveluntarjoajilta että kohderyhmältä", muotoilee vanhustyötä tekevän Anurgraha-järjestön puheenjohtaja Aabha Choudhury. Köyhyys vaivaa Valtaosa Intian ikääntyneistä on köyhiä. Vain yksi kymmenestä saa eläkettä, ja tulot sekä säästöt ovat vähäisiä. YK:n mukaan 13 prosentilla Intian vanhuksista on jokin vamma, joka vaikeuttaa ainakin yhtä päivittäistä askaretta. Yli neljännes on alipainoisia ja joka kolmas kärsii korkeasta verenpaineesta, jota ei ole tutkittu. Yli puolelta puuttuu asunnosta asianmukainen viemäri. Vanhusten työnteko on yleistä, varsinkin maaseudulla. Osa avustaa työllään kotitilalle jääneitä aikuisia lapsia. Indira Gandhin nimeä kantava eläkejärjestelmä tarjoaa 4,5 euroa kuussa köyhyysrajan alla eläville vanhuksille. Moni kokee sen loukkauksena. Työssä jaksettava Intialaisten on tehtävä työtä niin kauan kuin mahdollista, kiteyttää eräs valtion henkivakuutusyhtiön virkailija. Työnantajan eläkevakuutuksesta nauttivat vain virallisella sektorilla työskentelevät. Maaseudulla se kattaa 9 prosenttia miehistä ja kaupungeissa 42 prosenttia. Naisilla osuudet ovat vielä pienempiä. Myös sairausvakuutus on Intiassa harvinaista herkkua: vain yhdessä perheessä kymmenestä vähintään yksi jäsen on jonkin vakuutuksen piirissä, kertoo kansallinen terveyskysely. "Itse maksettu sairausvakuutus korvaa sairaalakulut vain hätätapauksessa. Lääkärinpalkkioista ja lääkkeistä ei saa mitään korvausta, vaikka ne ovat lähes kolminkertaistuneet kolmessa vuodessa", valittaa Intian vanhusten liiton varapuheenjohtaja Sugan Bhatia. Takaisin etusivulle Takaisin korona korona info- sivulle |