21 korona info

Korona- Sote tiedote nro 21.
Toim. HA ,  044 3622 060        

Tiedotteen sisältö
1. Sote-uudistuksen lakiesitysluonnoksen muutosesitykset 1/VVM/  sivu 1
2. Sote-uudistuksen lakiesitysluonnoksen muutoseitykset 2 / STM/sivu 2
3. Espoo tiedotteita
Lääkärikäynnin palveluseteli s. 8
Kulkukeskuksen toimenkuvasta s.12
Vaikuta Espoo-Tarinaan, yhteenvetoja I kierroksesta, vastaa uusiin kyselyihin s.15

SOTE- maakuntaa koskevat lait on esitetty eduskunnalle, josta ne siirtyvät keskustelun jälkeen perustuslakivaliokunnalle lausuntoa varten. Sitä voidaan odottaa noin 4 kuukauden kuluttua ehkä vapun tienoilla.
UUSIMAA ja sen hyvinvointialueet ovat ongelma lakien jalkauttamisessa!
Hyvinvointialue= SOTE-maakunta
Sote-uudistus siirtää sosiaali- ja terveystoimen kunnalta hyvinvointialueelle. Kuntien varat vähenevät.

Hallitus tarkensi kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitusperusteita
Valtiovarainministeriö 13.10.2020 14.50
 Tiedote
Hallitus on tehnyt muutoksia sote-uudistuksen lakiesitysluonnokseen lausuntokierroksen perusteella. Samalla hallitus teki tarkennuksia kuntien ja hyvinvointialueiden (aiemmin sote-maakuntien) rahoitusperusteisiin.
Kuntien rahoituksen muutosten tasausjärjestelyihin liittyvän pysyvän siirtymätasauksen enimmäismääräksi ehdotetaan +/- 60 euroa asukasta kohden aiemman +/- 100 euron sijaan laajan lausuntopalautteen perusteella. Lisäksi kuntien valtionosuusjärjestelmään on lisätty uusi kriteeri: asukasmäärän kasvun lisäosa (noin 29 miljoonaa euroa), jolla vastataan kasvukuntien väestömäärän kasvun aiheuttamiin palvelutarpeiden lisäyksiin. Lisäosa rahoitetaan järjestelmän sisältä tasasuuruisesti euroa per asukas, kun taas siirtymätasauksen muutos ei edellytä rahoitusta.
Hyvinvointialueiden rahoituksessa toistaiseksi pysyvä siirtymätasaus on muutettu lausuntokierroksen palautteen perusteella epäsymmetriseksi +200 ja -100 euroa asukasta kohden aiemman symmetrisen +/- 150 euroa asukasta kohden lasketun sijasta. Valtio rahoittaa tämän muutoksen. Siirtymäkauden pituus on aikaisemmin esitetyn mukaisesti seitsemän vuotta.
Kaksikielisyyden painoarvo sote-rahoituksen määräytymiskriteereissä nousee 0,35 prosentista 0,5 prosenttiin. Korotus vähennetään palvelutarpeen perusteella jaettavasta laskennallisesta rahoituksesta, niin että palvelutarpeen osuus laskee 81,6 prosentista 81,45 prosenttiin.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin (nk. hyte-kerroin) tulisi yhden prosentin painolla mukaan rahoituskriteereihin vuodesta 2023 ja se jaettaisiin aluksi asukaskohtaisesti. Vuodesta 2026 eteenpäin hyte-rahoitus määräytyy hyvinvointialueiden laskennallisten hyte-kertoimien mukaisesti. Vieraskielisyyden kautta jaettava rahoitus muuttuu niin, että vieraskielisten lukumäärän kasvu nostaa maakuntien kokonaisrahoitusta.
Koko maan tasolla rahoitusta korotetaan vuoteen 2029 asti sosiaalimenojen analyysimallin (nk. some-malli) mukaisella palvelutarpeen kasvuarviolla korotettuna 0,2 prosenttiyksiköllä. Vuodesta 2029 eteenpäin rahoitusta korotettaisiin some-mallin mukaisella ennusteella.
Lisätietoja:
Kuntien rahoituslaskelmat
f

finanssineuvos Markku Nissinen, puh. 02955 30314, markku.nissinen(at)vm.fi (tavoitettavissa 16.10. >)
neuvotteleva virkamies Ville Salonen, puh. 02955 30388, ville.salonen(at)vm.fi
Hyvinvointialueiden rahoituslaskelmat


neuvotteleva virkamies Miikka Vähänen, puh. 02955 30341, miikka.vahanen(at)vm.fi
erityisasiantuntija Jenni Jaakkola, puh. 02955 30493, jenni.jaakkola(at)vm.fi
Muutosten perusteella päivitetyt kuntien ja hyvinvointialueiden rahoituslaskelmat ja kuntien rahoitukseen liittyvä valtionosuussimulaattori löytyvät osoitteesta soteuudistus.fi/rahoituslaskelmat.

Hallitus on tehnyt muutoksia sote-uudistuksen lakiesitysluonnokseen lausuntokierroksen perusteella
Sisäministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Valtiovarainministeriö 13.10.2020 13.31
Tiedote

Sote-ministerityöryhmä on käynyt läpi sote-uudistuksen lausuntokierroksella 15.6.-25.9.2020 saadut lausuntopalautteet ja tehnyt linjauksia sekä muutoksia hallituksen esitysluonnokseen. Lausuntoja saatiin 804. Esitysluonnos annetaan lainsäädännön arviointineuvostolle 14. lokakuussa 2020. Hallituksen esitys eduskunnalle on tarkoitus antaa joulukuun 2020 alussa. Sote-uudistuksen uusia itsehallinnollisia alueita kutsuttaisiin nimellä hyvinvointialue.

Lausuntokierroksen keskeinen palaute liittyi kuntien, hyvinvointialueiden ja pelastuslaitoksen rahoitukseen, hyvinvointialueiden verotusoikeuteen, itsehallintoon ja ohjaukseen, palvelujen järjestämisvastuuseen, hyvinvointialueen omaan palvelutuotantoon ja ostopalveluihin, sopimuksien mitättömyyteen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuisiin sekä toimeenpanon ja uudistuksen aikatauluun.
Nimi ja aluejako

Lausuntokierroksella uudesta itsehallintotasosta käytettiin sote-maakunta -nimitystä. Kaikkia uusia itsehallinnollisia alueita kutsuttaisiin nimellä hyvinvointialue. Nimi muuttuu maakunnaksi, kun esimerkiksi aluekehitystehtävät siirtyvät osaksi kokonaisuutta.

HUSin nimi muuttuisi HUS-yhtymäksi. Vaalit olisivat aluevaalit ja alue-sanalla korvattaisiin muitakin aiemmin sote-maakunta -alkuisia yhdyssanoja.

Itä-Savon alueen kunnat kuuluisivat Etelä-Savon hyvinvointialueeseen.
Järjestämisvastuun sisältöön, ostopalveluihin ja sopimuksien jatkamiseen muutoksia

Lausuntokierroksen aikana käydyssä keskustelussa sekä lausuntopalautteessa nousivat esille järjestämisen ja tuottamisen roolit hyvinvointialueilla sekä kysymys julkisen vallan käytöstä. Tarkennusta vaativina kysymyksinä olivat esillä myös linjaukset hyvinvointialueen riittävästä omasta palvelutuotannosta, palvelujen monituottajuudesta, ostopalveluista sekä ostopalvelutyövoiman ja vuokratyövoiman käytöstä. Lausuntokierroksen perusteella hallituksen esitysluonnosta on täsmennetty.

Lähtökohtana on, että sosiaali- ja terveydenhuolto on suunniteltava ja toteutettava sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan sellaisina kuin asiakkaiden tarve hyvinvointialueilla edellyttää. Palvelut olisi toteutettava yhdenvertaisesti, yhteen sovitettuina palvelukokonaisuuksina sekä hyvinvointialueen väestön tarpeet huomioon ottaen, lähellä asiakkaita.

Hyvinvointialueilta edellytettäisiin riittävää osaamista, toimintakykyä ja valmiutta vastata sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja niiden olisi huolehdittava asukkaidensa palvelutarpeen mukaisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuudesta kaikissa tilanteissa. Alueilla olisi oltava riittävää omaa palvelutuotantoa sosiaalihuollossa sekä terveydenhuollon perustasolla ja erikoissairaanhoidossa, mutta säännökset eivät edellyttäisi ylikapasiteetin ylläpitämistä. Häiriö- ja poikkeustilanteissa palvelut olisi pystyttävä turvaamaan hyvinvointialueen oman tuotannon, varautumissuunnitelmien sekä muiden hyvinvointialueiden ja palveluntuottajien kanssa tehtävän yhteistyön avulla. Jollei muussa laissa erikseen toisin säädetä, hyvinvointialue ei saisi hankkia yksityiseltä palveluntuottajalta palveluja, joihin sisältyy hyvinvointialueen järjestämisvastuun toteuttamiseen kuuluvia tehtäviä, kuten julkisen vallan käyttöä sisältäviä palveluja, sosiaalityötä, sosiaalipäivystystä, terveydenhuollon ympärivuorokautista päivystystä ja ensihoitopalveluun kuuluvia järjestämistehtäviä.

Hyvinvointialue voisi järjestää ja tuottaa palveluja toisen hyvinvointialueen alueella vain, jos se toimisi yhteistyössä tai -toiminnassa kyseisen hyvinvointialueen kanssa (palvelujen hankinta toiselta hyvinvointialueelta, yhteinen virka/toimielin, yhteistyö yhteistyöalueella, keskitettävät palvelut, yhteinen yhtiö).

Hyvinvointialueen omat yhtiöt rinnastuisivat sote-järjestämislaissa yksityisiin palveluntuottajiin tuotettaessa hyvinvointialueelle palveluja. Julkisomisteinen yhtiö ei ole viranomainen.

Yksityinen palveluntuotanto ja monituottajuus
Palvelujen monituottajuus olisi edelleen mahdollista niin, että perustuslakivaliokunnan reunaehdot huomioitaisiin. Palveluja voisi edelleen hankkia yksityisiltä palveluntuottajilta laajasti: kaikkia palveluja olisi mahdollista hankkia, jollei niiden hankkimista ei ole erikseen laissa kielletty.

Yksityiseltä palveluntuottajalta voisi hankkia esimerkiksi monia sosiaalihuoltolain mukaisia sosiaalipalveluja, joita nykyisinkin hankitaan ostopalveluna, kuten kotipalveluja, kotihoitoa, perhehoitoa, asumispalveluja ja laitospalveluja.

Yksityistä palveluntuottajaa koskevia vaatimuksia tarkennettaisiin ja ne suhteutettaisiin hyvinvointialueen hankkimien palvelujen sisältöön ja laajuuteen. Julkisena hallintotehtävänä ja julkisen vallan käyttönä pidettäviä tehtäviä tarkennetaan perusteluissa. Julkisen vallan käyttö perustuu aina lakiin. Yksityisen palveluntuottajan palveluissa voidaan käyttää julkista valtaa, jos siitä on säädetty lailla, kuten lastensuojelulaissa ja kehitysvammalaissa säädetään rajoitustoimenpiteiden käytöstä.

Palveluseteliä voisi edelleenkin käyttää. Palvelusetelilaki jää voimaan ja se on tarkoitus uudistaa jatkossa erikseen. Valmistelussa huomioidaan myös henkilökohtainen budjetti, joka edellyttää säätämistä erikseen.

Henkilöstövuokrauksen ja yksityiseltä palveluntuottajalta hankittavan henkilötyövoiman käyttöä koskevia säännöksiä tarkennetaan. Hyvinvointialue voisi hankkia yksityiseltä palveluntuottajalta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamista varten tarvittavaa työvoimaa ja käyttää henkilöstövuokrausta. Edellytyksenä on, että kyseiset sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt toimisivat hyvinvointialueen suorassa työnjohdollisessa alaisuudessa.

Työvoimaksi hankittua ja vuokrattua henkilöstöä voisi käyttää myös terveydenhuollon ympärivuorokautisessa päivystyksessä hyvinvointialueen omaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstöä täydentävästi. Tätä laajempi hankitun tai vuokratun työvoiman käyttö ympärivuorokautisessa päivystyksessä olisi sallittua tilapäisesti tai henkilöstön saatavuusongelmissa.

Sosiaalihuollon asiakkaan palvelutarpeen arviointia ja päätöksentekoa sosiaalipalvelun tuottamista ei voisi antaa yksityisen palveluntuottajan tai siltä hankitun taikka vuokratun henkilöstön tehtäväksi. Ostopalveluna annettavassa perusterveydenhuollossa ja sen yhteydessä toteutettavissa erikoissairaanhoidon palveluissa, jotka eivät vaadi erikoissairaanhoidon sairaala- tai poliklinikkaolosuhteita, voisi tehdä hoidon tarpeen arviointia ja hoitoratkaisuja. Työvoimaksi hankittu tai vuokrattu lääkäri tai hammaslääkäri voisi edellä todetun lisäksi tehdä hoidon tarpeen arvioinnin ja hoitoratkaisuja myös ympärivuorokautisessa päivystyksessä sekä hoidettaessa erikoissairaanhoitoon otettua potilasta. Lähetteen erikoissairaanhoitoon voisi edelleen laatia jokainen lääkäri tai hammaslääkäri. Lähetteen saaneen potilaan erikoissairaanhoitoon ottamisesta päättäisi pääsääntöisesti virkasuhteessa oleva lääkäri tai hammaslääkäri. Työvoimaksi hankittu tai vuokrattu lääkäri tai hammaslääkäri voisi kuitenkin päättää potilaan ottamisesta erikoissairaanhoitoon, jos on kyse hoidon kiireellisyydestä tai hoidon saatavuuden turvaamisesta.

Yksityisen palveluntuottajan alihankinnan osalta tarkennetaan perusteluja koskien sallitun alihankinnan laajuutta ja sitä, mitä palveluja voidaan hankkia alihankintana.

Ulkoistussopimusten mitättömyys ja irtisanominen: Ehdotetun eräiden ulkoistussopimusten mitättömyyden sijasta osa sopimuksista tulisi irtisanomisen alaiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ulkoistamissopimusten mitättömyys olisi rajattu erittäin laajoihin ja merkittäviin sopimuksiin sekä kohtiin, joiden ulkoistamisen kiellosta on säädetty nimenomaisesti (esim. julkisen vallan käyttö, sosiaalipäivystys). 
 


Hyvinvointialueella olisi mahdollisuus irtisanoa sopimukset, jotka eivät täytä mitättömyyskriteerejä, mutta joissa on sovittu järjestämisvastuuseen kuuluvista asioista siten, että järjestämisvastuu ei toteudu hyvinvointialueen kokonaisarvion perusteella. Kokonaisarviossa olisi varmistettava, että hyvinvointialueella on järjestämisvastuunsa perusteella oikeus päättää palveluista yhdenvertaisesti alueellaan ja hyvinvointialueelle jää riittävää omaa palvelutuotantoa. Mitättömien ja irtisanottujen sopimuksien soveltamisaikaa pidennettäisiin kolmeen vuoteen ja irtisanottavien sopimuksien osalta mahdollistetaan voimassaolon pidennys, jos palveluiden saatavuus muutoin vaarantuisi.
Muita keskeisiä asioita
Hoitotakuu
Hallitusohjelmassa todettu perusterveydenhuollon hoitotakuu toteutetaan osana tuottavuuskokonaisuutta sekä EU:n elpymisrahaa. Maakunnille luodaan kannuste toteuttaa hoitotakuuta, johon on hyviä malleja ja käytäntöjä jo olemassa. Palveluseteleiden käytöstä säädetään osana hoitotakuulainsäädäntöä.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuista on esiintynyt lausuntokierroksen aikana epäselvyyttä. Hyvinvointialueen olisi toimittava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyössä alueen kuntien kanssa ja tuettava niitä asiantuntemuksellaan. Lisäksi sen olisi tehtävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyötä alueellaan toimivien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien muiden julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa.
Oppilashuolto
Oppilashuollon lähipalvelut varmistetaan lainsäädännössä.
Länsi-Pohjan sairaala
Lapin hyvinvointialueella mahdollistetaan Länsi-Pohjan sairaalan yhteispäivystyksen jatkaminen vuoden 2032 loppuun saakka. Toiminta ei voi jatkua nykyisenlaisena ulkoistettuna ostopalveluna vuoden 2025 jälkeen.

Valtion strateginen ohjaus keskittyy hyvinvointialueiden järjestämistehtäviin 
Hyvinvointialueet olisivat itsehallinnollisia organisaatioita, jolloin valtion ohjaus perustuisi hyvään vuorovaikutukseen ja vuotuiseen neuvottelumenettelyyn. Hyvinvointialueiden järjestämistehtäviin kohdistuvaa valtion ohjausta koskevia säännöksiä on tarkennettu siten, että ohjaus kohdistuisi rahoituksen ja palveluiden järjestämisen kannalta keskeisiin asioihin. Ohjauksella ei puututtaisi yksityiskohtaisesti tai velvoittavasti hyvinvointialueen tehtäviin tai palvelutuotantoon. Ministeriöt eivät voisi antaa itsehallinnon omaaville hyvinvointialueille velvoittavia tehtäviä muuten kuin lailla.

Ministeriöt ja hyvinvointialueet kävisivät vuosittain strategiset ohjausneuvottelut, joissa keskityttäisiin sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämistehtäviin. Vuotuinen ohjausprosessi tarjoaisi tietoa valtion talousarvion ja julkisen talouden suunnitelman valmisteluun ja seurantaan, ja se varmistaisi myös julkisen talouden tavoitteiden toteutumista. Ministeriöt voisivat antaa neuvotteluissa hyvinvointialueille toimenpidesuosituksia.

Jos arvioidaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuussa olevalla toimijalla ei ole kykyä vastata ihmisten perusoikeuksien toteutumiseen, voisi sosiaali- ja terveysministeriö tehdä valtiovarainministeriölle aloitteen arviointimenettelyn käynnistämisestä. Aloiteoikeutta on lausuntopalautteen perusteella tarkennettu.  Aloite arviointimenettelyn käynnistämisestä perustuisi vuotuiseen ohjausprosessiin, hyvinvointialueiden ja ministeriöiden jatkuvaan vuorovaikutukseen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuotuiseen asiantuntija-arvioon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä.

Lausuntopalautteen perusteella on tarkennettu myös sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueen yhteistyösopimuksessa sovittavia asioita ja sopimusten syntymisen velvoittavuutta. Hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevien yhteistyösopimusten sisältöä on täsmennetty. Yliopistosairaaloiden ympärille muodostettaisiin viisi yhteistyöaluetta (YTA-aluetta), jotka tekisivät valtuustokausittain yhteistyösopimuksen oman alueensa hyvinvointialueiden kanssa.

YTA-alueiden yhteistyösopimuksilla edistettäisiin sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta, tuottavuutta, laatua, asiakas- ja potilasturvallisuutta, tarpeenmukaisuutta, yhdenvertaista saatavuutta, kielellisiä oikeuksia sekä palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien toimivuutta. Työnjaossa olisi lisäksi varmistettava, että yhteistyösopimuksen perusteella sosiaali- ja terveydenhuoltoa antavassa toimintayksikössä olisi tehtävän hoitamiseksi riittävät taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä osaaminen. YTA-sopimuksissa olisi sovittava hyvinvointialueiden työnjaosta ja yhteistyöstä. Valtioneuvosto voisi päättää sopimuksesta ja sen sisällöstä, jos hyvinvointialueet eivät pääsisi siitä sopimukseen.

Uudenmaan erillisratkaisun mukaisesti HUS-yhtymälle osoitettaisiin koordinaatiotehtävä Uudenmaan YTA-alueen yhteistyösopimuksen valmistelussa. 
Hyvinvointialueiden investointien ohjausmalli perustuu lainanottovaltuuteen ja investointisuunnitelmiin

Hyvinvointialueiden investointisuunnitelmaa koskevan sääntelyn tarkoituksena on varmistaa, että hyvinvointialue suunnittelee investoinnit taloudellisesti kestävästi. Alueen käytettävissä olevan rahoituksen on riitettävä suunnitellun investoinnin toteuttamiseen. Sääntelyn tarkoituksena on varmistaa, että hyvinvointialueiden laajoja investointeja koskevat hankkeet suunnitellaan kustannusvaikuttavasti ja että yhteistyöalueittain huomioidaan muiden hyvinvointialueiden vastaavat suunnitelmat.  Lainanottovaltuutta ja investointisuunnitelmaa koskeva hyväksymismenettely on säilytetty, mutta lausuntopalautteen perusteella kokonaisuutta on virtaviivaistettu ja kevennetty.

Kuntien rahoitus
Kuntien rahoituksen muutosten tasausjärjestelyihin liittyvän pysyvän siirtymätasauksen enimmäismääräksi ehdotetaan +/- 60 euroa asukasta kohden aiemman +/- 100 euron sijaan laajan lausuntopalautteen perusteella. Lisäksi kuntien valtionosuusjärjestelmään on lisätty uusi kriteeri: asukasmäärän kasvun lisäosa, jolla vastataan kasvukuntien väestömäärän kasvun aiheuttamiin palvelutarpeiden lisäyksiin. Lisäosa rahoitetaan järjestelmän sisältä tasasuuruisesti euroa per asukas, kun taas siirtymätasauksen muutos ei edellytä rahoitusta.
Lisätään uutena kriteerinä asukasmäärän kasvuun perustuva lisä (n. 29 milj. euroa), jolla vastataan väestömäärän kasvun aiheuttamaan palvelutarpeen lisäykseen. Rahoitetaan peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän sisällä tasasuuruisesti euroa/asukas.

Omaisuusjärjestelyt ja omaisuuden kompensaatio
Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kuntayhtymät siirtyisivät hyvinvointialueille varoineen ja velkoineen. Kuntien ja muiden kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen käytössä oleva irtain omaisuus, sopimukset ja siirtyvän henkilöstön lomapalkkavelka siirtyisivät hyvinvointialueille ilman korvausta. Siirroilla oikaistaisiin peruspääomaa, jolloin ne eivät olisi tulosvaikutteisia. Tältä osin esitystä ei ole muutettu.
Omaisuusjärjestelyistä voi aiheutua kunnille kustannuksia, joihin kunnat eivät voi itse vaikuttaa. Tämän vuoksi esitykseen sisältyy perustuslakivaliokunnan edellyttämä kompensaatiosääntely. Lausuntopalautteen perusteella kompensaatiosäätelyssä käytettävä korvausperuste on laskettu 0,5 prosenttiyksikköön kunnallisveroprosentin laskennallisesta korotustarpeesta.

Hyvinvointialueiden rahoitus

Hyvinvointialueiden rahoituksessa toistaiseksi pysyvä siirtymätasaus on muutettu lausuntokierroksen palautteen perusteella epäsymmetriseksi +200 ja -100 euroa asukasta kohden aiemman symmetrisen +/- 150 euroa asukasta kohden lasketun sijasta. Valtio rahoittaa tämän muutoksen. Siirtymäkauden pituus on aikaisemmin esitetyn mukaisesti seitsemän vuotta.

Kaksikielisyyden painoarvo sote-rahoituksen määräytymiskriteereissä nousee 0,35 prosentista 0,5 prosenttiin. Korotus vähennetään palvelutarpeen perusteella jaettavasta laskennallisesta rahoituksesta, niin että palvelutarpeen osuus laskee 81,6 prosentista 81,45 prosenttiin.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin (nk. hyte-kerroin) tulisi yhden prosentin painolla mukaan rahoituskriteereihin vuodesta 2023 ja se jaettaisiin aluksi asukaskohtaisesti. Vuodesta 2026 eteenpäin hyte-rahoitus määräytyy hyvinvointialueiden laskennallisten hyte-kertoimien mukaisesti.

Vieraskielisyyden kautta jaettava rahoitus muuttuu niin, että vieraskielisten lukumäärän kasvu nostaa maakuntien kokonaisrahoitusta.

Koko maan tasolla rahoitusta korotetaan vuoteen 2029 asti sosiaalimenojen analyysimallin (nk. some-malli) mukaisella palvelutarpeen kasvuarviolla korotettuna 0,2 prosenttiyksiköllä. Vuodesta 2029 eteenpäin rahoitusta korotetaan some-mallin mukaisella ennusteella.

Pelastustoimen rahoituksen riittävyyttä arvioidaan
Lausuntopalautteissa nousi esille keskeisenä huolena pelastustoimen rahoituksen riittävyys sekä rahoituksen määräytymisperusteet. Sote-ministeriryhmä totesi, että sisäministeriön arvion mukaan kunnilta siirtyvä pelastustoimen rahoituspohja ei kata vuoden 2020 tasossa lakisääteisen palvelutason edellyttämää rahoitusta. Sisäministeriö on arvioinut alueen pelastustoimilta kerätyn tiedon perusteella yhteenlasketuksi vajeeksi 79 miljoonaa euroa.
Vastuu pelastustoimen alueen palvelutasosta ja sen edellyttämästä rahoituksesta on vuosien 2021 ja 2022 osalta kunnilla. Sisäministeriö ja valtiovarainministeriö arvioivat vielä kunnilta hyvinvointialueille siirtyvän rahoituksen tasoa suhteessa pelastustoimen lakisääteisen palvelutason riittävään rahoitukseen.
Rahoitusmallia kehitetään riskikertoimen määräytymistekijöiden osalta lausuntopalautteen perusteella. Riskikertoimen sisältö määritellään vuoden loppuun mennessä ja asiasta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Lisäksi pelastustoimen tarveperusteen pohjana ollutta pelastustoimen riskiarviointimallia kehitetään pitkällä aikavälillä yhdessä alueen pelastustoimien kanssa.
Sisäministeriö antaa oman erillisen pelastustointa koskeva tiedotteen hallituksen linjauksista.

Maakuntaveron käyttöönottoa valmistellaan
Hallitusohjelman mukaisesti hallitus on käynnistänyt valmistelun maakuntaveron käyttöönotosta. Maakuntien verotusoikeus valmistellaan hallitusohjelman mukaan parlamentaarisessa komiteassa vuoden 2020 loppuun mennessä. Verotusoikeuden käyttöönottoon liittyvät linjaukset, aikataulu mukaan lukien, tehdään ripeästi komiteatyön päättymisen jälkeen. Hallitus sitoutuu verotusta ja rahoitusta koskevan lainsäädännön valmistumiseen hallituskauden aikana sekä sen voimaantuloon viimeistään vuonna 2026. Maakuntaveron käyttöönotolla ei nosteta kokonaisverotuksen tasoa.
Hallitus tarkastelee kehysriihessä 2022 maakuntien rahoitusta suhteessa niiden tehtäviin. Mikäli maakuntien verotusta koskevaa lainsäädäntöä ei saada valmiiksi yllämainitussa aikataulussa, hallitus sitoutuu varmistamaan maakuntien rahoituspohjan riittävyyden.
Hallitusohjelman mukaan itsehallinnolliset alueet mahdollistavat vaiheittaisen siirtymisen monialaisiin maakuntiin. Tämä valmistellaan parlamentaarisesti vuoden 2020 loppuun mennessä. Työssä selvitetään, millä edellytyksin ja mitä tehtäviä kunnilta, kuntayhtymiltä ja valtiolta voitaisiin siirtää hyvinvointialueille.
Maakuntaverotuksen valmistelua sekä uusien hyvinvointialueiden tehtävien laajentamista koskevat linjaukset tehdään samalla aikataululla parlamentaaristen työryhmien työn valmistuttua.
Sote- ministeriryhmä päätti, että hallitusohjelmassa todettu monikanavaisen rahoituksen purku toteutetaan ripeästi siten että lainsäädäntö säädetään tämän hallituskauden aikana.
Voimaanpano
Voimaanpanolakiin on lisätty Länsi-Pohjan ja Itä-Savon sairaanhoitopiirien sairaaloita ja niiden yhteydessä järjestettyä yhteispäivystystä koskeva siirtymäsäännös vuoteen 2033 saakka.
Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistäisi väliaikainen valmistelutoimielin heti esityksessä ehdotetun lainsäädännön voimaantultua. Väliaikaisen valmisteluelimen perustaminen ja toiminta tulisivat vaihtelemaan alueellisesti sen mukaan, onko alueella nykyisin alueellisia sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisjärjestelyjä. Lainvalmistelussa säännösehdotusta on tarkennettu niin, että hyvinvointialueilla on mahdollisuus perustaa väliaikaishallinnon tueksi poliittinen seurantaryhmä. Valtio vastaisi seurantaryhmän kustannuksista.
Hallitus viimeistelee lakiesityksen lopulliseen muotoon lainsäädännön arviointineuvoston palautteen jälkeen. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle joulukuussa 2020. Kokonaisuuden voimaantulo vaatii eduskunnan hyväksynnän.
Lisätietoja
osastopäällikkö Kari Hakari, STM, p. 02951 5163642, etunimi.sukunimi(at)stm.fi
hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, STM, p. 02951 63463, etunimi.sukunimi(at)stm.fi
osastopäällikkö Jani Pitkäniemi, VM, p. 02955 30494, etunimi.sukunimi(at)vm.fi
pelastusneuvos Janne Koivukoski, SM, p. 0295 488420, etunimi.sukunimi(at)intermin.fi 
hallitusneuvos Ilpo Helismaa, SM, p. 0295 488422, etunimi.sukunimi(at)intermin.fi
Hallituksen info Valtioneuvoston Youtube-kanavalla
Infotilaisuuden esitysmateriaalit
Espoon tiedotteita
Palveluseteli
Korona-epidemian vuoksi kiireettömän hoidon tarjoaminen supistettiin 16.3.2020 alkaen Espoon terveysasemilla. •
Supistetun palvelutuotannon aikana on tuotettu 55 % (n. 30 000) lääkärikäyntiä vähemmän, kuin vastaavana aikana vuonna 2019. – Kiireettömän hoidon kysynnän odotetaan palaavan vuoden 2019 tasolle syksyn 2020 aikana. •
 Lääkäreiden saatavuus: syksy 2019 toi jälleen lääkäripulan, joka edellisen kerran vaivasi Espoota 2010-luvun alussa. •
Palveluseteli on päätetty (20.8) ottaa käyttöön.
 – Syksyn 2020 aikana jaetaan 1 000 palveluseteliä kokeiluna
Kun kiireettömän hoidon kysynnässä on piikkejä, voidaan asukkaille, joilla on hoidon tarpeen arvion perusteella yhdellä lääkärikäynnillä ratkeava terveysongelma, tarjota lääkärikäynnin palveluseteli. •
Palvelusetelillä järjestettävä hoito: – yleislääkärin vastaanotto – perustasoiset laboratorio- ja kuvantamispalvelut •
 Alkuvaiheessa mukaan on tulossa yksi palveluntuottaja ja neljä toimipistettä.
Palveluntuottajan tarjoamiin palveluihin sisältyvät perusterveydenhuollon yleislääkärin vastaanotto sekä perustasoiset laboratorio- ja kuvantamispalvelut. •
 Yksi seteli = yksi vastaanotto. •
Jos ensimmäisellä vastaanottokäynnillä annettu hoito tai määrätyt tutkimukset vaativat toisen vastaanottokäynnin, potilaalle voidaan myöntää toinen vastaanottokerta uudella palvelusetelillä. – Toisen palvelusetelin saadakseen asiakas on yhteydessä Espoon terveysasemien neuvontaan ja ajanvaraukseen
Espoon kaupunki on määrittänyt palvelun sisällön. •
Mukaan pääsevät ne palveluntuottajat (yritykset), jotka täyttävät kaupungin määrittelemät ehdot. •
Kaupunki valvoo, että palveluntuottajat noudattavat sovittuja ehtoja. •
Terveysasemapalvelujen asiakaspalvelusta tarjotaan asukkaille palveluseteliä, jos jonotilanne sitä edellyttää ja asukkaan terveysongelma on hoidon tarpeen arvion perusteella hoidettavissa yhdellä lääkärikäynnillä.
 = Saatuasi setelin voit valita mieleisesi palveluntuottajan ja toimipisteen, joita yritys voi tarjota Espoon lisäksi myös kulkuväylien varrelta.
 = Sama palveluntuottaja hoitaa mahdolliset tutkimukset ja lähetteet.
Espoo selvittää asiakkaalle tämän aseman:
 – Asiakkaalle annetaan hoidon tarpeen arvion yhteydessä ohjeet ja tarvittava henkilökohtainen neuvonta. – Tarjotusta palvelusetelistä voi kieltäytyä •
 Asiakas ohjataan Espoon omien palvelujen piiriin.
– Asiakas valitsee itselleen sopivan palveluntuottajan ja toimittaa tälle palvelusetelin tunnisteen. – Palveluseteli on voimassa 14 vuorokautta, jonka aikana vastaanottokäynnin on toteuduttava. •
 Postitse lähetettäessä palvelusetelin voimassaolo alkaa viiden arkipäivän kuluttua myöntämisestä
Palvelu tuotetaan fyysisinä vastaanottokäynteinä.
 • Palveluntuottajan aukioloajat: – vähintään klo 8-16 joka arkipäivä ma-pe, pois lukien arkipyhät. Asiakkaan tulee saada yhteys palveluntuottajaan puhelimitse aina toimipisteen aukioloaikoina. – Lääkärin vastaanottoaikoja on oltava saatavilla vähintään klo 8-16 arkipäivisin. – Pidennetty aukioloaika klo 18 asti vähintään kerran viikossa.
• Palveluntuottajilta vaaditaan, että lääkäriajan on toteuduttava seitsemän vuorokauden kuluessa ajanvarauksesta.

Terveysasemapalveluihin liittyvät käyntimaksut ovat korkeintaan samat kuin kaupungin omilla terveysasemilla.
• Niille espoolaisille palveluseteliasiakkaille, joiden maksukatto on täyttynyt tai, jotka on Espoon kaupunginhallituksen päätöksellä vapautettu asiakasmaksuista, myönnetään arvoltaan asiakasmaksun verran korkeampi palveluseteli.
 • Palvelusetelin omavastuuosuus ei kerrytä asiakasmaksulaissa säädettyä maksukattoa.
Terveysasema-palveluseteli: – Kattaa jatkuvan hoidon tarpeen.
 – Asiakas tekee palveluntuottajan valinnan vähintään vuodeksi.
 – Palveluntuottajat sijaitsevat ainoastaan Espoon keskuksen alueella.
 – Palvelusetelin valinneet eivät voi käyttää Espoon kiireettömiä terveysasemapalveluja.
Lääkärikäynnin palveluseteli: – Kattaa kiireettömän yksittäisen tarpeen.
– Asiakas tekee palvelutuottajan valinnan koskien yhtä käyntiä.
 – Palveluntuottajan toimipisteitä on: x, x ja y
 – Palvelusetelin valinta koskee ainoastaan yhtä käyntiä.
Palveluseteliasiakkaan oikeusturva – Kuluttajaoikeus reklamaatiotilanteissa: Muun muassa kuluttajan oikeus pidättyä maksusta, virheen oikaisu, hinnanalennus, kaupan purku ja vahingonkorvaus • Asian voi saattaa kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi
 – Potilaslaki: Potilas voi tehdä terveydenhuollon toimintayksikön vastaavalle johtajalle muistutuksen
• Potilaalla oikeus tehdä kantelu hoidosta tai hoitoon liittyvästä kohtelustaan terveydenhoitoa valvovalle viranomaiselle sekä järjestäjälle
 • Espoo vaatii yksityiseltä palveluntuottajalta nimetyn potilasasiamiehen – Potilasvahinkolaki: Potilas voi tehdä ilmoituksen potilasvakuutuskeskukseen henkilövahingosta, jos on todennäköistä, että se on aiheutunut esim. tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä tai sellaisen laiminlyönnistä edellyttäen, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi tutkinut, hoitanut tai muutoin käsitellyt potilasta toisin ja siten todennäköisesti välttänyt vahingon.
Palvelusetelin käyttöönotto ei aiheuta muutoksia henkilöstölle
 • Henkilöstön tai tilojen vähennystarvetta ei synny
 • Myönnettävien palvelusetelien määrää säädellään jonotilanteen mukaisesti
 • Espoon kilpailukyky terveysalan ammattilaisten työnantajana taataan, kun yksityiset palveluntuottajat täydentävät kysyntään vastaamista
• Asia on esitelty Henkilöstötoimikunnan kokouksessa 17.8.2020
LÄNSI-UUDENMAAN KULKUKESKUS Vanhusneuvoston kokous 7.10.2020
KULKUKESKUS JA HENKILÖKULJETUKSET
 • Kulkukeskus • VPL- ja SHL-kuljetukset
 • Henkilökuljetukset (ei Kulkukeskuksen piirissä)
 • Sivistystoimen ryhmäkuljetukset
• Koulukuljetukset
 • Varhaiskasvatuksen kuljetukset
 • Sosiaali- ja terveystoimen kuljetukset
• Vanhusten työ- ja päivätoiminta
 • Vanhusten saunakuljetukset
• Vammaisoppilaiden koulu- ja lomahoitokuljetukset
 • Vammaisten työ- ja päivätoiminta
• Lyhytaikainen hoito
MIKÄ KULKUKESKUS ON?
 • Länsi-Uudenmaan Kulkukeskus tarjoaa sujuvaa ja turvallista kuljetuspalvelua vanhuksille ja vammaisille vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä.
 • Kuljetuspalvelut on tarkoitettu julkisen liikenteen korvaamiseksi niille, jotka syystä tai toisesta eivät voi käyttää julkista liikennettä.
 • Palvelun järjestämisessä noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja asiakkaan asuinkunnan hyväksymiä ja voimassa olevia toimintaohjeita.
 • Palvelun piiriin kuuluvat kaikki Länsi-Uudenmaan kunnat ja palvelusta vastaa Espoon kaupunki.
LÄNSI-UUDENMAAN KUNNAT ( Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi, Siuntio, Inkoo, Raasepori, Hanko, Lohja, Vihti ja Karkkila)
• Kulkukeskus palvelee asiakkaita koko LänsiUudenmaan alueella
 • Kunnat määrittelevät omat matkustusalueensa ja omavastuuosuutensa.
• VPL- ja SHL- kuljetuspalveluasiakkaita on yhteensä 8500.
PALVELUN SUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN
• Palvelun kehittäminen aloitettiin elokuussa 2018, kun Kuljetukset 2019- projekti perustettiin.
• Palvelua kehittämässä ovat myös vapaaehtoiset kuljetuspalvelun asiakkaat; ”kehittäjäasiakkaat”.
 • Kehittäjäasiakasverkostoon kuuluu n. 80 asiakasta. Osallistujia on jokaisesta Länsi-Uudenmaan kunnasta.
• Kehittäjäasiakkaat ovat olleet valmistelemassa toimintaohjeita, kuljettajan ohjeita sekä asiakasohjeita.
ROOLIT KULKUKESKUKSESSA
Espoon kaupungin logistiikka
• Kilpailutukset • Sopimusseurannat • Sopimukset • Kuljetusoperaattori • Kuljetukset • Vakavat reklamaatiot • Viestintä • Yhteydenpito kuntiin • Laskutus ja maksatus • Raportointi
Operaattori (FCG)
Päivittäinen palveluneuvonta • Reklamaatiot ja palautteet • Tilausten välitys ja reititys
MIKÄ MUUTTUU ASIAKKAALLE?
 • Yhteystiedot muuttuvat
• Uudet asiakasohjeet ja toimintaohjeet otetaan käyttöön.
• Kuljetuspalvelukortti poistuu käytöstä. Asiakas tunnistautuu kuvallisella henkilötodistuksella kuten esim. henkilökortti, vammaispalvelukortti tai passi.
• Kulkukeskuksen järjestelmä tunnistaa asiakaan puhelinnumeron tai sähköpostiosoitteen perusteella.
 • Asiakasprofiilin perusteella asiakkaalle valitaan sopiva auto ja kuljettaja. Myös kuljettaja saa tiedon, millaista avustusta asiakas tarvitsee kuljetuksen aikana.
• Asiakas voi arvioida kuljetusta jokaisen matkan jälkeen sovelluksella tai tekstiviestillä. Kuljettajille annettu palaute vaikuttaa siihen, kuinka paljon kuljettajille välitetään kuljetuksia.
 • Vakiotaksi saattaa muuttua, oma vakiotaksi valitaan Kulkukeskuksen sopimustoimittajista.
MIKÄ EI MUUTU?
• Kuljetuspalvelupäätökset tehdään kuten ennenkin.
• Kunnat määräävät asiakkaiden omavastuuosuudet, matkamäärät ja matkustusalueet.
 • Kuljettaja avustaa asiakasta kuljetuksen aikana hänen tarvitsemallaan tavalla.
ASIAKASPROFIILI
• Palvelu perustuu asiakasprofiileihin. Asiakas ei voi saada palvelua, jos hänelle ei ole perustettu asiakasprofiilia
 • Profiilin perusteella asiakkaalle voidaan tarjota kuljetuspalvelua, joka vastaa entistä paremmin hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa
 • Asiakasprofiilissa määritellään mm.
• asiointikieli
• avustustarve
• apuvälineet
• autotarve (henkilö-, farmari- vai esteetön auto)
• kuljetuspalvelupäätöksen tiedot
• Kunnat vievät asiakkaiden tiedot Asiakasprofiiliin, kun kuljetuspalvelupäätös on tehty
PALVELUN KÄYNNISTYMINEN
 • Kulkukeskus aloittaa toimintansa X.11.2020 • Ensimmäisenä Kulkukeskus aloittaa Kirkkonummella, Espoossa ja Kauniaisissa.
 • Joulukuussa mukaan liittyvät muut Länsi-Uudenmaan kunnat.
 • Jokainen asiakas pysyy nykyisen palvelun piirissä siihen asti, kunnes uusi palvelu alkaa.
• Asiakkaille lähetetään kirje ja ohjeet ennen uuden palvelun käyttöönottoa.
 • Ennen käyttöönottoa jokaisella alueella järjestetään myös infotilaisuus asiakkaille ja kuljettajille.
ASIAKASOHJEET
Julkaistu nettisivuilla 16.9.2020
 • www.lu-palvelut.fi/kulkukeskus kohdassa Matkustaminen
• Pohjautuvat toimintaohjeisiin
• Valmistelussa mukana olleet kehittäjäasiakkaat ja neuvostot
• Asiakkaat saavat ohjeet kirjeitse kotiinsa ennen palvelun alkua
 • Mukana myös pikaohje
• Kunnille toimitetaan painettuja asiakasohjeita
• Ohjeet postitetaan asiakkaille kuljetuspalvelupäätösten mukana.
VÄLITYSOPERAATTORI
Kuljetusten välityspalvelu käynnistyy väliaikaisella sopimuksella FCG Smart Transportation Oy:n kanssa.
 • Kuljetusoperaattorin hankintapäätöksestä on valitettu markkinaoikeuteen ja 16.6.2020 markkinaoikeus kumosi hankintapäätöksen.
 • Espoo on valittanut markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallintooikeuteen 17.7.2020.
 • KHO:n käsittelyn ajaksi on tehty väliaikainen sopimuksen FCG Smart Transportation Oy:n kanssa.
 • Espoo ei pane täytäntöön alkuperäistä hankintapäätöstä vaan on tehnyt hankintalainsäädännön sallimin tavoin aidosti väliaikaisen sopimuksen valitsemansa toimittajan kanssa.
 • Jos KHO hyväksyy Espoon valituksen, teemme varsinaisen sopimuksen FCG Smart Transportation Oy:n kanssa. Jos KHO hylkää Espoon valituksen, käynnistämme uuden kuljetusoperaattoria koskevan kilpailutuksen.
KULJETUSTEN KILPAILUTUS • Kuljetusten tarjousvertailu on vielä kesken
 • Hankinta tarkistaa parhaillaan tarjoajilta tarjouspyynnössä pyydettyjä tietoja
• Resursseja lisätty, että tarjoukset saadaan käytyä läpi mahdollisimman pian
LISÄÄ TIETOA
Asiakasvastaava Satu Kuusi, p. 043 825 2660, satu.kuusi@espoo.fi
Espoo-tarina 2021-2025,
trategiajohtaja Jorma Valve

 Mun Espoo -kyselyt
31.8.2020
Millainen on sinun tulevaisuuden Espoosi? Vastaa kahteen kyselyyn ja osallistu Espoo-tarinan päivittämiseen. www.espoo.fi/munespoo
Mun tulevaisuuden Espoo -kysely kartoittaa asukkaiden toiveita tulevaisuuden Espoosta. Espoo-tarinan valmistelu tulevalle valtuustokaudelle 2021-2025 on käynnistynyt. Kyselyssä ketätään asukkaiden näkemyksiä ja toiveita Espoo-tarinan pohjaksi.
Vastaa Mun Espoo -kyselyyn
Mun Espoo kartalla -kyselyssä voit kertoa lähiympäristöstäsi, esimerkiksi mitkä paikat ovat sinulle tärkeitä ja miten espoolaista kaupunkiympäristöä tulisi kehittää.
Vastaa Mun Espoo kartalla -kyselyyn
Vastauksia hyödynnetään kaupungin strategian, Espoo-tarinan, valmistelussa sekä Espoon kaupunkisuunnittelussa.
Kyselyt ovat avoinna lokakuun loppuun saakka
 Historiaa
• Espoo -tarina laadittiin v. 2013 alkaneen valtuustokauden strategiaksi, joka on päivitetty vuosille 2017 −2021
 • Espoo -tarina on yhteinen suunnitelmamme, miten paras mahdollinen Espoon tulevaisuus rakennetaan
• Espoo -tarina kertoo – mistä olemme tulossa, missä olemme, mihin olemme menossa ja miten sinne päästään – espoolaisista arvoista, asenteista, toimintakulttuurista ja yhteisistä tavoitteista
Mitä sinulle tulee mieleen Espoosta? Mitkä asiat ovat hyvin? Mihin kaupungin tulisi panostaa? Vastaa kyselyihin, joilla kartoitetaan asukkaiden toiveita tulevaisuuden Espoosta.
Vastauksia hyödynnetään kaupungin strategian, Espoo-tarinan, päivityksessä ja kaupunkiympäristömme kehittämisessä. Kyselyt ovat avoinna lokakuun loppuun saakka.
Espoo-tarina on yhteinen asiamme

Espoo-tarinan valmistelu tulevalle valtuustokaudelle 2021-2025 on käynnistynyt. Nyt keräämme kuntalaisten näkemyksiä ja toiveita Espoon tulevaisuudesta luottamuselinten käsittelyn pohjaksi.
”Meille on tärkeää, että Espoo-tarinassa kuuluu espoolaisten ääni, joten kutsumme kaikki mukaan osallistumaan”, sanoo kaupungin strategiajohtaja Jorma Valve.
”Espoo-tarina on ollut yhteinen suunnannäyttäjä Espoon kehittämisessä jo kahden valtuustokauden ajan. Tarinamuotoista strategiaa on ollut helppo viestiä ja sen toteuttamiseen on sitouduttu hyvin”, Valve sanoo.
Nyt on oikea aika miettiä, millainen sinun tulevaisuuden Espoosi on ja tulla mukaan vaikuttamaan. Vastaaminen kestää noin 5 minuuttia.
Vastaa Mun tulevaisuuden Espoo -kyselyyn
Merkitse kartalle tärkeät ja kehittämistä vaativat paikat
Samaan aikaan Espoon tulevaisuuden näkymiä ja asukkaiden toiveita kartoittavan kyselyn kanssa on käynnissä toinen, karttapohjainen kysely, joka keskittyy erityisesti espoolaisen kaupunkiympäristön kehittämiseen.
Karttakyselyssä pääset merkitsemään kartalle, miltä sinun Espoosi näyttää ja tuntuu: Miten arkesi sujuu kotikaupungissasi – kodin, työpaikan tai opiskelupaikan lähiympäristössä? Miten liikut eri paikkoihin? Mitkä ovat sinulle tärkeitä tai rakkaita paikkoja? Mitä paikkoja Espoossa tulisi kehittää – ja miten?
Tietoa hyödynnetään Espoo-tarinan valmistelussa, Espoon kaupunkisuunnittelussa sekä Aalto-yliopiston urbaania elinympäristöä ja sen terveyttä edistäviä vaikutuksia koskevassa tutkimuksessa.
Karttakyselyyn vastaaminen kestää noin 20-30 minuuttia.
Vastaa Mun Espoo kartalla -kyselyyn

Historiaa
1 Espoo-tarina 1.1 päivitysprosessi ja Mun Espoo on kyselyn tuloksia Strategiajohtaja Jorma Valve
2 Espoo-tarina 1.1 päivitys Asukkaiden osallistaminen; Mun Espoo on -kysely Valtuustoseminaari (Espoo-tarinan tilannekuva) Yrittäjien osallistaminen Valtuustoseminaari Valt. ntmk:n ja kh:n iltakoulu syksy 2017 talvi kevät syksy Henkilöstön osallistaminen Nuorten ja esikoululaisten osallistaminen Lautakuntakäsittelyt (Espoo-tarinan tilannekuva) Esimies- Areena Espoo-tarina 1.1 hyväksyminen valtuustossa Jorma Valve
3 Espoo-tarina 1.1 -kuntalaistutkimus Espoon kaupunki Merja Olari-Sintonen Jaakko Savolainen Jari Holttinen
4 Tutkimuksen keskeisiä tuloksia Vastauksia kyselyyn yhteensä Erilaisia määritelmiä mikä Mun Espoo on Tarinoita parhaista hetkistä Espoossa Erilaisia kehitysideoita Espoolle ja sen eri alueille Muuta palautetta Espoolle kpl kpl kpl kpl kpl
5 Elämän parhaat hetket Espoossa Muistele elämäsi parhaita hetkiä, jotka ovat tapahtuneet Espoossa. Kerro lyhyesti tarinasi yhdestä parhaista hetkistä ja miten Espoo liittyi siihen? Espoolaisten tarinoita kertyi 4801 kappaletta.
6 Parhaat hetket Espoossa Valitse yksi tai kaksi teemaa, jotka kuvaavat tarinaasi mielestäsi parhaiten Espoolaisten tarinat ja parhaat hetket Espoossa liittyvät vahvasti perheeseen, luontoon ja ulkoiluun sekä kotiin ja onnen ja ilon tunteisiin. Työ on tarinoiden teemoista vasta sijalla 9 ja turvallisuus sijalla 7.
7 Mielikuvat ja mielipiteet Espoosta
8 Mitä sinulle tulee ensimmäisenä mieleen Espoosta? Kerro 1-3 sanalla, mitä sinulle tulee ensimmäisenä mieleen Espoosta? 5111 vastausta tiivistettynä sanapilveksi Tutkimuksen avointen kysymysten vastaukset on tiivistetty ns. sanapilveksi. Sanapilvi on samaan aikaan sekä visuaalinen että kvantitatiivinen esitystapa, joka havainnollistaa avointen vastausten keskeisen sisällön. Mitä kookkaampana sana tai vastaus esitettyyn kysymykseen näyttäytyy, sitä useammin kyseinen sana on esiintynyt vastauksissa. Sanapilvet on tuotettu käyttäen tarkoitukseen suunniteltua ohjelmaa.
9 Mitä sinulle tulee ensimmäisenä mieleen Espoosta? Kerro 1-3 sanalla, mitä sinulle tulee ensimmäisenä mieleen Espoosta? Ikäryhmä alle 25 v. Tutkimuksen avointen kysymysten vastaukset on tiivistetty ns. sanapilveksi. Sanapilvi on samaan aikaan sekä visuaalinen että kvantitatiivinen esitystapa, joka havainnollistaa avointen vastausten keskeisen sisällön. Mitä kookkaampana sana tai vastaus esitettyyn kysymykseen näyttäytyy, sitä useammin kyseinen sana on esiintynyt vastauksissa. Sanapilvet on tuotettu käyttäen tarkoitukseen suunniteltua ohjelmaa.
10 Mitä sinulle tulee ensimmäisenä mieleen Espoosta? Kerro 1-3 sanalla, mitä sinulle tulee ensimmäisenä mieleen Espoosta? Ikäryhmä v. Tutkimuksen avointen kysymysten vastaukset on tiivistetty ns. sanapilveksi. Sanapilvi on samaan aikaan sekä visuaalinen että kvantitatiivinen esitystapa, joka havainnollistaa avointen vastausten keskeisen sisällön. Mitä kookkaampana sana tai vastaus esitettyyn kysymykseen näyttäytyy, sitä useammin kyseinen sana on esiintynyt vastauksissa. Sanapilvet on tuotettu käyttäen tarkoitukseen suunniteltua ohjelmaa.
11 Mitä sinulle tulee ensimmäisenä mieleen Espoosta? Kerro 1-3 sanalla, mitä sinulle tulee ensimmäisenä mieleen Espoosta? Ikäryhmä 65 v. ja vanhemmat Tutkimuksen avointen kysymysten vastaukset on tiivistetty ns. sanapilveksi. Sanapilvi on samaan aikaan sekä visuaalinen että kvantitatiivinen esitystapa, joka havainnollistaa avointen vastausten keskeisen sisällön. Mitä kookkaampana sana tai vastaus esitettyyn kysymykseen näyttäytyy, sitä useammin kyseinen sana on esiintynyt vastauksissa. Sanapilvet on tuotettu käyttäen tarkoitukseen suunniteltua ohjelmaa.
12 Jatka lausetta: Mun Espoo on vastausta tiivistettynä sanapilveksi Avoimen kysymysten vastaukset on tiivistetty ns. sanapilveksi. Sanapilvi on samaan aikaan sekä visuaalinen että kvantitatiivinen esitystapa, joka havainnollistaa avointen vastausten keskeisen sisällön. Mitä kookkaampana sana tai vastaus esitettyyn kysymykseen näyttäytyy, sitä useammin kyseinen sana on esiintynyt vastauksissa. Sanapilvet on tuotettu käyttäen tarkoitukseen suunniteltua ohjelmaa.
13 Jatka lausetta: Mun Espoo on... Ikäryhmä alle 25 v. Avoimen kysymysten vastaukset on tiivistetty ns. sanapilveksi. Sanapilvi on samaan aikaan sekä visuaalinen että kvantitatiivinen esitystapa, joka havainnollistaa avointen vastausten keskeisen sisällön. Mitä kookkaampana sana tai vastaus esitettyyn kysymykseen näyttäytyy, sitä useammin kyseinen sana on esiintynyt vastauksissa. Sanapilvet on tuotettu käyttäen tarkoitukseen suunniteltua ohjelmaa.
14 Jatka lausetta: Mun Espoo on... Ikäryhmä v. Avoimen kysymysten vastaukset on tiivistetty ns. sanapilveksi. Sanapilvi on samaan aikaan sekä visuaalinen että kvantitatiivinen esitystapa, joka havainnollistaa avointen vastausten keskeisen sisällön. Mitä kookkaampana sana tai vastaus esitettyyn kysymykseen näyttäytyy, sitä useammin kyseinen sana on esiintynyt vastauksissa. Sanapilvet on tuotettu käyttäen tarkoitukseen suunniteltua ohjelmaa.
15 Jatka lausetta: Mun Espoo on... Ikäryhmä 65 v. ja vanhemmat Avoimen kysymysten vastaukset on tiivistetty ns. sanapilveksi. Sanapilvi on samaan aikaan sekä visuaalinen että kvantitatiivinen esitystapa, joka havainnollistaa avointen vastausten keskeisen sisällön. Mitä kookkaampana sana tai vastaus esitettyyn kysymykseen näyttäytyy, sitä useammin kyseinen sana on esiintynyt vastauksissa. Sanapilvet on tuotettu käyttäen tarkoitukseen suunniteltua ohjelmaa.
16 Teemat, joita Espoossa tulisi ensisijaisesti kehittää Espoolaisten toiveet Espoon kehittämiseen liittyvät pääasiassa hyvinvoinnin ja elinvoiman kehittämisen teemoihin. Elinympäristön ja luonnon sekä liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen, kehittäminen, nähtiin tärkeimpinä teemoina vastauksissa. Seuraavana nousi esiin mm. ajanvietemahdollisuuksien, julkisten palveluiden ja työllisyyden kehittäminen. Myös kestävä kehitys nousee tärkeimpiin teemoihin.
17 Kehityskohteet jaoteltuna tärkeimmän kaupunkikeskuksen mukaan
18 Espoon arviointi Miten seuraavat väittämät Espoosta pitävät mielestäsi paikkansa? Selkeä enemmistö espoolaisista on samaa mieltä, että Espoossa kaupunkilaiset ovat tärkeä voimavara sekä Espoon edelläkävijyydestä ja asukaslähtöisyydestä. Hieman neutraalimpi suhtautuminen on kaupungin kestävän kehityksen, oikeuden mukaisuuden ja talouden tasapainon suhteen.
19 Espoon kaupunkikeskukset Kaupunkikeskusten parhaita puolia koskevaan kysymykseen saatiin yhteensä yli vastausta. Seuraavassa esitetään tiivistelmät eri kaupunkikeskuksia koskevista vastauksista kartan ja sanapilven muodossa.
20 Leppävaara Parhaita asioita mm.: - Erinomaiset monipuoliset ja kattavat palvelut, jotka löytyvät kaikki läheltä, erityisesti Sellon tarjonta ja kirjasto - Monipuoliset mahdollisuudet liikunnan ja vapaa-ajan viettoon, uimahalli ja urheilupuisto ovat suosittuja - Erinomaiset liikenneyhteydet sekä autolla että julkisilla joka suuntaan - Kaupunkimainen ja tiivis rakenne ja työpaikat Kehittämiskohteita mm.: - Aseman seudun viihtyisyyteen, siisteyteen ja turvallisuuteen toivotaan parannusta, esim. valvontaa, valaistusta, istutuksia ja katutaidetta lisäämällä - Radan molempien puolien huomiointi, kuten Läkkitorin ja Gallerian kehittäminen ja yhdistäminen eteläpuoleen - Elinvoimaisuuden lisääminen nuorten ja lasten näkökulmasta, esim. nuorisolle tekemistä ja tiloja sekä lisää lastenleikkipaikkoja, myös yleisötapahtumia toivotaan - Luonto ja vehreys toivotaan säilytettävän rinnalla - Liikenteen sujuvoittaminen ja parkkipaikkojen lisääminen nähtiin myös tärkeinä
21 Espoon keskus Parhaita asioita mm.: - Keskeinen sijainti, jossa erinomaiset liikenneyhteydet ja paljon työpaikkoja, mutta samalla lähellä luontoa - Luonnonläheisyys on mm. Nuuksio ja keskuspuisto ovat tärkeitä - Monipuoliset palvelut lähellä, kuten Entresse ja kirjasto Kehittämiskohteita mm.: - Aseman seudun turvallisuuteen ja viihtyisyyteen toivotaan parannusta, esim. valvonnalla, istutuksilla ja paremmalla siivouksella - Alueen ilmeen modernisointi ja nuorentaminen, moni toivoi esim. Kaupungintalon purkamista - Ympäristön elävöittäminen esim. väreillä, viheralueilla ja puistomaisuuden lisäämisellä - Nuorisolle enemmän tiloja ja harrastusmahdollisuuksia, mikä lisäisi myös turvallisuuden tunnetta - Palveluiden monipuolistaminen ja Espoon sisäisen liikenteen kehittäminen, erityisesti poikittaislinjojen lisääminen - Kulttuurien integraation voimakas kehittäminen
22 Matinkylä-Olari Parhaita asioita mm.: - Ison omenan monipuoliset palvelut nousevat päällimmäiseksi, kaikki tarvittava lähellä - Meri ja ranta ja esim. Rantaraitti ovat tärkeitä elementtejä - Hyvät liikenneyhteydet ja lähellä luontoa - Alue koetaan turvalliseksi asua Kehittämiskohteita mm.: - Julkisen liikenteen kehittämiseen liittyy paljon toiveita, erityisesti parempien Metron liityntälinjojen ja Espoon sisäisten linjojen kehittäminen - Rakentamisen hillitseminen, jotta puistomaisuus ja luonto säilyisivät - Ulkoilu-, liikunta- ja virkistysaktiviteettien kehittäminen, mm. uimahalli ja pyöräilyreittien lisääminen - Erityisesti haluttiin kehitystä rantojen hyötykäyttöön eli palveluiden ja harrastemahdollisuuksien lisääminen merenrantaan - Viihtyisyyden lisääminen, erityisesti vanhojen ostareiden kunnostus ja turvallisuuden lisääminen
23 Tapiola Parhaita asioita mm.: - Alueen historia, arkkitehtuuri ja kaunis ympäristö koetaan tärkeiksi - Puutarhamaisuus, vehreys, luonnonläheisyys, mutta samalla kompakti kaupunkirakenne - Monipuoliset palvelut mm. kulttuuritarjonta, Stockmann - Hyvät liikenneyhteydet mm. Helsinkiin Kehittämiskohteita mm.: - Päällimmäisenä koettiin tärkeäksi saada nykyiset rakennusprojektit päätökseen, odotukset ovat suuret - Elinvoiman lisääminen, esim. ajanvietepalveluille selkeä kysyntä, ravintoloiden ja iltaelämän kehittäminen sekä muiden palveluiden monipuolistaminen - Alueen oman identiteetin, arkkitehtuurin ja vehreyden säilyttäminen uudistusten mukana - Parkkipaikkojen lisääminen
24 Espoonlahti Parhaita asioita mm.: - Luonnon- ja merenläheisyys tärkeimpänä, ranta ja siihen liittyvät elementit - Monipuoliset liikuntamahdollisuudet, kuten urheilupuisto ja kentät - Rauhallinen sijainti, jossa hyvät palvelut lähellä mm. Lippulaiva Kehittämiskohteita mm.: - Päällimmäisenä palveluiden kehittäminen, mm. kauppakeskuksen modernisointi, palveluiden monipuolistaminen ja keskittäminen, erityisesti kirjastoa toivotaan - Bussiyhteyksien parantaminen - Alueen elinvoimaisuuden kehittäminen rakentamalla, mutta luonnon ja maisemien säilyttäminen samalla
25 Kauklahti Parhaita asioita mm.: - Kylämäinen, rauhallinen ja turvallinen ympäristö, joka on keskellä luontoa - Yhteisöllinen asuinalue, jossa ihmiset tulevat toimeen keskenään ja josta on hyvät liikenneyhteydet Kehittämiskohteita mm.: - Palveluita toivotaan lisää, erityisesti terveysasemaa ja isoa ruokakauppaa - Alueen maalaismaisuuden ja luonnonläheisyyden toivotaan säilyvän, joten toiveena myös rakentamisen hillitseminen
26 Kalajärvi Parhaita asioita mm.: - Tärkeimpänä luonnonläheisyys ja rauhallinen sijainti - Pientalovaltaisuus koetaan positiivisena - Julkisia palveluita, erityisesti terveyskeskusta, pidetään erinomaisina Kehittämiskohteita mm.: - Elinvoiman ja kaupallisten palveluiden lisääminen - Julkisen liikenteen yhteyksien kehittäminen, erityisesti Espoon sisäisessä liikenteessä
27 Johtopäätökset 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset 5. Johtopäätökset

Johtopäätökset - Luonto ja meri ovat edelleen selkeitä Espoon vetovoimatekijöitä. Niiden merkitys korostuu etenkin vanhemmissa ikäryhmissä, mutta myös nuoremmilla nämä tekijät nousevat vahvoina mielikuviin. Meren äärelle toivotaan enemmän aktiviteetteja, kuten harrastus- ja virkistystoimintaa ja palveluita, jotta siellä voisi viettää enemmän aikaa. - Koettiin, että Mun Espoo on ennen kaikkea turvallinen. Se nousi keskeisimmäksi asiaksi kaikissa ikäryhmissä. - Palvelut nousivat kaupunkikeskusten valttikorteiksi. Vastaajat arvostavat palveluiden keskittymistä samaan paikkaan, jolloin kaikki voi hoitaa yhdellä kertaa.
29 Johtopäätökset - Espoolaiset kokevat, että kaupunkikeskukset ovat heitä lähellä. Kaupunkikeskukset koetaan monipuolisiksi palveluiden, työpaikkojen ja vapaa-ajan vieton keskittymiksi, ja niiden läheisyyttä arvostetaan. Vastauksista voidaan tulkita, että kaupunkikeskusten läheisyyden vuoksi kaupunkilaiset kokevat asuvansa kaupungissa, vaikka samalla luonto on yhtä lähellä. Espoon strategia kehittää useaa keskusta yhden suuren keskuksen sijaan vaikuttaisi tässä suhteessa onnistuneelta. - Asuinympäristö ja liikenneyhteydet nousevat keskeisimmiksi kehityskohteiksi jokaisen kaupunkikeskuksen kohdalla. Metron myöhästyminen ja Espoon sisäisen bussiliikenteen muutokset mietityttävät. Moni vastaaja toivoo poikittaisliikenteen sujuvoittamista Espoon sisällä.

Takaisin etusivulle      Takaisin korona  korona info- sivulle