1 Saatteeksi 2013

Vanhuspalvelulaki (Helena Allahwerdi)

Toimivat Seniorit ry kiinnittää katseensa  vanhuspalvelulain eli ikälain toteuttamiseen Espoossa. (Ikälaki 980/2012 eli  laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista) Laki astui voimaan vuoden 2013 heinäkuussa ja sen toimeenpanosta. Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti laajan aluekierron. Lain soveltaminen alkaa 1.1.2014 .

Lain tavoitteet ovat:

- edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja kaventaa hyvinvointieroja

- tukea ikääntyneiden osallisuuttta ja voimavaroja

- edistää ikääntyneiden itsenäistä suoriutumista puuttumalla ajoissa toimintakyvyn heikkenemiseen ja sen riskitekijöihin

- turvata ikääntyneiden palvelutarpeen arviointiin pääsy ja määrältään ja laadultaan riittävät palvelut.

Kunta on vastuussa lain toimeenpanosta voimavarojensa mukaan. Espoon vanhuspoliittinen ohjelma 2008-2015 myötäilee jo ikälain tavoitteita. Espoo korostaa ikääntyneen asukkaan kohdalla kotona asumista ja omais- ja kunnan kotihoitoa. Ikääntyneistä on yksin asuvia, yli 75 vuotta vanhoista arviolta noin 44%. Tällä hetkellä Espoossa on yli 34 000 eläkeläistä, joista yli 75 vuotta vanhoja on 12  257 kuntalaista.  Kunnan kotihoidon palveluja nauttii eläkeläisistä noin runsaat tuhat senioria.

Toimivat seniorit ihmettelevät, miten kunta aikoo selvitä lain edellyttämästä vastuusta ja toimeenpanosta. Taloudellisia kunnallisia voimavaroja on koko ajan kiristetty. Resurssit ovat niukat.  Lain tavoitteita voitanee toteuttaa erilaisissa, rajatuissa ikääntymistä koskevissa ohjelmissa kuten Elinvoimaa ikääntyneille –kehitysohjelmassa. Siinä korostetaan seuraavia näkökulmia:

- ikääntyneen hyvinvointia, terveyden ja toimintakyvyn paranemista,

- iäkkään asumista kotonaan,

- sujuvaa omaishoitoa ja

- yksinäisyyden vähentämistä.

Jokaisen näkökulman kohdalla esitetään useita tavoitteita ja pohditaan niiden toteutumisen esteitä. Usein korostuvat käsitteet turvallinen ja esteetön asuminen ja ympäristö. Miten taloyhtiöiden hallituksiin voidaan vaikuttaa? Esimerkiksi putkiremonteissa ei yleensä oteta huomioon iäkkäiden tarpeita esteetömästä kodista puhumattakaan ympäristöstä. Urakoitsija voi vain noudattaa suunnitelua, jonka on tehnyt joku konsultti ja jonka suunnitelman on taloyhtiön hallitus hyväksynyt kuulematta ikääntyneitä. 

Erilaisia uusia hankkeita ja ohjelmia esitetään käynnistettäväksi vuosien 2014- 2016 aikana. Hyvä näinkin.  Elinvoimaa ikääntyneille- hankkeen raportin laatija lienee huomannut, että ikälaki asettaa keskiöön kotonaan asuvan ikääntyneen kuntalaisen yksin tai omaisensa kanssa. Miten saavutetaan  kotonaan asuvat? Millaisen koulutuksen ja ammatillisen osaamisen hoitohenkilökunta on saanut, jotta asiakassuhde olisi luotettava ja turvallinen myös kotona asuvan kannalta? Tähän asti on ajateltu vain laitoksissa olevien vanhusten tarpeita. Ammatillisen koulutuksen saanut lähihoitaja tai sairaanhoitaja valmistuu työskentelemään vain laitoksissa ei yksityiskodeissa. 

Kun ikääntynyttä lähdetään kotiuttamaan jostain laitoksesta, kotona oleva omaishoitaja tai satunnainen naapuri tai sukulainen ei saa mitään hoito-ohjeita sairauden hoitamiseksi. Usein  hoitovälineitä tai edes lääkkeitä ei anneta mukaan. Potilaslaki ei myöskään anna mitään oikeuksia omaisille, vaikka hoidettava ikääntynyt olisi huonosti kuuleva, aliravittu ja heikosti liikkuva. Väärinkäsityksiä sattuu, potilas ja laitoksen hoitava henkilökunta eivät ymmärrä toisiaan. Jos ikääntynyt sitten viedään päivystykseen, hän joutuu ryhmään d eli ei kiireettömät tapaukset. Käytännössä tämä merkitsee, että sairastunut ikääntynyt ja hänen omaishoitajansa joutuvat odottamaan toimenpiteita  7-12 tuntia ennen kuin häntä hoidetaan. Sen kumpainenkin kokevat nöyryytyksenä ja henkisenä väkivaltana. Eihän sille mitään mahda, että on vanha.

Putkiremontti edessä

Hujareita haalareissa luimme Töölöläinen-lehdestä, jossa Merja Hautakangas kirjoittaa ”Jos haluat säpinää hiljaiseen hetkeen, mainitse sana ”remontti”.  Johan virkistyvät kaikki kuuloetäisyydellä olevat ihmiset. Ällistyttävät tarinat kuultuasi et ikinä remontoisi.  Mihin on kadonnut rehellinen meininki, josta Suomi on kuulu maailmalla? Sanaan ei voi luottaa, edes sopimukset eivät pidä, budjetti paisuu kaksinkertaiseksi, aikataulut jopa vuosilla, iso osa urakasta laskutetaan lisätöinä ja jos niitä ei ole, niin järjestetään. Jälki on huonoa ja huolimatonta. Työmaasotkut leviävät porraskäytäviin, rikotaan hissit, naarmutetaan seinäpinnat kaikkialla missä kuljetaan. Vakuutusvastuuta selvitettäessä käy ilmi, että uuden Tilaajavastuulain mukaan remontin teettäjä on vastuussa kaikesta muusta paitsi työn suorittajan kolmannelle osapuolelle aiheuttamastaan vahingosta. Olisi pitänyt ottaa rakennusaikainen vakuutus. Kuulema viisasta, kun niin paljon kelvotonta sakkia heiluu ammattilaisten haalareissa.” (Töölöläinen, 2013, 16,2)

Tiistaikerhon seniorit olivat kauhuissaan ”Tämäkö meillä on edessä?” Taloyhtiömme putkiremontti alkoi jo toukokuussa 2013, A-talo meni remonttiin kesällä, ja remontti jatkuu seuraavaan kesään 2014. Putkiremontti vaikuttaa auttamattomasti myös Toimivat Seniorit ry:n toiminnan vähenemiseen. Ei ole paikkaa, missä kokoontua. Ennen kaikkea seniorit joutuvat muuttamaan pois kodistaan kuka minnekin.

Toimivat Seniorit ry:n kuulumisia

Toimivat Seniorit ry tuli vuoden 2012 aikana toimineeksi virallisesti yli viisi vuotta. 

Yhdistys hyväksyttiin yhdistysrekisteriin 18.3.2008  rekisterinumerolla 198304. Viiden vuoden aikana 2008 - 2012 yhdistyksellä on ollut kaikkiaan 1787 erilaista ryhmätapaamista, joihin osallistujat käyttivät aikaansa 19 253 tuntia.  Yhdistys on kehittänyt ja ylläpitänyt 20 erilaista harrastepiiriä, joista senioreiden 1) kulttuuriharrastuksia ja 2) virkitystoimintaa, kumpaakin tuki kuusi piiriä, 3) ystävätoimintaa ja 4) liikuntaa kumpaakin taas neljä eri piiriä. Kaikkia harrastepiirejä ei toteutettu joka vuosi.  (ks. liite 3)

Kun näihin lukuihin yhdistetään vuoden 2013 vastaavat toiminnot, voidaan todeta, että vuosina 2008 - 2013 kaikkiaan 2162 erilaisiin ryhmätapaamisiin osallistuneet seniorit käyttivät aikaansa niihin yhteensä 21728 tuntia. Tämä vastaa osallistujilla 104 työvuoden vapaaehtoista toimintaa. Olemme kiitollisia  senioreiden yritteliäisyydesta ja sosiaalisesta yhteisöllisyydestä.

Vuoden 2008 yhdistyksen 28 aktiivisesta jäsenestä on kuollut seitsemän senioria ja muuttanut muualle asumaan neljä. Jokaisen aktiivisen seniorin lähtö on suuri tappio yhdistyksen sosiaaliselle toiminnalle ja pienryhmien olemassaololle. Muistelemme kaiholla kaikkia yhteisiä kokemuksiamme  ja kunnioitamme pysyvästi poislähteneiden senioreiden muistoa ja otamme osaa omaisten ja läheisten suruun. 

KUVAT 1 ja 2. Yhdistyksen kunniajäsen Helmi Lehtonen 95 v. on poissa keskuudestamme. Vasemmassa kuvassa Helmi kertoo porinapiirin tapaamisessa sodanaikaisista kokemuksistaan nuorena vasta valmistuneena opettajana Helsingissä. Kuva oikealla: Päivää ennen nukkumistaan ikuiseen uneen Helmi keskusteli vielä ahkerasti senioriystävien kanssa ja oli kännykällään yhteydessä sukulaiseensa Jyväskylään Puolarmetsän sairaalassa 2013. 

Yhdistys tulee kaipaamaan toiminnassaan alusta lähtien mukana ollutta hallituksen jäsentä Eeva Hytöstä.  Hän vastasi yhdistyksen varoista rahastonhoitajana, hyvinvointi- ja joogapiireistä vuosina 2008-2013, osallistui aktiivisesti kirja-, rantasauna- ja porinapiirien toimintaan, organisoi Omnian ja yhdistyksen yhteistyötä ja projekteja. Hän osallistui myös Leppävaaran seurakunnan ja yhdistyksen yhteiseen hankkeeseen: perheleiri ”Sukupolvet yhdessä”  (Hvittorpin kurssikeskus 2011).  Kauniita muistoja on jäänyt myös mieleen päivittäisistä, virkistävistä vesijuoksuhetkistä Lippajärvellä kesällä vuosina 2011 ja 2012. Eeva  Hytösen lähtö tästä maailmasta on todellinen menetys kaikille yhdistyksen senioreille.

KUVA 3.  Eeva Hytönen (vasemmalla) ja Kerttu Naakka (oikealla) osallistuvat Matkoja maailmaan -piirin tapahtumaan Viherlaakson kirjastossa 11.6.2013

Takaisin vuosikertomuksen 2013 sisällys-sivulle