13 korona info

Korona Covid-19 tiedote nro 13
26.6.2020  Teema Espanja ja Covid-19
Toimitus HA , kännykkä 044 3622 060
 
Rajoituksia puretaan eri puolilla maailmaa. Niin Espanjassakin. Emme vielä tiedä Covid-19 taudin kaikkia seurauksia. Toinen aalto on myös odotettavissa. Nyt huokaisemme. Liian aikaiseen. Terveydenhuollon järjestelmät voivat WHO:n mukaan olla pian koetuksella 11 maassa.
Uusien koronavirustartuntojen määrä kääntyi viime viikolla kasvuun ensimmäistä kertaa kuukausiin, Maailman terveysjärjestö WHO kertoo.WHO:n Euroopan aluejohtaja Hans Klugen mukaan Euroopassa todetaan joka päivä edelleen 20 000 uutta tartuntaa ja noin 700 kuolemantapausta.– Viime viikolla, tartuntojen määrät nousivat Euroopassa ensimmäistä kertaa kuukausiin. Olen viikkoja puhunut riskeistä, joita koronatoimenpiteiden mukauttamiseen liittyy, Hans Kluge totesi torstaina pidetyssä tilannekatsauksessa.– Muutamassa Euroopan maassa, riski tartuntojen kääntymisestä nousuun] on nyt muuttunut todellisuudeksi – 30 maassa on nähty tartunnoissa kumulatiivista kasvua viimeisen kahden viikon aikana .Näistä yhdessätoista tartuntojen määrät ovat hänen mukaansa kiihtyneet niin paljon, että maiden terveydenhuoltojärjestelmät uhkaavat olla pian uudestaan koetuksella, jos tartuntojen lisääntymiseen ei reagoida. Kluge mainitsee Saksan, Puolan ja Espanjan esimerkiksi maista, joissa on nyt todettu suuria tautiryvästymiä. Hän kehuu maita nopeasta ja tehokkaasta reagoinnista.–

Uusia tautiryppäitä on hallittu nopeilla ja kohdennetuilla toimenpiteillä, Kluge sanoi.
Espanja on vanha siirtomaavaltio ja suurvalta, joiden jäljet näkyvät  maan historiassa, sen väestössä ja maan politiikassa. Maa on saanut paljon vaikutteita rikkaaseen kulttuuriinsa sen entisistä alusmaista. Korona Covid-19 tauti iski sen väestöön kipeästi. Me suomalaiset tunnemme Espanjan erinomaisen Francon aika – näin sen koimme (esp. Cuéntame cómo pasó), myöhemmin Francon jälkeen – Alcántaran perhe,  espanjalaisen sosio-historiallis-yhteiskunnallinen TV - draamasarjan perusteella sekä suosittuna turisti- ja lomamaana.
Espanjan kuningaskunta (esp. Reino de España) eli Espanja (esp. España) on Lounais-Euroopassa sijaitseva valtio. Se jakaa Iberian niemimaan Portugalin ja Isolle-Britannialle kuuluvan Gibraltarin kanssa. Koillisessa rajan takana ovat Ranska ja pieni Andorran ruhtinaskunta, ja etelässä on maarajaa Marokon kanssa (ks. Ceuta ja Melilla). Maahan kuuluvat Baleaarit Välimerellä, Kanariansaaret Atlantilla, Ceutan ja Melillan kaupungit Pohjois-Afrikassa sekä muutama asumaton saari Marokon rannikolla. Espanjan pääkaupunki on Madrid. Muita suuria kaupunkeja ovat muun muassa Barcelona, Valencia, Sevilla, Málaga, Bilbao ja Zaragoza.

Muinaiset roomalaiset valtasivat Espanjan Karthagolta toisessa puunilaissodassa, ja roomalaisten käyttämä latina on espanjan kielen pohjana. Islaminuskoiset maurit hallitsivat Espanjaa 300 vuoden ajan vuosina 700–1 000. 1400-luvulla maata hallinneet pienet katoliset kuningaskunnat yhdistyivät vaiheittain vuoteen 1512 mennessä. Yhdistyneestä Espanjasta tuli mahtava siirtomaavalta. 1700-luvulla se menetti hallitsemansa ulkomaat Espanjassa ja 1800-luvulla siirtomaansa. Vuonna 1936 alkanutta sisällissotaa seurasi Francon sotilasdiktatuuri vuoteen 1975 asti.

Maan noin 47 miljoonasta asukkaasta kolme neljäsosaa puhuu äidinkielenään espanjaa, joka on koko maan virallinen kieli. Muita, alueellisesti virallisia kieliä ovat katalaani (tai valencia), galicia, baski ja araneesi.

Uskonnot
Vuonna 2016 espanjalaisista katolilaisia oli 67,8 %, muita uskontoja edusti 2,2 %, uskonnottomia oli 27,5 %, joista ateisteja oli 9,1 % ja 2,5 % ei kertonut uskonnollista vakaumustaan.
Esihistoria
Esihistoriallinen Iberia
Atapuercan kylän lähettyvillä sijaitsevista luolista on löydetty Euroopan vanhimmat ihmislajien fossiilit. Altamiran luolamaalaukset on ajoitettu noin 15 000 vuoden päähän.
Kansa, joita kreikkalaiset myöhemmin kutsuivat iberialaisiksi, saapui niemimaalle noin 3000 vuotta eaa. Keltit tulivat Pyreneiden yli 900-luvulla ja 700-luvulla eaa.[3] Rooman laajentuessa käytiin paikallisten heimojen ja legioonien välillä keltiberisotia.
Osana Rooman valtakuntaa
 Hispania
Rooman tasavalta hyökkäsi Hispaniaan vuonna 218 eaa. ja vuonna 19 eaa. keisari Augustus saattoi valloituksen päätökseen. Rooman valtakunnan rappeuduttua visigootit hyökkäsivät Hispaniaan 400-luvulla ja perustivat oman kuningaskuntansa, jonka pääkaupunki sijaitsi Toledossa.[4] Tänä aikana areiolaisuus sai jalansijaa Iberiassa. Vuonna 587 Rekared I kääntyi katoliseen uskoon ja yhtenäisti kulttuuria.
Muslimien valloitukset ja Reconquista
 Al-Andalus
Islaminuskoiset umaijadit ylittivät Gibraltarinsalmen Tariq ibn Ziyad johdolla vuonna 711 ja voittivat visigoottien kuninkaan Roderikin Guadaleten taistelussa.[5] Nykyisen Espanjan historia alkoi 1000-luvulla, jolloin kristityt kuningaskunnat aloittivat Iberian niemimaan takaisinvaltauksen (Reconquista) islaminuskoisilta maureilta.
Keskiaikainen Leónin kuningaskunta muodostui Iberian luoteisosaan. Sen ja maurien väliselle pyskurivyöhykkeelle rakennettiin linnoituksia (castillos), joista koostuva Kastilia itsenäistyi 981 ja julistettiin kuningaskunnaksi 1004. Aragonian kuningaskunta kehittyi lännemmäksi ja ulottui loplta Välimerelle asti.[6]
Suurvalta-aika
 Espanjalainen imperiumi
Vuonna 1469 Aragonian ja Kastilian kuningaskunnat yhdistyivät virallisesti, kun hallitsijat kuningas Ferdinand ja kuningatar Isabella avioituivat. Yhdessä katoliset kuningaskunnat kukistivat viimeiset maurihallitsijat Iberian niemimaalla 2. tammikuuta 1492 ja liittivät Aragoniaan ja Kastiliaan Granadan, samana vuonna kun Kristoffer Kolumbus löysi Amerikan. Vuonna 1512 kuningas Ferdinand valloitti osan Navarran kuningaskunnasta ja koko Espanja yhdistyi. Kirkon tueksi perustettiin inkvisitio ja juutalaiset ja muslimit käännytettiin tai karkotettiin maasta.
Espanjasta tuli 1500-luvulla ensimmäisiä maailmanlaajuisia imperiumeja. Portugalin kanssa Espanja lähetti useita tutkimusmatkailijoita ympäri maailmaa, minkä seurauksena kauppa kukoisti. Konkistadorit syrjäyttivät asteekien, inkojen ja Mayojen korkeakulttuurit ja valloittivat suuria maa-alueita Pohjois- ja Etelä-Amerikasta.

Valtakuntaan liitettiin Filippiinit 1564 ja Portugali 1580, mutta Englannin valloitus epäonnistui 1588 Espanjan Voittamattoman armadan hävittyä Englannin laivastolle. Huolimatta Amerikoista tuodusta kullasta Filip II:n aikana 1556–1578 valtiontalous romahti lukuisien sotien ja suunnattomien rakennushankkeiden vuoksi. Seuraavien hallitsijoiden aikana rappeutuminen jatkui ja monia alueita menetettiin. Portugali irtosi unionista 1640 ja katalonialaiset kapinoivat
Perimyssodasta sisällissotaan
Vuosina 1701–1714 sodittiin Espanjan perimyssota (Espanja, Ranska ja Baijeri vastaan Itävalta, Preussi, Englanti ja Katalonia). Sota päättyi Ranskan johtaman liittokunnan voittoon ja Habsburgien hallitsijasuku vaihtui Bourbon-sukuun. Espanja menetti loputkin ulkomaiset alueensa Euroopassa: Itävallalle alueet Italiassa ja Belgian, Savoijille Sisilian ja Gibraltar joutui Englannille.

Englannin laivasto voitti vuonna 1805 Trafalgarin taistelussa Horatio Nelsonin johtama Ranskan ja Espanjan laivastot. Napoléon asetti veljensä Joseph Bonaparten Espanjan valtaistuimelle 1808, mutta englantilaisten tukemina miehitysjoukot ajettiin pois Napoleonin joutuessa vaikeuksiin Venäjällä ja 1814 Bourbonit nousivat uudelleen valtaistuimelle. Vuonna 1830 Ferdinand VII muutti kruununperimysjärjestyksen tyttärensä Isabellan hyväksi. Kaikki espanjalaiset eivät tunnustaneet tätä ja tukivat Molinan kreivin, Ferdinandin veljen Don Carlosin (1788–1855) oikeutta kruunuun. Maa ajautui Espanjan vuosien 1834–1839 sisällissotaan, jossa olivat vastakkain Isabellan kannattajat ja karlistit (joita tukivat Katalonian nationalistit). Sota päättyi Isabellan voittoon. Ranskan miehityksen aikana siirtomaat Etelä-Amerikassa olivat itsenäistyneet ja taloudellinen tilanne heikko. Käytiin lukuisia sisällissotia eri kansallisuuksien ja monarkistien ja tasavaltalaisten välillä. Vuonna 1898 Espanjalais-amerikkalaisessa sodassa Espanja menetti siirtomaansa Filippiinit, Kuuban, Puerto Ricon ja Guamin Yhdysvalloille. Ensimmäisessä maailmansodassa Espanja oli puolueeton, eikä osallistunut taisteluihin.
Sisällissota 1936–1939
 Espanjan sisällissota
17. heinäkuuta 1936 kenraali Francisco Franco johti Marokosta hyökkäystä pohjoiseen sillä aikaa, kun kenraali Sanjurjo hyökkäsi Navarrosta etelään. Franco pyrki mahdollisimman nopeaan vallankaappaukseen, mutta tasavaltalaiset kykenivät onnistuneeseen vastarintaan Madridissa, Barcelonassa ja Baskimaalla. Viimeiset tasavaltalaiset antautuivat 1. huhtikuuta 1939.
Francon valtakausi

Sisällissodan jälkeen Francisco Franco tuli Espanjan diktaattoriksi, jonka virallinen kunnianimi oli Caudillo. Tässä asemassa hän pysyi kuolemaansa, vuoteen 1975 saakka.
Toiseen maailmansotaan Espanja ei osallistunut. Espanjalaisten vapaaehtoisten joukko kuitenkin taisteli akselivaltojen joukoissa itärintamalla Neuvostoliittoa vastaan.
Sodan aikana ja sen jälkeen liittoutuneet suhtautuivat Francon hallitukseen kielteisesti. Kylmän sodan aikana länsivaltojen suhtautuminen kuitenkin vähitellen muuttui, sillä Yhdysvallat totesi maassa olevat lento- ja laivastotukikohdat itselleen tarpeellisiksi ja alkoi myöntää Espanjalle taloudellista tukea. Vuonna 1954 Espanja hyväksyttiin Yhdistyneiden kansakuntien jäseneksi.
Vuonna 1947 Franco pani toimeen kansanäänestyksen, jonka nojalla Espanja julistettiin kuningaskunnaksi, toistaiseksi kuitenkin ilman kuningasta.[10] Vuonna 1969 kruununperilliseksi ja Espanjan prinssiksi nimitettiin Juan Carlos, joka nousikin kuninkaaksi Francon kuoltua vuonna 1975.
Viimeiset siirtomaat
Vuonna 1956 Espanja luopui Pohjois-Marokosta, joka palautettiin tuolloin uudelleen itsenäistyneelle Marokolle.[10] Vuonna 1969 Marokko valloitti myös Espanjan hallinnassa olleen Ifnin. Espanjalle jäivät kuitenkin edelleen rannikolla sijaitsevat Ceuta ja Melilla. Espanjan Guinea itsenäistyi vuonna 1968 ja sai nimen Päiväntasaajan Guinea. Espanjan viimeiseksi siirtomaaksi jäi Espanjan Sahara, jonka Marokko ja Mauritania jakoivat keskenään Francon kuoltua vuonna 1975 huolimatta alueella toimineesta itsenäisyysliikkeestä.
Vuodesta 1975 nykypäivään
Espanjan yhteiskunnan ja politiikan tapahtumia 1970-luvulta 2020-luvulle
Kuningas Juan Carlos ohjasi maan demokratiaan 1970-luvun puolivälistä alkaen. Vuonna 1978 uusi perustuslaki määritteli Espanjan parlamentaariseksi monarkiaksi ja ensimmäiset vapaat vaalit pidettiin kesällä 1977.[12]

Espanjan pääministerinä oli vuosina 1982-1996 Espanjan sosialistista työväenpuoluetta (PSOE) edustanut Felipe González. Hänen pitkän hallituskautensa aikana Espanja liittyi vuonna 1982 Nato:n ja vuonna 1986 EEC:n (myöhemmin EU) jäseneksi sekä pidettiin Barcelonan kesäolympialaiset vuonna 1992. José María Aznar nousi pääministeriksi vuonna 1996, kun hänen puolueensa oikeisto-konservatiivinen Kansanpuolue (PP) sai niukan vaalivoiton maltillisten baskinationalistien tuella. PP uusi voittonsa vuonna 2000 murskaluvuin. Aznarin kausi kesti vuodet 1996-2004, sillä pian Madridin tuhoisten pommi-iskujen jälkeen maaliskuussa vuonna 2004 pidetyissä vaaleissa voitti oppositiossa ollut sosiaalidemokraattinen Espanjan sosialistinen työväenpuolue (PSOE), joka nousi valtaan ja Jose Luis Rodriguez Zapaterosta tuli pääministeri. Hänkin pääsi toiselle kaudelle vuoden 2008 voiton jälkeen. [11] Vuonna 2005 Espanja laillisti samaa sukupuolta olevien avioliiton kolmantena maana maailmassa, Alankomaiden ja Belgian jälkeen. Vuonna 2010 työttömyys nousi yli 20 prosenttiin.

Heinäkuussa 2011 viisi espanjalaista pankkia reputti Euroopan keskuspankin stressitestissä. Vuoden 2011 parlamenttivaalien jälkeen valtaan nousi taas PP ja Mariano Rajoy nousi pääministeriksi. Hän jatkoi pääministerinä vuoden 2015 vaalien jälkeenkin, kaikkiaan vuodesta 2011 vuoteen 2018. Vuonna 2014 kuningas Juan Carlos luopui kruunustaan oltuaan Espanjan valtionpäämies vuodesta 1975 lähtien yli 38 vuotta. Kruununprinssistä tuli Espanjan uusi kuningas Felipe VI. Kesäkuussa 2018 pääministeriksi tuli sosialistien Pedro Sánchez sen jälkeen, kun pääministeri Rajoyn hallitus oli hävinnyt luottamuslauseäänestyksen.

Heinäkuussa 2019 Sánchezin vähemmistöhallitus hävisi puolestaan luottamuslauseäänestyksen. Sosialistipuolue PSOE oli voittanut huhtikuun lopussa 2019 järjestetyt vaalit, muttei saanut enemmistöä parlamenttiin. Pääministeri ei onnistunut löytämään hallituskumppaneita. Espanjassa ajauduttiin taas enneaikaisiin parlamenttivaaleihin, jotka olivat jo neljännet vaalit neljän vuoden aikana.[14] Marraskuussa 2019 sosialistit onnistuivat säilyttämään asemansa suurimpana puolueena maan ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa. Sosialistit saivat äänistä 28 prosenttia. Kannatus putosi hieman huhtikuun vaaleista ja puolue menetti kolme paikkaa parlamentissa. Nyt se sai 120 paikkaa. Kaikkiaan jaossa parlamenttiin oli 350 paikkaa. Toiseksi suurimpana puolueena jatkoi toinen vanha valtapuolue konservatiivinen PP. Se sai vajaat 21 prosenttia äänistä, mikä antoi puolueelle 88 paikkaa. Puolue paransi asemaansa selkeästi kevään vaaleista. Suurin voittaja oli kuitenkin äärioikeistolainen Vox, joka nousi parlamentin kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Se sai äänistä 15 prosenttia ja yli tuplasi paikkamääränsä parlamentissa saaden 52 paikkaa. Puolue nousi ensimmäistä kertaa parlamenttiin huhtikuun 2019 vaaleissa. Vuonna 2015 vasemmistolainen Unidas Podemos ja keskustaoikeistolainen Ciudadanos nousivat järisyttämään PP:n ja sosialistien vuosikymmeniä kestänyttä hegemoniaa. Nyt tilannetta mutkisti vielä Voxin nousu. Marraskuun 2019 vaaleissa sekä Unidas Podemos että Ciudadanos kärsivät tappion. Unidas Podemos putosi kevään 42 paikasta 35:een. Unidas Podemos on vasemmistolainen vaaliliitto, jossa Podemos-puolueen kumppanina on pieni Yhdistynyt vasemmisto. Ciudadanos romahti kevään 57 paikasta kymmeneen. Katalonian tasavaltalainen vasemmistopuolue ERC sai 13 paikkaa.
Tammikuussa 2020 pääministeri Pedro Sánchez sai parlamentin luottamuksen uudelle hallitukselleen. Parlamentin äänestyksen myötä Espanja sai demokratian ajan ensimmäisen koalitiohallituksen. Sánchezin sosialistipuolue PSOE oli sopinut hallitusyhteistyöstä vasemmistolaisen Podemos-puolueen kanssa. Hallitus muodostettiin Katalonian tasavaltalaisen vasemmistopuolueen ERC:n avulla. Se lupasi äänestää tyhjää luottamusäänestyksessä ja vastineeksi Sánchez lupasi istua samaan neuvottelupöytään Katalonian separatistien kanssa (Katalonian kriisi 2017).
Terrorismista Espanjassa
Vuonna 2004 terroristit räjäyttivät Madridissa lähiliikennejunissa useita pommeja surmaten 191 ihmistä muutamia päiviä ennen 14. maaliskuuta pidettyjä parlamenttivaaleja, millä arvellaan olleen vaikutusta sosialistipuolueen José Luis Rodríguez Zapateron vaalivoittoon. Pääministeri Aznarin hallituksen koettiin johdatelleen kansalaisia aluksi uskomaan, että baskijärjestö ETA olisi ollut iskujen takana. Hallitus oli toteuttanut tiukkaa linjaa ETA:a kohtaan ja kytkös ETA:n ja Madridin veristen terrori-iskujen välillä olisi todennäköisesti lisännyt hallituksen valitseman linjan suosiota. Iskujen takana oli kuitenkin ääri-islamistit ja terroristinen Al-Qaida -verkosto, mikä taas mahdollisesti nosti esiin epäilyksiä iskujen olleen jollain tavalla kosto Espanjan hallituksen päätöksestä osallistua Yhdsysvaltojen rinnalla Irakin sotatoimiin. Tämä kansalaisten laaja kokemus hallituksen vilpillisyydestä vaikutti osaltaan siihen, että oppositio voitti vaaleissa vastoin aikaisempia ennusteita.
Baskien separatistijärjestö ETA julisti tulitauon 2006-2007 ja uudelleen 2010. Hallitus kieltäytyi neuvotteluista kunnes järjestö luovuttaa aseensa.[11] Huhtikuussa 2017 baskien terroristijärjestö ETA ilmoitti luopuvansa kokonaan aseistaan ja luovuttuvansa ase- ja räjähdevarastonsa Baskien kansalaisyhteiskunnan edustajille. Aselliset iskunsa ETA oli lopettanut vuonna 2011 julistettuaan pysyvän tulitauon.
Väestö
Espanjan väestötiheys.
Espanjan tilastokeskuksen mukaan maan väkiluku 1. heinäkuuta 2016 oli 46,5 miljoonaa.[2] Miehiä väestöstä vuonna 2014 oli 49,4 prosenttia ja naisia 50,6 prosenttia. Syntyvyys tuhatta ihmistä kohti vuonna 2012 oli 9,7 ja kuolleisuus 8,6. Elinajanodote vuonna 2011 syntyneillä miehillä oli 79,1 ja naisilla 84,9 vuotta. Alle 15-vuotiaita väestöstä vuonna 2014 oli 15,4 prosenttia. Kaupungeissa espanjalaisista vuonna 2014 asui 79,4 prosenttia ja maalla 20,6 prosenttia.
Siirtolaisuus
Espanja on perinteisesti ollut siirtolaisia luovuttava maa. Nykyisin maasta on kuitenkin vaurastumisen myötä tullut erittäin suosittu maahanmuuttomaa. Ihmisiä muuttaa Espanjaan etenkin Latinalaisesta Amerikasta, Itä-Euroopasta ja Afrikasta, mutta myös muun muassa Länsi-Euroopasta ja Kiinasta.
Lähteet: Wikipedia

Espanja ja Covid-19
Koronaviruspandemia Espanjassa on osa maailmanlaajuista koronaviruksiin kuuluvan SARS-CoV-2:n levittäytymistä. 31. tammikuuta 2020 todettiin maan ensimmäinen COVID-19-tapaus, minkä jälkeen tauti levisi nopeasti. Ensimmäinen sairaudesta aiheutunut kuolemantapaus tapahtui 13. helmikuuta.
9. kesäkuuta 2020 mennessä COVID-19 on todettu 280 000 espanjalaisella, ja siitä on aiheutunut ainakin 27 000 kuolemaa. Sairastavia on noin 65 000, joista 617 tehohoidossa. Parantuneita on yli 200 000.
Maan terveydenhuoltojärjestelmä on ylikuormittunut pahoin epidemian johdosta. Virusta on ollut paljon muun muassa Madridissa ja Kataloniassa. Alun viivyttelyn jälkeen Espanjan hallitus vastasi maaliskuussa epidemiaan ankarin, tiukkenevin liikkumisrajoituksin. Muiden maiden tavoin Espanjakin hellitti liikkumisrajoituksia toukokuun alussa.
Epidemia
Espanjan ensimmäinen varmistettu koronavirustapaus oli 31. tammikuuta Kanariansaarten La Gomerassa. Sairastunut oli saksalainen turisti. Seuraava tapaus todettiin 9. helmikuuta. 13. helmikuuta 69-vuotias mies kuoli tautiin. Tässä vaiheessa tauti oli levinnyt jo monin paikoin.
Espanjassa jatkettiin melko pitkään ilman rajoitustoimia, vaikka tauti levisi jo nopeasti Italiassa. Muun muassa suurta naistenpäivän tapahtumaa ei peruttu, mikä levitti virusta.[4]. Maaliskuun alussa tauti alkoi levitä räjähdysmäisen nopeasti.
Espanja julisti poikkeustilan 13. maaliskuuta. Ulkona sai käydä vain välttämättömistä syistä[6]. Kuolemat kasvoivat nopeasti maaliskuun loppupuolella, sairaalat olivat täynnä ja erään sairaalan kantokyky ylittyi yli kolminkertaiseti. Messukeskus muutettiin hätäsairaalaksi ja jäähalli ruumishuoneeksi.
28. maaliskuuta hallitus kielsi kaiken ei-välttämättömän toiminnan. Potilaita hyökyi Madridissa sairaaloihin[10], ja kevään 2020 pandemia-aallon huippupäivänä 3. huhtikuuta kuoli 950 henkilöä. Huhtikuun puolivälissä sairaaloissa olevien ja tartuntojen määrässä näkyi laskua. 13. huhtikuuta hallitus hölläsi joitain rajoituksia. 2. toukokuuta käynnistettiin nelivaiheinen rajoitusten purkusuunnitelma, joka tapahtui alueittain ja tilanteen mukaan.
Infektiolääkäri Sari Arponen taistelee etulinjassa koronaa vastaan Madridissa – "He kuolevat yksin eikä heidän perheensä voi hyvästellä heitä"
Espanjalainen hoitohenkilökunta on suomalaislääkärin mukaan niin kovilla, että moni voi saada sotilaille tyypillisen traumaperäisen stressihäiriön.
Koronavirus
24.3.2020 klo 10.44
Madridissa asuva sisätauti- ja infektiolääkäri Sari Arponen keskeytti viime viikon maanantaina virkavapaansa ja liittyi SARS-CoV-2 -koronaviruksen vastaiseen taisteluun.
Arponen on työskennellyt lääkärinä Espanjassa 18 vuotta. Viimeiset kahdeksan vuotta hän on hoitanut lähinnä hiv-potilaita.
Nyt Arponen on ehtinyt työskennellä viikon verran Infanta Leonor -sairaalassa Madridissa. Hän kuvailee tilannetta sairaalassa kamalaksi.
– Olen ollut kauan töissä ja olen nähnyt kaikenlaista. Mutta en ole ikinä nähnyt enkä kuvitellut mitään tällaista, Arponen sanoo puhelimitse.
Madridin mittakaavassa keskikokoisessa sairaalassa on tavallisesti 264 vuodepaikkaa, mutta koronavirusepidemia on yli tuplannut sairaalan potilasmäärän. Nyt potilaita on vajaat 600.
Koronavirus aiheuttaa covid-19-taudin, joka on äkillinen hengitystieinfektio. Arposen mukaan potilailla on röntgenkuvista havaittava keuhkokuume. He kärsivät hengenahdistuksesta, kuumeesta, rinnassa painostavasta kivusta ja kovasta yskästä, joka pahentaa hengenahdistusta.
"Olisi kamalaa, jos Suomeen tulisi tämä sama tilanne, koska tämä on todella kauheaa."
Sari Arponen
Arposen mukaan toistaiseksi on epäselvää, jääkö kriittisestä vaiheesta selviytyville potilaille keuhkoihin pysyvä vamma. Moni ei kuitenkaan selviä.
– Lauantaina päivystin 24 tuntia. Sinä aikana kuoli 15 potilasta. Yleensä tämän kokoisessa sairaalassa voi kuolla 0–3 potilasta vuorokaudessa. Suurin osa näistä kuolleista oli yli 75-vuotiaita.
Arponen toteaa, että hänellä on hoidettavana myös nuorempia potilaita. He ovat noin 30-vuotiaita ja sitä vanhempia. Yhtään lasta tai teini-ikäistä potilasta sairaalassa ei kuitenkaan ole.
Lähes kaikilla potilailla koronan aiheuttama tauti
Arposen mukaan ennen koronapandemiaa Infanta Leonor -sairaalassa hoidettiin monien erikoisalojen potilaita, mutta nyt lähes kaikilla potilailla on koronaviruksen aiheuttama tauti.
Sairaalan eri erikoisalojen lääkärit hoitavat koronapotilaita. Arponen kertoo tekevänsä pitkää päivää, koska infektiolääkärinä hänestä on tehty osastonsa asiantuntija, jolta muiden alojen lääkärit kysyvät neuvoja.
– Ei tässä paljon ehdi syömään eikä mitään. Stressi on aika kova, kun kaikki kysyvät neuvoa koko ajan ja potilaat ovat huonossa kunnossa. Vuoron aikana soitetaan monta kertaa, että joku tarvitsee yhtäkkiä tehohoitoa, Arponen kuvailee.
Sotilaat, poliisit ja vapaaehtoiset siirsivät viime viikolla hotellista patjoja vietäväksi sairaalaan.Fernando Villar / EPA
Hoitohenkilökunnalle osastoilla käynti on hankalaa, koska heidän täytyy käyttää suojapukuja, joiden pukemiseen kuluu aikaa.
– Potilaat ovat osastolla huoneissa, eikä kukaan pääse heitä tapaamaan. Meidän pitää soittaa potilaiden perheille ja kertoa heille, millainen potilaan tilanne on.
Hän kertoo, että monesti puhelun aikana selviää, että myös potilaan kanssa samassa taloudessa asuvilla perheenjäsenillä on covid-19-tautiin liittyviä oireita.
Arponen sanoo, että tilanne on kauhea heikkokuntoisille potilaille.
– He kuolevat yksin, eikä heidän perheensä voi hyvästellä heitä. Se on psykologisesti aika kamalaa.
Tehohoitopaikoista pulaa
Espanjan virallisten lukujen mukaan maassa oli maanantaina varmistettu yhteensä noin 33 000 koronavirustartuntaa. Viruksen aiheuttamaan covid-19-tautiin oli kuollut 2 182 ihmistä.
Infektiolääkäri Sari Arponen sanoo, että luultavasti tartuntoja on ainakin viisi kertaa enemmän, koska lieväoireisia ihmisiä ei testata viruksen varalta vaan neuvotaan pysymään kotonaan.
Pahin tilanne on pääkaupungissa Madridissa. Arposen mukaan monessa Madridin sairaalassa koronapotilaat vievät jo suurimman osan vuodepaikoista.
Teho-osastot alkavat olla niin täynnä, että kriittisiä potilaita on sijoitettu leikkausten jälkeisiin heräämöihin. Samalla ei-kiirelliset leikkaukset on keskeytetty. Silti teho-osastopaikkoja ei ole tarpeeksi.
Madridin messukeskukseen on perustettu hätäsairaala.Ballesteros / EPA
Madridin messukeskukseen on avattu kenttäsairaala. Arposen mukaan sinne voidaan perustaa jopa 500 tehohoitopaikkaa ja 5 000 muuta potilaspaikkaa. Hänen mukaansa osa paikoista on potilaille, joille ei ehkä voi tehdä enää muuta kuin antaa morfiinia ja saattohoitoa.
– Tämä on hoitohenkilökunnalle, potilaille ja perheenjäsenille todella raskasta psykologisesti. Tästä tulee kaikenlaisia traumoja ja puhutaan jo posttraumaattisesta stressitilasta, joka varmaan tulee kaikille, jotka ovat tämän läheltä nähneet.
Viruksen tartuttaminen perheeseen huolestuttaa
Arposen mukaan sairaalatyö on stressaava hoitohenkilökunnalle myös siksi, että he ovat vaarassa saada itsekin koronatartunnan.
– Tällä hetkellä yhteensä 3 500 sairaanhoitajalla, lääkärillä ja perushoitajalla on todettu infektio. Jos on vain lieviä oireita, niin meille ei tehdä diagnoosia.
Terveydenhuollon henkilöstö pelkää tartuttavansa viruksen perheenjäseniinsä. Espanjassa monet työikäiset asuvat iäkkäiden, riskiryhmään kuuluvien vanhempiensa kanssa samassa taloudessa.
Hoitohenkilökunta vastasi saamiinsa taputuksiin La Princesa -sairaalan edustalla. Espanjalaiset taputtavat parvekkeiltaan joka ilta samaan aikaan terveydenhuoltohenkilökunnalle kiitokseksi. Juanjo Martin / EPA
Arponen asuu yhdessä miehensä ja 7-vuotiaan tyttärensä kanssa. Häntä ei huolestuta kovin paljon oma sairastuminen. Mutta se pelottaa, että hän tartuttaisi viruksen mieheensä, vaikka tämä onkin perusterve.
Infektiolääkäri kertoo, että hänellä on paljon perhettä Suomessa.
– Olisi kamalaa, jos Suomeen tulisi tämä sama tilanne, koska tämä on todella kauheaa.
Arponen muistuttaa, että kaikkien joilla on lieviäkin hengitystieinfektion oireita pitäisi jäädä kotiin. Käsiä pitää pestä usein. Jos asuu yksin ja pitää mennä oireisena kauppaan, niin sitten on syytä käyttää kasvoilla suojamaskia.
Espanjassa liki 400 kuollut vuorokaudessa, eläkkeellä olevia lääkäreitä kutsuttu apuun: "Kukaan ei pysty käsittämään tätä lohduttomuutta"
Madridin messukeskukseen on avattu hätäsairaala. Espanja on aikeissa pidentää liikkumisrajoituksia kahdella viikolla.
Koronavirus
22.3.2020 klo 13.19
Espanja yrittää kaikin keinoin taltuttaa paisuvaa koronavirusepidemiaa. Espanja on Italian jälkeen vaikeimmin koronaviruksesta kärsivä maa Euroopassa, ja sunnuntaina viranomaiset kertoivat kuolonuhrien määrän lisääntyneen jälleen rajusti, 394 henkilöllä vuorokaudessa.
Espanjassa on todettu yli 28 000 tartuntaa ja kaikkiaan yli 1 700 ihmistä on kuollut koronaviruksen aiheuttamaan covid-19-tautiin.
Pahimmalla tautialueella, Madridin itsehallintoalueella, kuolleita on yli tuhat. Taudista on parantunut tähän mennessä runsaat 2 500 ihmistä.
Madridin sairaaloiden tehohoitopaikkojen määrä on kasvatettu jo kaksinkertaiseksi, mutta sekään ei ole riittänyt jatkuvasti pahenevassa epidemiassa. Potilaita siirretään muualle ja uusia hätäsairaaloita avataan jatkuvasti.
Ensimmäiset potilaat ovat saapuneet messukeskuksen hätäsairaalaan. Madridin aluehallinnon välittämä kuva / EPA
Tuhansia lääkäreitä ja hoitajia kutsuttu apuun
Viranomaiset ovat kutsuneet 52 000 terveydenhoitotyöntekijää lisää hoitamaan koronaviruspotilaita. Heidän joukossaan on 14 000 jo eläköitynyttä lääkäriä ja hoitajaa.
Espanjalainen El País -lehti kertoi sunnuntaina(siirryt toiseen palveluun) laajassa artikkelissaan tehohoitoyksiköiden hoitohenkilökunnan ahdingosta kriisin hoidossa.
– En ole koskaan kokenut mitään vastavaa. Tehohoitoyksikössä työ on hyvin intensiivistä, mutta nyt työ on loputonta, kuvasi eräs Getafen sairaalan tehoyksikön lääkäri lehdelle.
Madridin yksiköt ovat täynnä vakavasti sairaita, hengitysapua saavia koronapotilaita.
– Kukaan ei pysty käsittämään tätä lohduttomuutta, kuvasi eräs tehohoitoyksikön työntekijä El Pais -lehdelle.
Hoitajat suojaavat itseään kaksinkertaisilla suojakäsineillä, suojapuvulla ja mellakkapoliisin kasvosuojaa muistuttavalla suojavisiirillä. Varusteissa on kömpelöä suorittaa hoitotoimenpiteitä.
Työ on uuvuttavaa ja stressaavaa, ja henkilökunnan on kaikin keinoin vältettävä saamasta itse tartuntaa.
– Kunpa tämä olisi elokuva ja voisimme jo nähdä lopun, sanoi Málagan Vírgen de la Victoria -sairaalan tehohoitoyksikön johtaja María Antonia Estecha El Paísille.
Jo hengitysputkien asettaminen vaatii aikaa ja työvoimaa.
– On huomattu, että vaste hoitoon on parempi, kun potilaat saavat happea ollessaan vatsallaan. Tarvitaan 4–5 ihmistä, jotta hengitysapua saava nukutettu potilas pystytään asettamaan näin, kertoi tehoyksikössä työskentelevä Gabriel Heras.
Potilaita pidetään vatsallaan 16 tuntia, jonka jälkeen heidät käännetään jälleen toisin päin.
Potilaat ovat yksin vaikeina hetkinä. Hoitajat kuvaavat, kuinka tehohoitoyksikössä olevia nukutettujakin potilaita tyypillisesti auttaa läheisten läsnäolo.
Tällä kertaa omaiset eivät voi päästä vierailulle. Hoitajat ovat siksi pyytäneet heitä lähettämään ääniviestejä, jotka soitetaan potilaille.
Espanjassa on hälytetty tuhansittain lisää hoitohenkilökuntaa töihin koronaviruspotilaiden hoitamiseksi. Hoitohenkilökuntaa saapui myös Ifema-messukeskuksen hätäsairaalaan.Madridin aluehallinnon välittämä kuva / EPA
Messukeskus muutettiin hätäsairaalaksi
Uusia tilapäissairaaloita avataan vauhdilla tehohoitopaikkojen täyttyessä. Ensimmäiset potilaat saapuivat yöllä uuteen kenttäsairaalaan, joka on pystytetty kaupungin messukeskukseen.
Ifema-messukeskuksessa on totuttu näkemään taide- ja muotimessuja. Nyt messuhallit on täytetty petipaikoilla. Hätäsairaalaan avataan ensi vaiheessa 1 300 tavanomaista sairaspaikkaa ja 96 tehohoitopaikkaa.
Madridin aluehallinnon mukaan kokouskeskukseen voidaan tarvittaessa perustaa yhteensä 5 000 sairaalapaikkaa. Myös Madridin La Paz -sairaalan edustalle on perustettu erillinen telttayksikkö päivystyspotilaita varten ja useista hotelleista on tehty tilapäissairaaloita.
Myös Barcelonassa kokouskeskukseen perustetaan hoitoyksiköitä.
Metroasemaa desinfioitiin Madridissa 20. maaliskuuta.Baldesca Samper / AFP
Sánchez: Pahin on vielä edessä
Espanjan pääministeri Pedro Sánchez varoitti lauantai-iltana televisiopuheessaan pahimman koronavirushuipun olevan vielä edessä.
– Meidän täytyy valmistautua henkisesti edessä oleviin erittäin koviin aikoihin, Sánchez sanoi espanjalaisille. Sánchezin mukaan Espanjassa ei ole koettu vastaavaa kriisiä sitten 1930-luvun sisällissodan.
Espanjalaislehdet El Mundo ja El País kertoivat  sunnuntaina hallituksen olevan aikeissa pidentää Espanjassa voimassa olevia liikkumisrajoituksia kahdella viikolla 12. huhtikuuta asti. Päätös vaatii parlamentin hyväksynnän.
Espanja on ilmoittanut aikovansa lisätä myös testausta. Hallitus on kertonut hankkineensa yli 600 000 uutta testiä ja pystyvänsä kasvattamaan määrän miljoonaan. Hallitus aikoo myös hankkia robotteja avustamaan testauksessa, jotta päivittäisiä testimääriä pystytään lisäämään.
Taloudelliset vaikutukset
Maan talouden ennustettiin toukokuussa 2020 romahtavan yhdeksän prosenttia kuluvan vuoden aikana.
Lähde Wikipedia
Maatalous on Andalusiassakin merkittävä työllistäjä. Siksi ei ole ihme, että myös täällä on viime aikoina esiintynyt levottomuuksia, joiden syynä on viljelijöiden jatkuvasti kiristyvä tilanne.
Syitä tiukentuneeseen tilanteeseen on useampia. Karkeasti yleistettynä kysymys on siitä, että viljelijöiden kulut ovat kasvaneet ja tulot laskeneet. Nousussa ovat olleet muun muassa vakuutusmaksut, lannoitteiden hinnat ja dieselin hinta. Myös hallituksen tekemä minimipalkan nosto vaikuttaa. Joillain aloilla, kuten esimerkiksi rypäleviljelmillä, työn osuus kuluista on merkittävä.
Samaan aikaan kun kulut ovat kasvaneet, ovat tuotteista maksettavat hinnat pudonneet. El País haastatteli aiheesta Alicanten alueella toimivaa rypäleiden viljelijää, Enrique Sánchezia, jonka mukaan rypäleiden hinnat ovat laskeneet 20-25 vuoden takaiselle tasolle.
Europa Pressin laskelmien mukaan tammikuussa kaupoissa myytiin maataloustuotteita keskimäärin nelinkertaiseen hintaan, verrattuna siihen mitä niistä tuottajille oli maksettu. Suurin ero oli perunan hinnassa. Perunanviljelijöille tuotteesta maksettiin 0,17 euroa kilolta, mutta kaupassa asiakas maksoi samasta perunakilosta 1,25 euroa, eli yli seitsenkertaisen hinnan.
Tuottajahintojen laskun lisäksi viljelijöitä huolestuttaa EU-tukien lasku.
Sánchezin mukaan, jos hallitus ei tee asialle mitään, ei viljelijöille jää muuta vaihtoehtoa, kuin kaivaa traktorit talleista ja lähteä kaduille vaatimaan oikeuksiaan.
Tästä ollaan saatu jo viitteitä, kun Andalusian lisäksi ainakin Extremadurassa ja Galiciassa viljelijät ovat osoittaneet mieltään toimeentulonsa puolesta.
Keskiviikkona sadat maanviljelijät kerääntyivät Espanjan maatalousministeriön eteen Madridiin ilmaisemaan tyytymättömyyttään ja vaatimaan asioihin muutosta.
Myös Espanjan pääministeri Pedro Sánchez kiiruhti keskiviikkona kommentoimaan tilannetta Twitterissä. Hänen mukaansa hallitus on sitoutunut huolehtimaan maanviljelijöiden tilanteesta, eikä aio jättää tilannetta huomiotta. Tulevaisuus näyttä, johtaako tämä myös käytännön toimiin.
Lähde: El País
Perustulolla aletaan helpottaa köyhimpien asemaa Espanjassa – Tätä se käytännössä tarkoittaa
Espanjan hallituksen odotetaan hyväksyvän perustulon perjantaina. Ensimmäisten on määrä alkaa saada sitä jo kesäkuussa.

Perustulo
26.5.2020 klo 06.10
BARCELONA Espanjan hallitukselta odotetaan keskellä koronakriisiä perjantaina päätöstä perustulosta.
Perustuloa on ajanut ennen kaikkea vasemmistolainen Podemos-puolue. Puoluejohtaja Pablo Iglesias asetti sen yhdeksi ehdoksi, kun hallitusyhteistyöstä sovittiin pääministeripuolue sosialistien kanssa vuoden alussa.
Espanjassa seurattiin mielenkiinnolla Suomen perustulokokeilua. Perustulosta onkin puhuttu Espanjassa jo kauan, mutta vasta nyt siitä tulee totta
Kuinka paljon perustuloa voi saada?
Perustulon minimimäärä yksin asuville Espanjassa on 462 euroa kuukaudessa. Perheillä perustulon suuruus vaihtelee ja korkeimmillaan se on 1015 euroa.
Muuhun EU:hun verrattuna Espanja on onnistunut köyhyyden poistamisessa heikosti. Maassa lähes 22 prosenttia kansasta elää köyhyysvaarassa, mikä on huomattavasti enemmän kuin EU:n keskiarvo 17 prosenttia
Köyhyyden kitkemisessä ei maassa ole onnistuttu odotetulla tavalla ja koronaepidemian aiheuttama kriisi on heikentänyt monien asemaa entisestään.
iksi perustulon käyttöönottoa vauhditettiin ja sen odotetaan parantavan heikoimmassa asemassa olevien asemaa ja työllistymistä.
Espanjan valtiolle perustulokokeilu maksaa vuodessa kolme miljardia euroa eli noin kolmasosan vuotuisista eläkemenoista
Kuka perustuloa voi saada?
Kyse ei ole universaalista perustulosta, vaan sitä aletaan maksaa kaikkein heikoimmassa asemassa oleville alle 65-vuotiaille.
Käytännössä tämä tarkoittaa( noin 850 000 kotitaloutta eli yhteensä noin 2,5 miljoonaa ihmistä. Perustuloa voivat saada sekä yksinasuvat että perheet.
Alun perin perustulon piiriin piti kuulua miljoona taloutta, mutta määrää päätettin vähentää viime metreillä.
Yksinasuvien on oltava hallituksen alustavan luonnoksen mukaan vähintään 21-vuotiaita ja asuneet omillaan vähintään kolme vuotta.
Perustuloa voivat saada myös Espanjassa vähintään vuoden asuneet siirtolaiset, joilla on pysyvä oleskelulupa.
Perustuloa saadakseen henkilöllä on oltava yleensä takanaan pitkä työttömyysjakso tai olla tavallisen työttömyystuen ulkopuolella. Esimerkiksi pätkätyöläiset ja itsenäiset ammatinharjoittajat eivät Espanjassa usein ole oikeutettuja työttömyysturvaan.
Millaisia vaikutuksia odotetaan?
Espanjassa jokaisella alueella on ollut tähänkin asti jonkinasteinen perustulo, jota on saanut yhteensä noin 300 000 ihmistä.
Alueelliset erot ovat kuitenkin olleet suuria, esimerkiksi Baskimaassa sitä on saanut noin 70 prosenttia köyhyysvaarassa olevaa ja Andalusiassa vain kaksi prosenttia.
Nyt hyväksyttävän perustulon tarkoitus onkin lisätä vähävaraisten tasa-arvoa itsehallintoalueiden välillä.
Perustulon odotetaan myös kannustavan työntekoon ja parantavan työllisyyttä, sillä työn vastaanottaminen ei vaikuta sen saamiseen.
Perustulon tarkoitus onkin lisätä vähävaraisten tasa-arvoa itsehallintoalueiden välillä. Kuva on otettu Espanjan Oviedossa 17. toukokuuta.Alberto Morante / EPA
Myös maksuvaikeuksien vuoksi tapahtuvien asuntohäätöjen toivotaan vähenevän.
Pääministeri Pedro Sánchezin totesi lauantaina, että on pieni mahdollisuus, ettei perustuloa hyväksytä vielä tiistaina.
Hän kuitenkin lupasi, että se tapahtuu tällä viikolla.
Lähde: Yle.fi/Uutiskirje 25.5.2020
Perustulon tarve näkyy barcelonalaisessa leipäjonossa – "Moni ei olisi koskaan uskonut tarvitsevansa apua"
Ruoka-apua tarvitsevien profiili on muuttunut koronakriisin myötä.
Perustulo
20.6.2020 klo 11.30
BARCELONAKeskustassa sijaitsevassa Caritas-hyväntekeväisyysjärjestön tiloissa vapaaehtoiset pakkaavat ostoskärryissä oleviin ruokakasseihin tomaattikastiketta, spagettia ja muita elintarvikkeita.
Vapaaehtoisten koordinaattori Nuria Gispert on tehnyt töitä väsymättä lähes päivittäin.
Tahti on koronakriisin seurauksena Barcelonassa kiihtynyt ja ruoka-avun tarve moninkertaistunut.
Nyt hän nostaa pakastimesta ostoskärryyn jäisiä kanankoipia ja antaa ohjeita uusille vapaaehtoisille.
– Ennen koronakriisiä autoimme noin 500 ihmistä päivässä, koronaepidemian seurauksena luku nousi 800:aan, Gispert sanoo.
Caritas-hyväntekeväisyysjärjestön koordinaattorille Nuria Gispertille koronakriisi on teettänyt lisää töitä.Maija Salmi / Yle
Perustulo ei koske kaikkia
Espanjaa koetteli reilu kymmenen vuotta sitten alkanut raju talouskriisi.
Siitä maa ei ole vieläkään toipunut, ja koronakriisi lisäsi avuntarvitsijoiden määrää entisestään.
Heidän auttamiseksi Espanjan parlamentti hyväksyi ( perustulon lähes yksimielisesti kesäkuun alussa.
Kyseessä ei ole universaali perustulo, jota maksettaisiin kaikille, vaan tarkoituksena on auttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Työttömiltä perustulon saaminen vaatii aktiivista työnhakua.
Hallitus toivoo sen siksi vähentävän työttömyyttä, joka on EU:n korkeimpia
"Hän alkoi itkeä edessäni"
Vapaaehtoiskoordinaattori Nuria Gispert pitää perustuloa välttämättömänä nykyisessä tilanteessa.
– Monelle se tarkoittaa yhtä huolta vähemmän. Näin ei voi jatkua, Gispert sanoo tiukasti.
Gispert on viimeisten kuukausien aikana nähnyt, miten avuntarvitsijoiden profiili on leipäjonossa muuttunut.
– Vakioasiakkaiden lisäksi täällä on nyt paljon uusia kasvoja, sellaisia joilla ei ollut mitään hätää ennen epidemiaa, Gispert sanoo ja kertoo aamulla jonoon tulleesta miehestä.
– Hän alkoi itkeä edessäni. Moni nyt apua hakevista ei olisi koskaan uskonut joutuvansa leipäjonoon.
Perustulo ei auttomaattisesti lyhennä leipäjonoa. Sen ulkopuolelle jäävät esimerkiksi maassa ilman papereita oleskelevat henkilöt.Maija Salmi / Yle
Yksi ruoka-apua hakevista on perulaissyntyinen Veronica.
Hän odottaa ystäväänsä avuksi kantamaan painavia ruokakasseja Caritaksen toimiston edustalla.
– Jäin työttömäksi jo ennen epidemiaa. Nyt en saa riittävästi tukea enkä tiedä, milloin pääsen takaisin töihin, kertoo hotelli ja ravintola-alalla työskennellyt yksinhuoltajaäiti.
Myös hän toivoo perustulosta helpotusta arkeensa.
– Aion toki hakea sitä. Mutta olen aiemminkin hakenut tukia enkä ole niitä saanut, Veronica sanoo. maan kansalaisten lisäksi Veronican kaltaiset Espanjassa vähintään vuoden asuneet siirtolaiset, joilla on pysyvä oleskelulupa.
Tasa-arvo lisääntyy
Vaikka tiukat koronarajoitukset on käytännössä purettu ja monet ihmiset ovat päässeet palaamaan töihin, ruoka-apua tarvitsevien määrä ei ole pudonnut.
kuun alussa, että maan talous voi supistua tänä vuonna yli 15 prosenttia ja työttömyys nousta 24 prosenttiin.

Espanjassa sosiaalietuudet vaihtelevat alueellisesti. Kuva on otettu Mallorcalla kesäkuussa 2013.Julian Stratenschulte / EPA
Barcelonan autonomisen yliopiston professori, sosiologi Jose Antonio Noguera pitää perustuloa siksi erittäin tervetulleena.
– Espanja on ollut yksi harvoista EU- maista, jossa ei ole kaikkia kansalaisia koskevaa yhdenveroista sosiaaliturvajärjestelmää, sanoo perustuloon perehtynyt sosiologi.
Hän viittaa siihen, että jokaisella itsehallintoalueella on ollut oma järjestelmänsä. Vähävaraisille maksettavat tuet ovat vaihdelleet merkittävästi alueiden välillä.
Enimmillään noin tuhat euroa
Hallitus päätti perustulosta toukokuussa ja kesäkuussa parlamentti hyväksyi sen lähes yksimielisesti). Ainoastaan äärioikeistolainen Vox äänesti tyhjää.
Perustulo oli hallituksessa istuvan vasemmistopuolueen Podemosin pitkäaikainen tavoite. Se oli myös kynnyskysymys, kun puolue sopi hallitusyhteistyöstä sosialistipuolueen kanssa.

Podemosin puheenjohtaja Pablo Iglesias piti perustuloa kynnyskysymyksenä hallitusyhteistyölle. Arkistokuva.Luca Piergiovanni / EPA
Perustuloa maksetaan) noin 400 eurosta tuhanteen euroon kuussa. Sen määrään vaikuttaa muun muassa perhekoko ja varallisuus.
Perustuloa hakevalta vaaditaan kuitenkin aktiivista työnhakua.
Perustulon piiriin kuuluu noin 850 000 taloutta. Espanjan valtionbudjetista uudistus haukkaa noin kolme miljardia euroa vuodessa.
"Ei tavoita kaikkia"
Sosiologi Jose Antonio Nogueran mukaan perustuloon liittyy myös ongelmia.
– Sekään ei tavoita kaikkia, Noguera muistuttaa.
Oman haasteensa tuo Espanjan monimutkainen byrokratia.
Myös Barcelonan Caritaksen tiedottaja Jordi Julia muistuttaa, ettei perustulo lyhennä automaattisesti leipäjonoa.
– Perustulon ulkopuolelle jäävät paperittomat ja harmaa työvoima. He ovat kaikkien järjestelmien ulkopuolella.
– Siksi meidän on huolehdittava, että heitä autetaan myös jatkossa, etenkin jos koronavirus lähtee uudestaan leviämään syksyllä, Nuria Gispert päättää.
Tilanne Kesäkuun 21.2020
Espanjaan maaliskuussa julistettu hätätila on päättynyt 21.6.2020. Hengityssuojaimen käyttö julkisilla paikoilla jatkuu pakollisena, jos turvaetäisyyttä ei ole mahdollista säilyttää. Itsehallintoalueet vastaavat "uuden normaalin" aikana voimassa olevista käytännöistä.
Rajatarkastukset
Espanja on ilmoittanut luopuvansa rajatarkastuksista EU- ja Schengen-maiden asukkaille hätätilan päättyessä 21.6. Kolmansista maista sekä Portugalista tuleville rajat aukeavat 1.7. Karanteenipakkoa ulkomailta tuleville ei tällöin enää ole. Suomen ulkoministeriö suosittelee edelleen välttämään tarpeetonta  matkustusta muihin kuin em. mainittuihin maihin.
Poikkeustila päättyi Espanjassa, ensimmäiset turistit saapuivat jo Mallorcalle – ”Korona ei pelota, täällä olemme enemmän turvassa kuin kotimaassa”

Viikko sitten Mallorcalle saapuneet turistit toivotettiin tervetulleeksi aplodein.
PALMA DE MALLORCA Ensimmäiset turistit saapuivat jo 1970-luvulla El Arenaliin. Rantakohde sijaitsee Mallorcan pääkaupungista Palma de Mallorcasta noin 15 kilometriä kaakkoon.
Alue on tunnettu massaturismin mekkana vuosikymmenien ajan.
Nyt rannalla makaa ainoastaan muutaman auringonottaja.
– Täällä ei ole koskaan ollut yhtä kaunista ja hiljaista, huikkaa rantakatua kävelevä mallorcalaismies toimittajille.
Mediaväkeä on nyt saarella paljon, sillä käynnissä on ensimmäinen pilottimatka Espanjassa yli 28 000 ihmisen hengen vieneen koronaepidemian heikennyttyä.
Poikkeustila loppui maassa sunnuntaina, ja samalla rajat aukesivat Schengen-maihin Portugalia lukuun ottamatta.
Mallorcalla ensimmäisinä turismin koekaniineina toimivat saksalaiset, joita odotetaan saapuvan Välimeressä sijaitsevalle Baleaarien saariryhmälle yli 10 000 pelkästään kesäkuun aikana.
Luku vastaa noin prosenttia normaalista turistimäärästä samaan aikaan vuodesta.
"Lomalle lähtö ei kaduta"
Rantakadun kupeessa vieri vieressä olevissa baareissa mainostetaan currywursteja, olutta ja sangriaa.
Lähes kaikkien baarien nimet ja niiden ruokalistat ovat saksankielisiä. Rantakadun takana sijaitsevalla baarialueella on valtavia oluttupia, joihin mahtuu juhlimaan tuhansia ihmisiä.
Oluttuvat pysyvät kuitenkin edelleen suljettuina, sillä suuret kokoontumiset on kielletty poikkeustilan päättymisestä huolimatta.
Gasthaus zur Krone -ravintolassa uruguyalainen tarjoilija Kris vitsailee saksalaisturistien kanssa heidän omalla kielellään ja kantaa pöytään sangriakannuja sekä olutta.
Düsseldorfista lomalle saapuneet Vilma ja Dirk Sreinre nauttivat ensimmäisestä lomapäivästä ja kylmistä juomista.
– Täällä on aivan ihanaa. Korona ei pelota. Sitä paitsi täällä tilanne on parempi kuin kotikonnuilla, he toteavat ja kilistävät alkaneen loman kunniaksi.
Samaa mieltä ovat vieressä istuvat Gabi Emkampf ja Heike Itahn, jotka ovat käyneet Mallorcalla lukuisia kertoja aiemminkin.
– Lomalle lähtö ei kaduta, he sanovat.
Sairaalat valmiustilassa
Espanjan lomasaaret Kanaria ja Baleaarit ovat säästyneet pahimmalta epidemialta.
Siksi Mallorca sai ottaa varaslähdön ja vastaanottaa ensimmäiset turistit jo viikkoa muuta Espanjaa aiemmin.
Baleaarien aluehallinnon turismista vastaava valtuutettu Iago Negueruela vannoo turvatoimien olevan niin tarkkoja, että turistit voivat tuntea olevansa matkalla yhtä turvassa kuin kotimaassaan.
– Lentokentällä on lämpökamera. Jos matkailijalla on oireita, häneltä otetaan koronatesti. Myös sairaalat ovat valmiustilassa ja suojavarusteita tarpeeksi, Negueruela luettelee.
Hänen sanoo, että rajojen avaaminen ja turismin alkaminen ovat helpotus.
– Uskomme, että turistit löytävät jälleen Mallorcan, Negueruela sanoo.
Hotellissa hälyttävä lämpökamera
Myös ensimmäiset turistit vastaanottaneissa hotelleissa matkailijoita odottavat tiukat turvatoimet.
Turistit kirjautuvat sisään virtuaalisesti ja heidän terveydentilaansa valvotaan.
El Arenalissa sijaitsevan Riu-hotellin johtaja Xisca Sitjar esittelee ylpeänä hotellin uutta turvallisuusprotokollaa.
Hotellin lattiaan on liimattu on turvaväleistä muistuttavat tarrat ja sisäänkäynnin luona odottaa käsidesiautomaatti.
Niin matkailijat kuin työntekijät joutuvat kävelemään joka kerta sisään tullessaan kuumetta mittaavan lämpökameran ohi.
– Jos henkilön ruumiinlämpö ylittää 37,5 astetta, kamera alkaa hälyttää. Silloin eristämme hänet ja teemme koronavirustestin, Sitjar sanoo.
Sitjarin mukaan toistaiseksi näin ei ole käynyt.
Turvatoimiin kuuluu myös muun muassa pleksilasilla suojattu vastaanotto ja aurinkotuolien desinfioiminen käytön jälkeen.
Kilpailu turisteista on alkanut
Riu-hotellin johtaja Xisca Sitjar kertoo kesän varaustilanteen olevan hyvä. Se on ilouutinen yli kolme kuukautta suljettuna olleelle hotellille.
Sitjar uskoo, että kesä täyttää jälleen hotellin.
– Kysyntää on ollut paljon, sanoo etenkin saksalaisturistien suosiossa olevan hotellin johtaja.
Turistien paluu on ilouutinen myös monille muille yrittäjille.
Turismi vastaa Espanjan bruttokansantuotteesta suoraan noin 12 prosenttia(siirryt toiseen palveluun) ja työllistää arviolta 2,5 miljoonaa ihmistä.
Siksi Espanja ei halunnut jäädä jälkeen, kun turisteista kilpailevat Välimeren maat Italia ja Kreikka avasivat rajansa jo aiemmin.
Espanja haluaa nyt profiloitua turvallisen turismin maaksi, jonne voi matkustaa huoletta myös pandemia-aikana.
Maskipakko on edelleen voimassa koko maassa silloin, kun turvavälin pitäminen on mahdotonta.
Turisteja houkutellaan vaikka tartuntojen määrä kasvaa
Viime viikolla Espanjassa rekisteröitiin 29 koronaviruskuolemaa.(siirryt toiseen palveluun) Pahimpaan epidemia-aikaan viruskuolemia oli satoja päivässä.
Tartuntojen määrä on sen sijaan ollut nousussa ja Espanja on varautunut epidemian toiseen aaltoon syksyllä.
Espanjan hallitus käynnisti vastikään Spain for Sure -nimisen turismikampanjan, jonka mainosvideolla tunnetut espanjalaiset tennislegenda Rafael Nadalista formulakuski Fernando Alonsoon houkuttelevat matkailijoita maahan.
Pääministeri Pedro Sánchez ilmoitti myös edullisistamatkailuyrityksille.
Hallitus tukee turismisektoria koronakriisin vuoksi 4,2 miljardilla eurolla.
Turismin käynnistyminen ja rajojen avautuminen näkyy jo ensimmäisenä poikkeustilan päättymisen jälkeisenä päivänä Espanjan lentokentillä.
Pelkästään Mallorcalle saapuu tänään kymmeniä lentoja.
Espanja yrittää kaikin keinoin taltuttaa paisuvaa koronavirusepidemiaa. Espanja on Italian jälkeen vaikeimmin koronaviruksesta kärsivä maa Euroopassa, ja sunnuntaina viranomaiset kertoivat kuolonuhrien määrän lisääntyneen jälleen rajusti, 394 henkilöllä vuorokaudessa.
Espanjassa on todettu yli 28 000 tartuntaa ja kaikkiaan yli 1 700 ihmistä on kuollut koronaviruksen aiheuttamaan covid-19-tautiin.
Pahimmalla tautialueella, Madridin itsehallintoalueella, kuolleita on yli tuhat. Taudista on parantunut tähän mennessä runsaat 2 500 ihmistä.
Madridin sairaaloiden tehohoitopaikkojen määrä on kasvatettu jo kaksinkertaiseksi, mutta sekään ei ole riittänyt jatkuvasti pahenevassa epidemiassa. Potilaita siirretään muualle ja uusia hätäsairaaloita avataan jatkuvasti.
Tuhansia lääkäreitä ja hoitajia kutsuttu apuun
Viranomaiset ovat kutsuneet 52 000 terveydenhoitotyöntekijää lisää hoitamaan koronaviruspotilaita. Heidän joukossaan on 14 000 jo eläköitynyttä lääkäriä ja hoitajaa.
Espanjalainen El País -lehti kertoi  laajassa artikkelissaan tehohoitoyksiköiden hoitohenkilökunnan ahdingosta kriisin hoidossa.
– En ole koskaan kokenut mitään vastavaa. Tehohoitoyksikössä työ on hyvin intensiivistä, mutta nyt työ on loputonta, kuvasi eräs Getafen sairaalan tehoyksikön lääkäri lehdelle.
Madridin yksiköt ovat täynnä vakavasti sairaita, hengitysapua saavia koronapotilaita.
– Kukaan ei pysty käsittämään tätä lohduttomuutta, kuvasi eräs tehohoitoyksikön työntekijä El Pais -lehdelle.
Hoitajat suojaavat itseään kaksinkertaisilla suojakäsineillä, suojapuvulla ja mellakkapoliisin kasvosuojaa muistuttavalla suojavisiirillä. Varusteissa on kömpelöä suorittaa hoitotoimenpiteitä.
Työ on uuvuttavaa ja stressaavaa, ja henkilökunnan on kaikin keinoin vältettävä saamasta itse tartuntaa.
– Kunpa tämä olisi elokuva ja voisimme jo nähdä lopun, sanoi Málagan Vírgen de la Victoria -sairaalan tehohoitoyksikön johtaja María Antonia Estecha El Paísille.
Jo hengitysputkien asettaminen vaatii aikaa ja työvoimaa.
– On huomattu, että vaste hoitoon on parempi, kun potilaat saavat happea ollessaan vatsallaan. Tarvitaan 4–5 ihmistä, jotta hengitysapua saava nukutettu potilas pystytään asettamaan näin, kertoi tehoyksikössä työskentelevä Gabriel Heras.
Potilaita pidetään vatsallaan 16 tuntia, jonka jälkeen heidät käännetään jälleen toisin päin.
Potilaat ovat yksin vaikeina hetkinä. Hoitajat kuvaavat, kuinka tehohoitoyksikössä olevia nukutettujakin potilaita tyypillisesti auttaa läheisten läsnäolo.
Tällä kertaa omaiset eivät voi päästä vierailulle. Hoitajat ovat siksi pyytäneet heitä lähettämään ääniviestejä, jotka soitetaan potilaille.
Uusia tilapäissairaaloita avataan vauhdilla tehohoitopaikkojen täyttyessä. Ensimmäiset potilaat saapuivat yöllä uuteen kenttäsairaalaan, joka on pystytetty kaupungin messukeskukseen.
Ifema-messukeskuksessa on totuttu näkemään taide- ja muotimessuja. Nyt messuhallit on täytetty petipaikoilla. Hätäsairaalaan avataan ensi vaiheessa 1 300 tavanomaista sairaspaikkaa ja 96 tehohoitopaikkaa.
Madridin aluehallinnon mukaan kokouskeskukseen voidaan tarvittaessa perustaa yhteensä 5 000 sairaalapaikkaa. Myös Madridin La Paz -sairaalan edustalle on perustettu erillinen telttayksikkö päivystyspotilaita varten ja useista hotelleista on tehty tilapäissairaaloita.
Lähteet: REUTERS, AF

Suomalaiset Espanjassa
Koko Espanjassa asuu kymmeniätuhansia suomalaisia joko pysyvästi tai ajoittain. Heidän tarkkaa määräänsä ei ole tilastoitu eikä tiedetä. Costa del Solilla eli Aurinkorannikolla asuu 25 000 - 30 000 suomalaista. Osa heistä asuu seudulla vain osan vuodesta, osa koko vuoden.
Euroopan kaikkein suomalaisin kaupunki Suomen ulkopuolella on Andalusiassa, Aurinkorannikolla, Välimeren rannalla sijaitseva kaupunki, Fuengirola. Fuengirola sijaitsee noin 30 kilometriä Málagasta lounaaseen. Kaupungin asukasluku on noin 80 000, mutta se moninkertaistuu kesäkuukausina. Fuengirolaa eli suomalaisittain "Fugea" kutsutaan suomalaisten pääkaupungiksi Espanjassa.
Costa Blanca eli "Valkoinen rannikko" sijaitsee Alicanten maakunnassa, Kaakkois-Espanjassa. Tällä rannikkoalueella asuu 5 000 suomalaista.
Koillis-Espanjassa sijaitsevan Katalonian pääkaupungissa, Barcelonassa, asuu noin 1 000 suomalaista.
Espanjan pääkaupungissa, Madridissa, asuu noin 500 suomalaista.
Los Pacos
Suomalaisin paikka Fuengirolassa on yksi sen kaupunginosista, Los Pacos. Sieltä löytyy Avenida Finlandia, Suomi-Aukio, suomalainen kirjasto ja terveydenhoitoasema sekä Aurinkorannikon suomalainen koulu. Los Pacos on suomalaisten suomalaisia varten rakentama, sen historia huokuu Suomea ja jopa sen nimi on suomalaisten antama. Pacos tulee Hakulisten Paco-nimisestä muulista. Los Pacosin perusti Hakulisen pariskunta, Teuvo ja Varpu 1960-luvun lopussa.

Ennen Hakulisia Los Pacosissa oli vain muutama talo, Carihuelan kalastajakylä Fuengirolan kukkuloilla. Aluksi Los Pacosista oli tarkoitus rakentaa urheilijoille valmennuskeskus ja tämän projektin vetonauloiksi saatiin suomalaisen huippu-urheilun kerma mukaan lukien Viren, Vasala ja Väätäinen.

Alkaen vuodesta 1968 aina 1990-luvulle asti, Hakulinen rakennutti alueelle jopa 600 asuntoa. Ensimmäisen asunnon Los Pacosista osti Tapio Rautavaara. Los Pacosin suomalaisten toimintakeskuksessa Girasolissa toimii muun muassa kylpylä ja suomalaisyhdistys Suomela. Suomalaisten määrä Los Pacosissa on nykyisin noin 5 000.

Suomalaisuus näkyy Los Pacosissa erilaisissa kylteissä ja vaikkapa kaupan tavaravalikoimissa, joissa on suomalaista salmiakkia, kaurahiutaleita, hernekeittoa ja lenkkimakkaraa.

Neil Hardwick elää keskellä Espanjan koronakaaosta – tällaista siellä on: kauppajonoa vartioidaan ja apteekissa vastassa oli tylyt terveiset
Monen suosikkisarjan kirjoittaja Neil Hardwick asuu talvet Espanjassa, missä korona jyllää kaikkein rankimmin. Nyt on huumori kaukana. –Täällä Mallorcalla on todella tiukat toimenpiteet virusta vastaan, Neil Hardwick sanoo.

Briteistä Suomeen kotoutunut Neil Hardwick kirjoitti Tankki täyteen -sarjan yhdessä Jussi Tuomisen kanssa. Hardwick toi sarjaan säväyksen brittihuumorista, Tuominen puolestaan toi piirteitä muun muassa appiukostaan, joka oli Sulo Vilenin esikuva.
– Tankkia oli hauska tehdä ja varmaan edelleenkin hauska katsoa. Kai saan olla vähän ylpeä siitä, että se toimii yhä 40 vuoden jälkeen. En olisi uskonut, Neil Hardwick sanoo.
– En ole kauheasti katsonut sitä. Joskus suomalaiset ystäväni täällä Mallorcalla ovat kokoontuneet katsomaan pari jaksoa. Ei se ole tuntunut kiusalliselta.
Tankin sivuhenkilö konstaapeli Reinikainen (Tenho Saurén) nousi niin suosituksi, että hänen ympärilleen luotiin oma sarja. Neil Hardwick näytteli siinä itse, ja Reinikaisessa on jakso, jota hän ei kehtaa katsoa.
Tankin ja Reinikaisen jälkeen Neil Hardwick on tehnyt monumentaalisen uran televisiossa, teatterissa ja kirjailijana. Nykyään hän asuu talvet Mallorcalla, kesät Suomessa.
Lähde Iltasanomat 1.4.2020
– Täällä Mallorcalla on todella tiukat toimenpiteet virusta vastaan. Ymmärtääkseni saan käydä apteekissa ja ruokakaupassa, siinä kaikki. Ja pitää ottaa kuitti todisteeksi, jos vaikka poliisi kiinnostuu.
– Kaupassa käynti on muuttunut rasittavaksi, koska vartija päästää ihmisiä sisään yksi kerrallaan sitä mukaa kun asiakkaita tulee ulos. Jono voi olla pitkä, koska 1,5 metrin turvaväli on teipattu lattiaan. Ja kun asiakkaat ostavat valtavat määrät, jono kassalle on hyvin hidas ja vartioitu. Joka käänteessä tietysti desinfioidaan kädet ja laitetaan ohuet muovihanskat.
– Olen siinä onnellisessa asemassa, että täällä on pari suomalaista perhettä, jotka huolehtivat minusta. Apteekissa minulle tehtiin äsken selväksi, että en ole kovin tervetullut. Käskettiin pyytämään ystäviltä apua, jotta voin itse jäädä kokonaan kotiin, Neil Hardwick kertoo.
Liikkuminen luonnollisesti jää vähiin, jos ei pääse kotoaan mihinkään. Mikä silloin neuvoksi??
– Teen fysioterapeutin määräämiä liikkeitä kotona, jotta en menisi täysin lukkoon.
Espanjan koronatilanne on vakava. Ovatko läheiset Suomessa sinusta huolissaan?
– Kyllä varmaan, mutta niin olen minäkin huolissani heistä.
All Female Panel -koomikkokollektiivin Kaisa Pylkkänen kertoo, miten dokumentti Pako Espanjasta syntyi.
Keväällä 2010 olin Espanjassa, kun Eyjafjallajökull-tulivuoren purkaus Islannissa nosti Euroopan ylle tuhkapilven, joka pysäytti lentoliikenteen lähes koko mantereella.
Paluulentoni peruuntui ja takaisin oli tultava maitse. Eurooppa oli koomisen sekaisin, kun sinänsä harmittoman kriisin keskellä ihmiset joutuivatkin pysähtymään hetkeksi.
Maaliskuussa 2020, kun koronavirus saavutti pandemiavaiheen olin jälleen Espanjassa, tällä kertaa keikkareissulla koomikkokollektiivimme All Female Panelin kanssa. Olimme ehtineet tehdä yhden keikan neljästä, kun kaikki äkisti kriisiytyi.
Tartuntamäärät nousivat vauhdilla, lentoja peruttiin, rajoja suljettiin, liikkumista alettiin rajoittaa, maailma tuntui muuttuvan yhdessä yössä – joka yö uudestaan.
Mutta toisin kuin tuhkapilvi tämä Euroopan pysäyttänyt kriisi ei ollut harmiton eikä tässä ollut mitään hauskaa.
Aurinkoiseen ja iloiseen Espanjaan tuli nopeasti hätä
Ensimmäinen isku tuli henkilökohtaisella tasolla, kun joukkotapaamisia alettiin rajoittaa ja keikkoja perua. Hiljalleen koko tilanteen laajuus ja vakavuus alkoi iskostua tajuntaan.
Hyvin nopeasti minulle tuli voimakas tunne, että nyt on saatava kamera käyntiin ja dokumentoitava kaikki, mitä tästä eteenpäin tapahtuu. Miten ikinä täältä kotiin lopulta pääsemmekään?
Aloimme varautua myös siihen, että lentoyhtiö tekee konkurssin, loputkin lennot perutaan ja yritämme saada jostain vuokra-auton, jolla ajaa kotiin kilpaa aikaa vastaan, kun eri Euroopan maat alkavat sulkea rajojaan.
Ihan tähän tilanne ei onneksi mennyt, mutta reissusta tuli jotain aivan muuta kuin piti. Ensin oli ratkaistava, onko meidän viisasta tehdä sovittuja keikkoja ollenkaan, kun jokainen yleisötilaisuus muuttuikin äkisti tartuntariskiksi.
Ja samalla tunnelma ympärillä muuttui aurinkoisesta iloisesta Espanjasta akuutiksi hätätilaksi.
Alkujaan Madridiin keskittynyt virus levisi hetkessä joka kolkkaan, kun pääkaupungissa suljettiin liikkeet ja ravintolat. Madridilaiset keksivät puolestaan lähteä muualle maahan lomailemaan levittäen viruksen kaikkialle.
Muutamassa päivässä hallitus julistikin poikkeustilan, mikä tulisi tarkoittamaan liikkumisen rajoittamista ja maan sulkemista. Meille tuli kiire päästä ulos.
22-minuuttinen dokumentti All Female Panel – Pako Espanjasta kertoo edellämainituistapäivistä ja muuttuvista tunnelmista eskaloituvan kriisin ja pelon keskellä. Lisäksi kotiintulon jäkeen käymme läpi karanteeniaikaa ja pohdimme mahdollisia tartuntoja.
Koomikot pärjäävät huumorilla, mutta kuinka pitkään? Dokumentin henkilöt sanoittavat varmasti kaikille tutut ajatukset ja tuntemukset hyvin, vaipumatta epätoivoon tai synkkyyteen. Pienet asiat nousevat uuteen arvoon. Tästä selvitään kyllä.
Kaisa Pylkkänen/ All Female Panel
All Female Panel on mukana Yle Olohuone -ohjelmassa torstaina 2.4 kello 19.05 alkaen TV2:ssa ja Areenassa. Katso dokumentti All Female Panelin paosta Espanjasta ylhäältä kuvaa klikkaamalla!
Lähde: Yle.fi/Olohuone

Tarja Turunen oli 2,5 kk koronakaranteenissa: ”Melkein itkin ilosta, kun pääsin ulos”
Tarja Turunen oli lähes kaksi ja puoli kuukautta karanteenissa kodissaan Espanjassa. Korona on luhistanut hänen talousnäkymänsä, mutta vahvistanut iloa pienestä tyttärestä ja kodista.
Korona on koetellut Espanjaa julmasti. Se surmasi lähes tuhat asukasta päivässä. Koko maa meni lukkoon, ja kansa joutui karanteeniin. Niin myös Tarja Turunen, Marcelo Cabuli ja pikku Naomi sulkeutuivat taloonsa, toki kauniiseen taloon.
Jotkut heittivät Tarjalle, että mikäs hätä sinulla on siellä lämpimässä maassa.
– Ei lämpö hirveästi auta, jos ei saa eikä voi mennä minnekään, Tarja sanoo.
Marcelo kävi kaupassa kerran viikossa pakollinen maski kasvoillaan. Tarja on kokannut enemmän kuin vuosiin.
Kun karanteenia alettiin purkaa, toinen vanhempi sai luvan liikkua lapsen kanssa ulkona, mutta enintään kilometrin päässä kotoa. Aikuiset saattoivat ulkoilla hetken aamulla ja myöhään illalla.
Kun Tarja pääsi lenkille, keuhkot tuntuivat avautuvan ensi kertaa viikkoihin.
– Melkein itku pääsi rannalla. Oli pakko kertoa kaikille, että täällä ollaan. Tuntui niin mahtavalta.
Teksti: Ulla Verto Lähde: APU
7 x elämystä, jotka Espanjan koronakaranteeni on Sonjalle tarjonnut
25/03/2020
Koronakaranteeni on rikastuttanut elämääni jo lukuisilla uusilla elämyksillä, joita en olisi päässyt kokemaan ilman lockdownia. Espanjassa julistettiin ulkonaliikkumiskielto lauantaina 14. maaliskuuta, joten elämää neljän seinän sisällä on nyt takana noin kymmenen päivää. Kokemuksiani voit lukea täältä. Ulkonaliikkumiskielto jatkuu todennäköisesti vielä useita viikkoja, joten koitan pysyä positiivisella mielellä. Stressaaminen ja murehtiminen ei auta ketään millään tavalla, mutta nostaa kehon kortisolitasoja ja laskee siten immuniteettia. Nyt on siis tärkeää pitää mieli valoisana hankalasta tilanteesta ja negatiivisista uutisista huolimatta. Matkailu on aina tarkoittanut minulle vapauden lisäksi elämyksiä ja kasvua. Vapaus on nyt viety, mutta upeita elämyksiä voi kokea myös kotikaranteenissa.
1. Parvekeaplodit
Kun ulkonaliikkumiskielto alkoi, en tiennyt vielä mitään parvekeaplodeista. Kello oli illalla kymmenen ja makasin sängyssä, kun ulkoa alkoi kuulua taputusta ja muuta mölyä. Ryntäsin ulos katsomaan, mitä siellä oikein tapahtuu. Talojen parvekkeilla ja terasseilla oli ihmisiä, jotka taputtivat ja vihelsivät. Pian selvisi, että kyseessä oli sosiaalisen median kautta levinnyt tempaus, jolla halutaan osoittaa kiitollisuutta lääkäreille, sairaanhoitajille ja muille, jotka tekevät tärkeää työtä koronaa vastaan. Sittemmin aikataulu on muuttunut, jotta myös perheiden pienimmät pääsevät mukaan tempaukseen. Joka ilta kahdeksalta kaikki menevät parvekkeilleen ja terasseilleen tai nojailevat ulos ikkunoistaan taputtaen, viheltäen sekä hurraten terveydenhuollon henkilökunnalle. Hetki on sydämellinen ja liikuttava. Aplodit ovat osoitus yhteisöllisyydestä, solidaarisuudesta ja siitä, että ikävän tilanteen keskellä ihmiset haluavat säilyttää positiivisuuden.
2. Saksofonimies
Omassa naapurustossani asuu saksofonimies, jonka perinteisiin kuuluu musisointi jokailtaisten aplodien jälkeen. Mikäli olen taputtamassa kadun puolen kattoterassilla, siirryn aplodien jälkeen sisäpihan puolen kattoterassille, josta voin kuunnella hänen konserttiaan. Saksofonimies soittaa yleensä muutaman kappaleen, joiden välissä hän saa raikuvat aplodit. Joka ilta hän on soittanut uusia kappaleita. Monilla muillakin terasseilla ja parvekkeilla jäädään kuuntelemaan saksofonimiestä. Illan pimeydessä saksofonikeikalla on hieno tunnelma. Toisinaan ihmiset innostuvat soittelemaan parvekkeillaan myös muuta musiikkia, kuten Espanjan kansallislaulua.
3. Extra Suave
Eräänä päivänä vessapaperi loppui, joten kävin ostamassa kaupasta paketillisen Extra Suave -vessapaperia. Vähän hävetti ostaa sitä kaikkien katsottujen meemien ja huumorivideoiden jälkeen, mutta kotiutin kuitenkin rullapaketin. En ole soittanut kitaraa pitkään aikaan, joten kotikaranteenissa kaivoin kitaran esiin ja aloin soittelemaan. Toinen kämppikseni Elena innostui laulamaan ja aloimme jo suunnitella parvekekeikkaa jollekin illalle, kunhan sateet loppuvat. Täytyyhän bändillä nimi olla, joten nimeksemme tuli Extra Suave, koska rullapaketti jäi yläkerran olohuoneeseen kitaran viereen. Siitä inspiroituneena bändimme sai nimen. Lähes joka ilta aplodien ja saksofonimiehen esityksen jälkeen olemme musisoineet yhdessä kotona. Eräänä iltana nappasimme kuvan, joka päätyi Ilta-Sanomiin.
4. Kattilakonsertti
Eräänä iltana tunti aplodien jälkeen eli yhdeksältä parvekkeilta alkoi kuulua valtava kilinä ja kolina. Juoksin äkkiä katsomaan, mitä siellä tapahtuu. Käynnissä oli espanjalaisten kattilakonsertti eli ”cacerolada”, jolla protestoitiin maan entisen kuninkaan Juan Carlosin korruptioskandaalia. Patojen ja kattiloiden kolistelulla kansa vaati, että Juan Carlosin pitäisi lahjoittaa Saudi-Arabiasta saamansa sadan miljoonan dollarin korruptioraha Espanjan terveydenhuoltoon koronaviruksen tutkimista ja ehkäisyä varten. Kattilat kilisivät siihen malliin, ettei kansa ollut tyytyväinen Juan Carlosiin ja tämän korruptoituneeseen toimintaan varsinkaan näin vakavan terveyskriisin edessä. Kattilakonsertit ovat osa espanjalaista kulttuuria, kun osoitetaan mieltä jotakin vastaan. Kämppikseni Elena haki oitis ison kattilan keittiöstä, jota sitten kolistelimme antaumuksella vuorotellen. IG-tilini stoorien kohokohdista löytyy myös kattilakonsertista videota.
5. Poliisikuulustelu
Yhtenä päivänä lähdin viemään roskapusseja, jotta pääsisin edes hetkeksi ulos kävelemään. Vein ensin sekajätteet ja sitten kävin  kierrätyspisteellä lajittelemassa purkit ja päkkänät omiin poteroihinsa. Ulkona oli niin kaunis ilma, että päätin käydä samalla reissulla ruokakaupassa, koska se on sallittua. Luottokortti oli taskussa mukana. Päätin kiertää koko taloyhtiön ympäri Paseolle ja kävellä sen kautta Mercadonaan. Yleensä käyn SuperSolissa, joka on hieman lähempänä. Meri kimalsi niin houkuttelevana, että nautin täysin siemauksin lyhyestä kävelystä tyhjällä Paseolla. Kun katsoin eteeni, huomasin poliisiauton lähestyvän minua.
Tajusin, että henkkarini olivat kotona, sillä alun perin minun piti viedä vain roskat. Poliisiauto kaarsi luokseni ja pysäytti minut kuulusteluun. Molemmilla poliiseilla oli maskit. Kuski kysyi, minne olin matkalla. Etupenkillä istuva poliisi kysyi henkkareitani samaan aikaan. Kuski jatkoi kuitenkin jatkokysymyksillä muun muassa asuinpaikastani, joten henkkarit jäivät lopulta katsomatta. Poliisit päästivät minut menemään. Huokasin helpotuksesta ja jatkoin matkaani tenttauksen jälkeen. Poliisit ovat jakaneet monille täällä isoja sakkoja. Esimerkiksi Huelvassa poliisit olivat antaneet 600 euron sakon kaljaa kaupasta hakeneille naapuruksille.
6. Parvekekyttääminen
Koronakaranteeni on innostanut monia täällä (ja muuallakin) asuvia liittymään Espanjan suomalaiset parvekekyttääjät -ryhmään. Liityin sinne itsekin heti alussa ryhmän perustajan kutsumana. Ryhmän jäsenmäärä on noussut raketin lailla viime päivinä. Ryhmän ideana on huumorin ja positiivisuuden levittäminen kevyen viihteen kautta vaikean tilanteen keskellä. Ryhmän jäsenet kuvaavat parvekkeiltaan naapuruston tapahtumia ja jakavat niitä muille ryhmäläisille. Kuvissa pahaa-aavistamattomat naapurit ja ohikulkijat joutuvat kuvatuiksi arkisissa askareissaan, kuten siivouspuuhissa, roskia viedessään tai kaupassa käydessään. Parvekekyttäämiseen suhtaudutaan huumorilla, koska riemua on nyt revittävä yksinkertaisista asioista. Ryhmään postatuille kuville ja videoille nauretaan yhdessä. Monet kokevat suurta iloa saadessaan ikuistettua kuvaan ihmisen. Toiset päivystävät parvekkeillaan jopa tuntikausia kyttäämässä.
Olen itsekin postannut ryhmään jo kuvan pirilabraa takapihalleni pystyttävistä epäilyttävistä miehistä ja korkannut jopa ovisilmän. Jos minulle olisi näytetty pari kuukautta sitten screen shotteja omista postauksistani ilman asiayhteyttä, olisin epäillyt olevani hoidon tarpeessa tai syöneeni ainakin vääriä sieniä. Tällainen sympaattinen huumoriryhmä on nyt kuitenkin syntynyt Internetin ihmeelliseen maailmaan.  Espanjan suomalaiset parvekekyttääjät -ryhmää seuratessa on ilo huomata, että siellä vaalitaan iloa ja hyvää yhteishenkeä.
7. Surrealistinen iltakävely
Karanteenin alkupäivinä lähdin kioskille illalla vähän ennen kahdeksaa. Kävelin läheisellä kadulla rannalta kioskia kohti. Siinä kohtaa on korkeita kerrostaloja molemmin puolin tietä. Oli pimeää ja kävelin tyhjää katua, jossa ei ollut ristin sielua. Yhtäkkiä ihmiset alkoivat taputtaa ja viheltää vimmatusti ympärilläni. Edellisenä iltana aplodit olivat olleet kymmeneltä enkä tiennyt, että niitä oli aikaistettu. Tuntui todella surrealistiselta kävellä tyhjyydessä, kun molemmin puolin ihmiset ylhäällä hurrasivat, taputtivat ja heiluttivat Espanjan lippuja. Minusta tuntui kuin olisin palannut sodasta tai olisin viimeinen maapallolla elossa oleva ihminen, joka vielä liikkuu kodin ulkopuolella vapaalla jalalla. Tilanne oli oikeasti niin surrealistinen, etten osaa edes kuvailla sitä. En ole kokenut mitään vastaavaa. Tilanne oli kuin jonkin katastrofielokuvan tai fantasiaelokuvan loppukohtauksesta, koska sellaista ei koskaan tapahdu.
Oletko sinä kokenut karanteenin aikana uusia elämyksiä, jotka haluaisit jakaa muillekin? Mielelläni kuulisin niistä kommenteissa. Voit jättää omat ajatuksesi tämän kirjoituksen alapuolelle. On ilo huomata, että uusia elämyksiä voi saada myös kotikaranteenin aikana.
~Sonja Lähde: https://www.shiningjourney.fi/2020/03/elamys-espanjan-koronakaranteeni/


Takaisin etusivulle      Takaisin korona  korona info- sivulle