Senioritiedote numero 6/2021
Koronaviruksen deltamuunnos uhkaa kiristää rajoituksia Euroopassa – miten muunnosta yritetään saada kuriin? Osassa Eurooppaa on asetettu uusia matkustusrajoituksia ja karanteenipakkoja Britanniasta, Portugalista ja Venäjältä tuleville. Saksa ja Ranska vaativat jo EU:n laajuisia toimia. Hätätilaministeriön työntekijä desinfioi Kazanin aseman laituria Moskovassa. Deltamuunnos on kärjistänyt Venäjän koronatilannetta, ja tartuntaluvut ovat nousseet jyrkästi Moskovassa ja Pietarissa.
28.6. 20:00•Päivitetty 29.6. 09:57
Euroopassa alettiin vasta tovi sitten purkaa koronarajoituksia, mutta nyt ripeästi leviävä deltavariantti on saanut maanosan jälleen varpailleen. Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC arvioi(siirryt toiseen palveluun), että EU-alueella deltamuunnosta voi olla uusista koronavirustartunnoista 90 prosenttia elokuun loppuun mennessä.
Miksi deltamuunnoksesta ollaan niin huolissaan?
Deltavariantti on tähän mennessä todetuista koronavirusmuunnoksista helpoimmin tarttuva. Intiasta lähtöisin oleva virusmuunnos voi terveysviranomaisten mukaan olla 50, jopa 80 prosenttia tarttuvampi kuin alfaksi nimetty Britanniasta ensimmäisenä löydetty variantti.
Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan deltamuunnosta on todettu tähän mennessä ainakin 85 maassa. WHO on varoittanut(siirryt toiseen palveluun), että deltamuunnoksesta on kovaa vauhtia tulossa maailmanlaajuisesti levinnein Covid-19-virusvariantti.
Grafiikka perustuu maailmanlaajuisen GISAID-järjestön ylläpitämiin tietoihin. Se kuvaa vain sitä, kuinka monta deltamuunnostapausta kukin maa on järjestölle ilmoittanut, eikä se välttämättä anna realistista kuvaa siitä, miten laajasti kyseistä virusmuunnosta maassa oikeasti esiintyy.
Euroopan maat pyristelevät muunnoksen leviämistä vastaan vaihtelevin keinoin.
Britannia
Deltamuunnosta todettiin Euroopassa ensimmäisenä Britanniassa. Siellä se ohitti nopeasti aiemmat virusmuunnokset, ja tällä hetkellä Englannissa tarkempaan määritykseen lähetetyistä koronaviruslöydöksistä 95 prosenttia on deltamuunnosta.
Virus on levinnyt erityisesti nuorten aikuisten ja rokottamattomien keskuudessa sekä matkailijoiden mukana.
Brittihallitus alkoi avata brittien matkustamista toukokuussa ja kotimaassa pysymisen suositusta höllennettiin. Maa loi lisäksi “liikennevalojärjestelmän”(siirryt toiseen palveluun), joka määrittää mitä kustakin maasta tulevalta edellytetään Britanniaan pääsemiseksi. Esimerkiksi Suomesta tulevan pitää varata koronatestit Britanniassa oleskelunsa toiselle ja kahdeksannelle päivälle sekä olla Britanniaan saavuttuaan 10 päivää omaehtoisessa karanteenissa.
Tiukimpien matkustusrajoitteiden maat ovat niin sanotulla punaisella listalla. Niistä tulevien on varattava itselleen valvottu hotellikaranteeni sekä koronatestit. Tuolle punaiselle listalle Britannia asetti huhtikuussa Intian(siirryt toiseen palveluun), jossa deltamuunnos ensimmäisenä todettiin.
Brittihallituksen odotetaan ilmoittavan tällä viikolla uusista matkustuslinjauksista.
Saksa
Liittokansleri Angela Merkel on vaatinut EU:lta yhtenäisempiä toimia deltavariantin leviämisen estämiseksi. Merkelin mukaan kaikkien EU-maiden pitäisi asettaa Britanniasta matkustavat karanteeniin(siirryt toiseen palveluun).
Merkel on myös arvostellut Portugalia rajojensa avaamisesta turisteille. Merkelin mukaan Portugalin lisääntyneiden tautitapausten määrä olisi ollut vältettävissä. Saksa kannattaakin “terveysunionia”, joka antaisi EU-instituutioille enemmän valtaa määritellä EU:n laajuisia yhteisiä terveysturvallisuustoimia(siirryt toiseen palveluun).
Saksa julisti Portugalin ja Venäjän viikonloppuna “virusvarianttialueiksi” ja kielsi maahantulon kyseisistä maista muilta kuin Saksan kansalaisilta ja Saksassa asuvilta. Rajoitus astuu voimaan huomenna tiistaina. Lisäksi Venäjältä ja Portugalista palaaville määrättiin pakollinen kahden viikon karanteeni(siirryt toiseen palveluun). Karanteeniin joutuu, vaikka koronatestitulos olisi negatiivinen.
Saksa on asettanut deltavariantin levinneisyyden vuoksi jo aiemmin Britannian ja Intian “virusvarianttialuelistalleen” ja rajoittanut kyseisistä maista matkustamista.
Ranska
Saksan tapaan myös Ranska haluaa EU:lta yhtenäisiä ja tiukkoja toimia deltamuunnoksen leviämisen estämiseksi. Ranska vaatii Britanniasta saapuvilta turisteilta karanteenin.
Koronavirustapaukset ovat Ranskassa viime aikoina vähentyneet. Deltavarianttia arvioidaan Ranskassa todetuista koronatartunnoista olevan noin kymmenen prosenttia. Maan lounaisosassa, Landesin departementissa tilanne on kuitenkin vaikea: deltavarianttia on siellä 70 prosenttia tartunnoista.
Deltamuunnoksen levitessä Euroopassa Ranskan presidentti Emmanuel Macron on patistanut ranskalaisia ottamaan koronarokotteen. Ranskassa noin 30 prosenttia väestöstä on täysin rokotettu, mikä Macronin mukaan ei riitä. Macron sanoi, että deltamuunnos vaikuttaa erityisesti rokottamattomiin ja vasta ensimmäisen annoksen saaneisiin, minkä vuoksi rokotuskampanjaa pitää vauhdittaa.
Poliisit valvoivat Lissabonista lähtevää liikennettä sen jälkeen, kun Portugalin hallitus määräsi alueelta matkustuskiellon viikonloppuisin muualle Portugaliin deltamuunnoksen leviämisen estämiseksi. Kuva: Tiago Petinga / EPA
Portugali
Matkailusta riippuvainen Portugali avasi noin kuukausi sitten rajansa EU- ja brittituristeille. Se ei edellytä karanteenia Britanniasta tuleville, mutta heidän täytyy saapuessaan esittää negatiivinen koronatestitulos(siirryt toiseen palveluun).
Lissabonin alueella deltamuunnosta on jo yli puolet todetuista uusista koronatartunnoista. Maan hallitus asetti viime viikolla Lissaboniin ja kahdelle muulle alueella uusia rajoituksia deltavariantin leviämisen estämiseksi. Lissabonin alueelle tai alueelta ei saa matkustaa muualle Portugaliin viikonloppuisin. Poistua saavat vain kaupungin asukkaat ja hekin vain välttämättömistä syistä. Lisäksi ravintolat on määrätty suljettaviksi viikonloppuisin aikaisemmin.
Espanja on ilmoittanut uusista rajoituksista Britanniasta tulevillle. Torstaista alkaen Mallorcalle ja muille Baleaarien saarille tulevilla briteillä on oltava todistus täydestä koronarokotesarjasta tai negatiivisesta koronatestistä. Kuva: Cati Cladera / EPA
Myös naapurimaa Espanja tiukentaa Britanniasta saapuvia koskevia rajoituksia: Torstaista alkaen Baleaarien saarille eli muun muassa Mallorcalle ja Ibizalle saapuvilla briteillä pitää olla todistus täydestä koronarokotuksesta tai negativiisesta koronatestistä.
Tanska
Deltamuunnos on Tanskassakin levinnyt jalkapallo-otteluissa. Kolmella tanskalaisella on todettu koronaviruksen deltamuunnos sen jälkeen, kun he olivat katsomassa Tanska–Belgia-ottelua Kööpenhaminan Parken-stadionilla. Noin 4 000 katsojaa on kehotettu koronatestiin.
Kolmeen Tanskassa pelattuun otteluun liittyen on havaittu kaikkiaan 29 koronatartuntaa
Kaikkien Tanskassa pelattuihin otteluihin osallistuneiden piti ennen stadionille pääsyä esittää todistus(siirryt toiseen palveluun) negatiivisesta koronatestistä, rokotuksista tai sairastetusta taudista. Noin 25 000 fania seurasi isännän ottelua Belgiaa vastaan, kun taas vain 16 000 pääsi stadionille seuraamaan Tanskan avausottelua Suomea vastaan.
Tanska asetti aiemmin deltamuunnoksen takia lisärajoituksia matkustamiselle Britanniasta.
Varotoimista huolimatta Kööpenhaminassa käydyn Tanska-Belgia-ottelun jälkeen yleisössä olleiden joukosta löytyi kolme deltamuunnoksen tartuntaa. Tanskan terveysministeriöä on kehottanut katsomossa olleita koronatesteihin. Kuva: Friedemann Vogel / EPA
Venäjä
Venäjällä on viime päivinä tilastoitu ennätyksellisiä koronatartunta- ja kuolleisuuslukuja. Moskovassa ja Pietarissa ilmoitettiin tänään koko pandemian ajan suurimmista päivittäisistä kuolinluvuista.
Venäjällä pahenevaa koronatilannetta vauhdittaa juuri koronaviruksen deltamuunnos. Sitä on maassa todetuista tartunnoista valtaosa. Esimerkiksi Moskovan pormestari Sergei Sobjanin on kertonut, että noin 90 prosenttia kaupungin tautitapauksista aiheutuu deltamuunnoksesta.
Pahentuneesta tautitilanteesta huolimatta jalkapallon EM-kisaottelut pidetään järjestäjien mukaan Pietarissa normaalisti.
Uusien tartuntojen kärjessä on Moskova. Maanantaista alkaen ravintola-asiakkailta vaaditaan virallinen QR-koodi todistuksena saadusta rokotuksesta, covid-19:stä paranemisesta tai negatiivisesta koronatestituloksesta. Moskovan kaupunki on määrännyt yritykset siirtämään 30 prosenttia rokottamattomista työntekijöistä etätöihin. Yli 500 ihmisen joukkotapahtumat kiellettiin jo aiemmin.
Tilannetta vaikeuttaa Venäjän hidas rokotustahti. Vaikka Venäjällä on käytössään jo kolme maassa kehitettyä rokotetta, vasta alle 15 prosenttia väestöstä on saanut ainakin yhden rokoteannoksen.
Deltamuunnos ja jalkapallon EM-kisat
Italian pääministeri Mario Draghi on vaatinut jalkapallon EM-finaaliottelun siirtämistä pois Lontoosta deltavariantin vuoksi. Draghin mukaan 11. heinäkuuta pelattava finaali pitäisi siirtää Roomaan. Draghi sanoi tavatessaan Saksan liittokansleri Angela Merkelin viikko sitten, että finaalia ei saisi pelata maassa, jossa tartuntariski on hyvin suuri.(siirryt toiseen palveluun)
Maailman lääkäriliiton saksalainen johtaja Frank Ulrich Montgomery on kehottanut ihmisiä olemaan matkustamatta Lontooseen EM-jalkapallo-otteluihin. Montgomeryn mukaan deltamuunnoksen levinneisyyden vuoksi tartunnan riski on suuri ja Lontooseen matkustaminen tässä tilanteessa olisi vastuutonta.
Kuntavaalit 2021: Iäkkäiden osallisuus ja palvelut on turvattava kunnissa
Iäkkäät ihmiset tulee huomioida kuntien toiminnoissa ja palvelujen kehittämisessä, suosittavat Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry ja Vanhustyön Keskusliitto.
Suositukset suomeksi (pdf): Kuntavaaliteesit 2021.
Rekommendationer på svenska (pdf): Kommunalvalteser 2021.
1. Vanhuuteen varautuminen ja ennakointi lisäävät kuntalaisten hyvinvointia.
FAKTA: 90 % yli 50-vuotiaista sanoo, että vanhuuteen kannattaa varautua. (VTKL 2018)
Vanhuuteen varautuminen on ennaltaehkäisyä ja ennakointia, jotta ikävaihe olisi mahdollisimman hyvä, laadukas ja turvallinen. Omaehtoisen vanhuuteen varautumisen (talous, turvallinen asuminen, terveys, sosiaalinen elämä, oikeudellinen ennakointi) lisäksi kuntien pitää tukea vanhenevaa väestöään tarjoamalla virikkeellistä toimintaa, kulttuuria sekä liikunta- ja hyvinvointipalveluja ennenaikaisen toimintakyvyn heikentymisen ehkäisemiseksi. Ikääntyvien hyvinvointia tuleekin tarkastella kokonaisuutena ja ratkaisuja on etsittävä ennakoivista toimista entistä enemmän.
2. Välimuotoista asumista on kehitettävä kaikissa kunnissa.
FAKTA: Suurimpaan osaan maata ei ole haettu avustusta ainoallekaan välimuotoiselle asunnolle viimeisen 15 vuoden aikana. (YM raportti: Ikääntyneiden välimuotoisen asumisen tilanne ja tulevaisuuden tarpeet, 2020)
Turvallinen asuminen on varmistettava, ja on kehitettävä erilaisia asumisen malleja, jotta ikääntyvät pystyvät valitsemaan itselleen sopivimman asumismuodon. Kuntien ja kuntayhtymien tulee entistä paremmin ennakoida ja varautua ikääntyneiden asumistarpeiden muutoksiin ja ottaa välimuotoisen asumisen ratkaisujen tarjoamat mahdollisuudet huomioon suunnittelussaan. Tarvitaan esteettömiä ja yhteisöllisyyden mahdollistavia tiloja sekä mahdollisuuksia yksilölliseen asumiseen kotipalvelun turvin.
3. Palveluseteli tukee iäkkäiden kuntalaisten itsemääräämisoikeutta.
FAKTA: 64 % katsoo, että palveluseteliä pitäisi hyödyntää terveyspalveluissa nykyistä enemmän. (HALI ry:n kysely, lokakuu 2020)
Erityisesti iäkkäiden ihmisten kannalta on tärkeää, että heillä olisi mahdollisuus valita palveluntuottaja, jonka he kokevat tarjoavan heitä arvostavaa ja laadukasta palvelua. Palveluseteli tulisikin ottaa käyttöön ikääntyneille jokaisessa kunnassa, siten että ne ovat kaikille ikääntyneille tosiasiallinen vaihtoehto tuloista riippumatta.
4. Järjestöjen asiantuntemus ja arjen toiminta ovat välttämättömiä.
FAKTA: Sote-järjestöt kanavoivat 500 000 vapaaehtoistoimijan työtä, jonka kansantaloudellinen arvo on merkittävä. (SOSTEn Järjestöbarometri 2020)
Ilman satoja sote-järjestöjä, kansalaisjärjestöjä ja yhteiskunnallisia yrityksiä sekä niissä toimivia vapaaehtoisia ja työntekijöitä monia suomalaisten hyvinvointia tukevia palveluita ei olisi. Matalan kynnyksen auttaminen, vertaistuki, hyvinvointipalvelujen tuottaminen ja turvallisen kotona asumisen tukeminen rampautuisivat, jos järjestöjen toiminta kunnissa vähenisi.
Kuntiin on nimettävä järjestökoordinaattori, joka tukee yhteiskehittämistä kunnan ja kansalaisjärjestöjen välillä. Lisäksi kuntien vanhusneuvostoihin on otettava laajemmin mukaan kunnissa toimivien vanhusjärjestöjen edustajia.
5. Helppokäyttöinen teknologia tukee ikääntyneiden kuntalaisten osallisuutta.
FAKTA: Lähes puoli miljoonaa iäkästä on digipalvelujen ulkopuolella ja suurta osaa digipalvelut kiinnostavat. (VALLI ry: Ikäteknologiakeskus)
Digi ja teknologia voivat tuottaa paljon iloa, apua ja tarjoavat myös iäkkäille ihmisille mahdollisuuden toimia ja osallistua aktiivisina kuntalaisina. Kunnan pitää huolehtia siitä, että sen sähköiset järjestelmät ovat esteettömiä, helppokäyttöisiä ja saavutettavia, esim. palveluohjaus, palvelusetelit, terveydenhuollon ajanvaraukset, kaavoitus, kunnanhallitusten ja valtuustojen pöytäkirjat. Käyttäjien tarpeet tulee huomioida kuulemalla heitä ja ottamalla heidät mukaan palvelujen kehittämiseen. Ikääntyneet ovat kunnille tärkeä voimavara ja heidän osallisuutensa täysivaltaisina kuntalaisina tulee turvata.
Nuorten ja ikäihmisten kohtaamista on tuettava
Vanhustyön Trainee haluaa muistuttaa kuntavaaliehdokkaita sukupolvien kohtaamisen tärkeydestä.
Jotta nuoret voivat kiinnostua vanhusalasta, on heillä oltava monipuolista tietoa alan tehtävistä ja mahdollisuuksista sekä positiivinen kokemus ikääntyvien kohtaamisesta.
Nuorille on tarjottava kevyitä ja joustavia mahdollisuuksia vanhusalaan tutustumiseksi.
Nuoret tutkitusti kaipaavat enemmän työelämän roolimalleja, realistisia uratarinoita sekä käytännön kokemuksia työelämästä oman elämänsä suuntaamisen ja valintojensa tueksi (Esim. TAT & AMKE 2019). Positiivinen kokemus edellyttää sukupolviälykästä osaamista paitsi nuorten kokonaisvaltaisessa ohjaamisessa myös eri sukupolvien välisen ymmärryksen ja vuorovaikutuksen tukemisessa.
Vanhusalan järjestöillä on vankkaa kokemusta sekä monipuolista osaamista tarjota erilaisia vaihtoehtoja tutustua ikäihmisten parissa tehtävään työhön.
Vanhusalan järjestöjen taito kohdata ja ohjata erilaisia nuoria alaan tutustujia on yksi konkreettinen ratkaisu sotealan työvoimapulaan sekä nuorisotyöttömyyteen.
Vanhustyön Trainee -toiminnassa tuetaan eri sukupolvien välistä kohtaamista, vuorovaikutusta ja toinen toisiltaan oppimista. Kohtaamisten kautta nuoret saavat turvallisia, kevyitä ja positiivisia kokemuksia ikäihmisten parissa toimimisesta sekä vanhustyön työyhteisön jäsenyydestä. Tutustu toimintaan, joka yhdistää nuoret ja ikäihmiset sekä kehittää sukupolviälykästä työelämää: Vanhustyön Trainee -toiminta nuorille verkkosivut.
#kuntavaalit2021 #VanhustyonTrainee
Etsivän vanhustyön verkostokeskuksen teesit kuntavaaleihin 2021
Kuntapäättäjä, miten sinä vaikutat päätöksilläsi kunnassasi ikääntyneiden ihmisten turvalliseen ja mielekkääseen kotona asumiseen ja edistät tuentarpeessa olevien iäkkäiden oikea-aikaista auttamista?
1. Järjestöjen asiantuntemus ja arjen ymmärrys sekä etsivä vanhustyö ovat välttämättömiä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä.
Järjestöjen kansalaistoiminta, etsivä, ennakoiva ja ennaltaehkäisevä vanhustyö on paitsi kustannustehokasta myös inhimillistä. Vanhusjärjestöjen etsivä ja osallistava työ tukee iäkkäiden toimijuutta, kiinnittymistä yhteisöön sekä myöhentää palvelujen tarvetta. Vanhusjärjestöjen kansalaistoiminta mahdollistaa iäkkäiden ruohonjuuritason vaikuttamisen ja tarpeenmukaisen kehittämisen sekä alustan vapaaehtoistoiminnalle.
2. Iäkkäiden tuen ja avun tarpeen tunnistaminen kuuluu kaikille.
Kunnissa on luotava välittämisen kulttuuri ja välittävät toimintatavat sekä tehokkaat palvelupolut, joilla apua tarvitseva iäkäs ihminen tulee autetuksi oikea-aikaisesti, riittävästi ja oikealla osaamisella. On puututtava ennakoivasti riskitekijöihin, joiden tiedetään uhkaavan iäkkään ihmisen kotona asumista ja arjessa selviytymistä. Monitoimijaisella ja tavoitteellisella alueellisella verkostoyhteistyöllä löydetään avuntarpeessa olevat iäkkäät ja kyetään auttamaan heitä kokonaisvaltaisesti hyödyntämällä tehokkaammin kolmannen ja neljännen sektorin resursseja. Myös huoli-ilmoituskäytännön on oltava kansalaisille tunnettu ja saavutettava, jotta piilossa olevaan avuntarpeeseen pystytään tarttumaan.
3. On innovoitava uusia tavoittavia, jalkautuvia ja liikkuvia moniammatillisia tuki- ja palvelumuotoja.
Yhä suurempi osa kuntalaisista on iäkkäitä ihmisiä, joilla on vaihtelevassa määrin voimavaroja, taitoja, osaamista, jaksamista ja kyvykkyyttä toimia arjessa. Tästä syystä myös kehitettävien toimintojen, tukimuotojen ja palvelujen on sovelluttava erilaisille iäkkäille ihmisille. Kun iäkkäänä asutaan entistä pidempään omassa kodissa ja yhä useammin yksin, tarvitaan uusia digitaalisia ja teknologisia ratkaisuja. Lisäksi tarvitaan moniammatillisia yhteistyöllä toteutettavia liikkuvia tukimuotoja ja palveluja, joilla mahdollistetaan iäkkään kiinnittyminen yhteisöön sekä varmistetaan oikea-aikainen avunsaanti. Etsivä/löytävä vanhustyö ja liikkuvat tukimuodot ja palvelut tulee olla osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategiaa sekä ikäystävällistä kuntaa.
#Kuntavaalit2021 #ParempiVanhuus #VälittämisenAika #ApuaOikeaanAikaan #EtsiväVanhustyö
Sosiaali- ja terveysvaliokunta puoltaa hyvinvointialueiden perustamista
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta puoltaa 21 hyvinvointialueiden ja viiden yhteistyöalueen perustamista. Valiokunta antoi tiistaina 15. kesäkuuta mietintönsä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta (mietintö verkossa myöhemmin tänään: StVM 16/2021). Mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että ehdotetulle uudistukselle voidaan kiistatta katsoa olevan painava yhteiskunnallinen ja perusoikeuksien toteutumiseen kiinnittyvä tarve. Nykyinen pirstaleinen palvelurakenne ei pysty enää vastaamaan väestön palvelutarpeeseen yhdenvertaisesti, laadukkaasti ja kustannusvaikuttavasti.
Valiokunta korostaa uudistuksen tavoitetta yhdenvertaisuuden edistämisestä sekä alueellisesti että yksilötasolla siten, että jokainen saisi riittävät ja yksilöllisiä tarpeitaan vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut matalalla kynnyksellä.
Myös peruspalvelujen vahvistamisen tavoite on väestön hyvinvointi- ja terveyserojen kaventumisen näkökulmasta keskeistä.
Uusi palvelurakenne
Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista sekä pelastustoimesta vastaa 21 hyvinvointialuetta, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä. Hyvinvointialueet muodostetaan pääosin nykyisen maakuntajaon pohjalta ja niiden hallinto perustuu suoraan edustukselliseen demokratiaan eli niillä on vaaleilla valittava aluevaltuusto.
Hyvinvointialueet muodostavat nykyistä kantokykyisempien toimijoiden yhtenäisen palvelurakenteen, johon kootaan kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut yhden päätöksenteon, johtamisen ja budjetoinnin alle eli integroidaan saman tahon vastuulle. Näin palvelurakenteen kautta luodaan järjestäjälle kannusteet huolehtia asiakkaan palveluista oikea-aikaisesti ja kustannusvaikuttavasti, kun järjestäjä ei voi siirtää vastuuta toisaalle.
Valiokunnan näkemyksen mukaan rakenteellinen integraatio mahdollistaa myös nykyjärjestelmää merkittävästi paremmin palvelujen toiminnallisen uudistamisen sekä peruspalvelujen vahvistamisen, kun vastuu kokonaisuudesta on yhdellä toimijalla.
Vaikka Uudellamaalla ei muodostu samalla tavoin integroitua palvelurakennetta, myös siellä muodostetaan nykyistä kantokykyisempiä järjestäjiä. Uudenmaan erillisratkaisua perusteltuna ottaen huomioon Uudenmaan muita maakuntia merkittävästi suurempi koko ja muista maakunnista poikkeavat olosuhteet.
Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen yhteistyön ja tarkoituksenmukaisen palvelurakenteen varmistamiseksi muodostetaan viisi yhteistyöaluetta.
Hyvinvointialueilla on mahdollisuus hankkia laajasti palveluja yksityiseltä palveluntuottajalta. Valiokunta kannattaa ratkaisua, jossa omalle palvelutuotannolle ei aseteta tiettyjä määrällisiä tai prosentuaalisia osuuksia tuotannosta. Valiokunta pitää kuitenkin selvänä, että hyvinvointialueella on oltava riittävästi omaa palvelutuotantoa niin sosiaalihuollossa kuin terveydenhuollon perustasolla ja erikoissairaanhoidossa. Siten esimerkiksi perusterveydenhuollon ulkoistaminen ei ole mahdollista kokonaan tai siten, että oma tuotanto jää keskeisten toimintojen osalta vain väestöpohjaltaan pieniin kuntiin.
Valiokunta kuitenkin korostaa, että rakenteellinen ja hallinnollinen uudistus ei yksin ratkaise kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen kytkeytyviä uudistamistarpeita.
Hyvinvointialueiden rahoitusmalli
Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu suurelta osin valtion rahoitukseen sekä osin asiakas- ja käyttömaksuihin. Koska valtio ottaa vastuun hyvinvointialueiden rahoittamisesta, siirtyvien tehtävien kustannuksia vastaava määrä kuntatalouden tuloja siirretään hyvinvointialueiden rahoitukseen kokonaisveroasteen nousun estämiseksi.
Kustannusten ja tulojen siirto on koko maan tasolla kustannusneutraali. Sen sijaan kuntakohtaisesti siirtyvät kustannukset ja tulot voivat poiketa merkittävästi toisistaan. Kuntakohtaisia eroja kuitenkin rajoitetaan valtionosuusjärjestelmään esitettävillä muutoksilla sekä tasauselementeillä.
Valiokunta pitää perusteltuna, että rahoitusmallin lähtökohdaksi on valittu rahoitusmalli, jonka tarkoituksena on varmistaa, että julkinen valta turvaa perusoikeuksien toteutumisen suuntaamalla rahoituksen keskeisiltä osiltaan palvelutarpeen perusteella eri puolilla maata.
Eräitä valiokunnan tekemiä muutoksia
Sosiaali- ja terveysvaliokunta sai lausunnot seitsemältä lausuntovaliokunnalta ja kuuli 244 asiantuntijatahoa. Näiden lausuntojen ja kuulemisten perusteella valiokunta teki eräitä muutoksia esitykseen.
Virkalääkärivaatimus
Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää perusteltuna muuttaa virkalääkärivaatimusta koskevaa sääntelyä siten, että potilaan sairaalaan ottaminen, siihen liittyvä erikoissairaanhoidon tarpeen arviointi ja alustavan hoitosuunnitelman laatiminen olisivat hyvinvointialueen vastuulla, mutta mainittuja tehtäviä ei määriteltäisi virkalääkärin tehtäviksi, kuten hallituksen esityksessä esitettiin.
Valiokunnan ehdottaman muutoksen johdosta hyvinvointialue voi joustavammin harkita, käyttääkö tehtävässä virkasuhteista lääkäriä tai hammaslääkäriä vai hyvinvointialueeseen työsuhteessa oleva lääkäriä tai hammaslääkäriä. Näitä tehtäviä hyvinvointialue ei kuitenkaan voi antaa yksityisen palveluntuottajan tehtäväksi.
Sopimusten mitättömyys ja irtisanominen
Hallituksen esityksessä ehdotettiin säädettäväksi hyvinvointialueelle siirtyvien yksityisen palveluntuottajan kanssa tehtyjen sopimusten mitättömyydestä ja irtisanomisesta, jos sopimukset olisivat tulevan lainsäädännön vastaisia.
Valiokunta ehdottaa, että sopimusten mitättömyyttä ja irtisanomista koskevaa sääntelyä täsmennetään perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta. Kyseiset sopimukset olisivat kuitenkin edelleen joko suoraan lain nojalla mitättömiä tai irtisanottavissa.
Kuntien omaisuusjärjestelyjä koskeva korvaussääntely
Uudistuksen seurauksena kuntien omaisuutta sekä sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kuntayhtymissä oleva, viime kädessä kuntien omistukseen kuuluva omaisuus siirtyy hyvinvointialueen omistukseen.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta, että kunnan taloudellista itsehallintoa turvaavaa säännöstä täydennetään. Perustuslakivaliokunta huomautti, että kunnan oikeus korvauksen saamiseen on sidottu vain kunnallisveroprosentin laskennalliseen korotustarpeeseen.
Valiokunta ehdottaa, että kunnalla on oikeus saada korvausta omaisuusjärjestelyihin liittyvistä välittömistä kustannuksista, vaikka momentin mukainen korvausraja ei ylittyisi, jos kunnan mahdollisuus päättää omasta taloudestaan ilmeisesti vaarantuu.
Voimaantulo
Esitykseen liittyvät lait on tarkoitettu tulemaan voimaan porrastetusti siten, että osa tulisi voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2021 ja osa laeista tulisi voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2022 uusien aluevaltuustojen aloittaessa toimintansa ja viimeiset 1 päivänä tammikuuta 2023. Esitykseen liittyisi myös siirtymäaikoja. Uudistuksen voimaanpanolain on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2021. Lisäksi hyvinvointialueesta annettavaa lakia sovellettaisiin osittain heti hyvinvointialueiden toimintaan.
Verkkotallenne valiokunnan tiedotustilaisuudesta
Aihealueet
Valiokunnat Sosiaali- ja terveysvaliokunta
Hallituksen esitys sote-uudistuksesta ja sen lainsäädäntö hyväksyttiin eduskunnassa
Sosiaali- ja terveysministeriö 23.6.2021 14.13
Tiedote 182/2021
Hallituksen esitys koskien hyvinvointialueiden perustamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistamista, on hyväksytty eduskunnassa 23.6.2021. Ehdotuksen mukaiset hyvinvointialueet perustetaan mahdollisimman pian lakien hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeen. Lait tulevat voimaan porrastetusti, osa 1. heinäkuuta 2021 ja viimeiset vuoden 2023 alusta. Hallitus antoi esityksensä eduskunnalle 8. joulukuuta 2020.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävät 22 järjestäjän vastuulle
Suomeen muodostetaan 21 hyvinvointialuetta, joille siirtyvät kuntien ja kuntayhtymien vastuulla nykyisin olevat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät. Uudenmaan erillisratkaisun perusteella Uudellamaalla hyvinvointialueita on neljä. Helsingin kaupungille jää edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu. Lisäksi Uudellamaalla erikoissairaanhoidon järjestämisestä vastaa HUS-yhtymä. Terveydenhuollon järjestämisvastuu jakautuu laissa ja HUS-järjestämissopimuksessa erikseen määriteltävällä tavalla alueen hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän välillä.
Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien toiminta siirtyy hyvinvointialueille. Samoin opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut siirtyvät hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä vastaavat hyvinvointialueet ja kunnat yhdessä. Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen jää kunnille mutta tietyin ehdoin kunnat ja hyvinvointialue voivat sopia ympäristöterveydenhuollon tehtävien hoidon jatkamisesta osana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja.
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuusta, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, lähipalvelujen ja kielellisten oikeuksien turvaamisesta sekä ohjauksesta ja valvonnasta säädetään sote- järjestämislaissa.
Pelastustoimen järjestäminen
Pelastustoimi on hyvinvointialueilla erillinen, sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa rinnakkainen toimiala. Pelastustoimen järjestävät hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki, jotka vastaavat myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä alueellaan. Uudistuksen myötä valtion ohjaus pelastustoimessa vahvistuu. Sisäministeriö ohjaa ja valvoo jatkossakin pelastustointa ja sen palvelujen saatavuutta. Vahvemman valtakunnallisen ohjauksen tavoitteena on tuottaa entistä yhdenmukaisempia ja siten yhdenvertaisempia pelastustoimen palveluita koko maassa. Tavoitteena on myös kehittää pelastustoimen toimintaa valtakunnallisena järjestelmänä. Pelastustoimen osalta järjestämisvastuusta ja valvonnasta säädetään pelastustoimen järjestämislaissa. Pelastuslaitokset voivat edelleen tuottaa ensihoitopalveluita terveydenhuollolle. Tällä hetkellä pelastuslaitokset hoitavat vuosittain noin 500 000 kiireellistä ensihoitotehtävää.
Sisäministeriö antaa oman erillisen pelastustoimen järjestämistä koskevan tiedotteen.
Toimeenpano
Varsinainen toimeenpano aloitetaan lakien voimaantulon jälkeen. Toimeenpanon keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että muodostuvien hyvinvointialueiden kaikki keskeiset toiminnot ja palvelut toimivat asiakkaiden ja henkilöstön kannalta häiriöttä uudistuksen tullessa voimaan.1.1.2023
Väliaikainen toimielin
Hyvinvointialueen kunnat, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueet, sairaanhoitopiirit, erityishuoltopiirit ja alueen pelastustoimet sopivat väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta ja siitä, mikä viranomainen asettaa valmistelutoimielimen. Toimielimen johtama valmistelutoiminta rahoitetaan valtion rahoituksella ja sen tehtävistä säädetään lailla.
Väliaikainen valmistelutoimielin johtaa hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelua ja käyttää sitä koskevaa päätösvaltaa sekä vastaa tehtäviinsä liittyvästä puhevallan käyttämisestä aluevaltuuston toimikauden alkuun asti. Väliaikainen toimielin valmistelee asioita valtuuston ratkaistavaksi ja se voi tehdä sopimuksia sekä palkata henkilöstöä määräaikaisesti, korkeintaan 31.12.2023 saakka.
Väliaikainen toimielin nimetään sopimuksen mukaisesti mahdollisimman pian lain voimaantulon jälkeen, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluttua. Väliaikaisen toimielimen jäsenten tulee olla virkasuhteessa osapuoliin. Jos väliaikaista toimielintä ei ole asetettu määräaikaan mennessä, valtioneuvosto asettaa sen.
Aluevaltuusto
Hyvinvointialueen ylin päättävä toimielin on suorilla vaaleilla valittava aluevaltuusto. Ensimmäiset vaalit järjestetään vuoden 23. tammikuuta 2022. Hyvinvointialueen toimintaa johdetaan aluevaltuuston hyväksymän hyvinvointialuestrategian mukaisesti ja aluevaltuusto päättää myös hyvinvointialueen organisaatiorakenteesta.
Valtion ohjaus
Valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi strategiset tavoitteet sosiaali-ja terveydenhuollolle ja pelastustoimelle. Hyvinvointialueiden tulee ottaa tavoitteet huomioon omassa toiminnassaan ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueen yhteistyösopimuksen valmistelussa.
Sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustetaan sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta, jonka valtioneuvosto asettaa nelivuotiskaudeksi. Sen tehtävänä on sosiaali- ja terveydenhuollon toteutumisen seuranta ja arviointi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen ohjauksen tukeminen. Myös sisäministeriön yhteyteen perustetaan nelivuotiskaudeksi pelastustoimen neuvottelukunta, jonka valtioneuvosto asettaa. Pelastustoimen toteutumisen seurannan ja arvioinnin lisäksi sen tehtävänä on tukea pelastustoimen valtakunnallista ohjausta. Valtionvarainministeriön yhteyteen perustetaan nelivuotiskaudeksi hyvinvointialuetalouden ja -hallinnon neuvottelukunta
Sosiaali- ja terveysministeriö, sisäministeriö ja valtiovarainministeriö käyvät vuosittain kunkin hyvinvointialueen kanssa neuvottelut, joissa seurataan, arvioidaan ja ohjataan strategisella tasolla hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämistä. Hyvinvointialue laatii vuosittain investointisuunnitelman, jonka hyväksymisestä päättävät sosiaali- ja terveysministeriö ja sisäministeriö. Hyväksytty investointisuunnitelma on edellytyksenä hyvinvointialueen uusille investoinneille ja omaisuuden luovutuksille.
Hyvinvointialueiden ja kuntien rahoitus
Hyvinvointialueiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion rahoituksella ja osaksi palvelujen käyttäjiltä perittävillä asiakasmaksuilla. Rahoituksesta säädetään lailla hyvinvointialueen rahoituksesta. Hyvinvointialueiden rahoitus on yleiskatteista ja se jaetaan alueille asukkaiden laskennallisten sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien palvelutarvetta ja olosuhdetekijöitä kuvaavien tekijöiden perusteella. Lisäksi osa rahoituksesta määräytyy asukasmäärän mukaisesti sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kriteerin perusteella. Pelastustoimen rahoitukseen vaikuttaa lisäksi riskikerroin.
Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallinen rahoitus perustuu palvelutarvetta kuvaaviin terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelutarvekertoimiin. Näiden kertoimien laskennassa hyödynnetään tietoja muun muassa väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta, sairastavuudesta ja sosioekonomisista tekijöistä sekä palvelujen käytöstä ja palvelujen käytön aiheuttamista kustannuksista. Kullekin hyvinvointialueelle muodostuu vuosittain hyvinvointialuekohtaiset terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelutarvekertoimet, jotka kuvaavat hyvinvointialueen asukkaiden palvelutarpeita muihin hyvinvointialueisiin verrattuna.
Kun rahoitusvastuu siirtyy kunnilta valtiolle, on valtion tuloja lisättävä ja kuntien tuloja vastaavasti vähennettävä niiltä pois siirtyvän rahoitusvastuun verran. Jotta kokonaisveroaste ei kasvaisi, velvoitetaan kunnat alentamaan kunnallisveroa. Kunnallisveron vähennys on 12,39 prosenttiyksikköä kaikissa kunnissa, kun lait tulevat voimaan. Myös kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta alennetaan ja valtion osuutta vastaavasti kasvatetaan. Verotusta koskevat muutokset toteutetaan verovelvollisten kannalta mahdollisimman neutraalisti. Verorakenteen muutokset eivät aiheuta verotuksen kiristymistä, kun lait tulevat voimaan.
Henkilöstösiirrot
Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen henkilöstö siirtyy tehtäviensä mukana kokonaisuudessaan hyvinvointialueiden palvelukseen. Lisäksi kuntien opetustoimesta hyvinvointialueen palvelukseen siirtyvät opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit. Kuntien yhteisten tukipalvelujen työntekijä siirtyy hyvinvointialueen palvelukseen, jos henkilön nykytehtävistä vähintään puolet kohdistuu kunnan sosiaali- tai terveydenhuollon tai pelastustoimen palveluihin.
Henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksen periaatteen mukaisesti ns. vanhoina työntekijöinä ja säilyttää siirtymähetkellä voimassa olevat työ- tai virkasuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet.
Uudistuksen edellyttämät järjestelyt valmistellaan vuosina 2021 ja 2022 yhteistoiminnassa hyvinvointialueiden, kuntien ja kuntien henkilöstön edustajien kanssa. Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa annettua lakia laajennettaisiin koskemaan myös hyvinvointialuetta. Myös muun kunnallisen palvelussuhdelainsäädännön soveltamisalaa laajennetaan koskemaan hyvinvointialueen henkilöstöä, eikä henkilöstön asema tältä osin muutu.
Hyvinvointialueiden työntekijöiksi vuonna 2023 siirtyy liikkeenluovutuksilla noin 172 900 henkilöä 332 kunnasta tai kuntayhtymästä.
Omaisuus- ja velkaerien siirrot
Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kuntayhtymät siirtyvät hyvinvointialueille varoineen ja velkoineen sekä sitoumuksineen. Kuntien ja muiden kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen käytössä oleva irtain omaisuus, sopimukset ja siirtyvän henkilöstön lomapalkkavelka siirtyivät hyvinvointialueille ilman korvausta.
Hyvinvointialue vuokraa kunnilta niiden omistukseen jäävät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimitilat kolmen vuoden siirtymäajaksi, jota hyvinvointialue voi pidentää lisävuodella. Sairaanhoitopiireiltä ja erityishuoltopiireiltä hyvinvointialueille siirtyville veloille myönnetään valtiontakaus, jolla turvataan velkojien asema ja säilytetään lainat nollariskiluokassa. Siirrot toteutetaan kuntien ja kuntayhtymien laatimien selvitysten pohjalta.
Omaisuusjärjestelyistä voi aiheutua kunnille kustannuksia, joihin kunnat eivät voi itse vaikuttaa. Tämän vuoksi lakiin sisältyy perustuslakivaliokunnan edellyttämä kompensaatiosääntely. Kunnalla on oikeus saada hakemuksen perusteella korvausta kunnan omaisuuteen kohdistuvien järjestelyjen perusteella kunnalle aiheutuvista välittömistä kustannuksista niiden ylittäessä laissa säädetyt korvausrajat. Vaikka korvausraja ei ylity, kunnalla on oikeus saada korvausta, jos sen mahdollisuus päättää omasta taloudestaan ilmeisesti vaarantuu.
Aikataulu – osa laeista voimaan kesällä 2021
Hallituksen esityksen mukaiset hyvinvointialueet perustettaisiin mahdollisimman pian voimaanpanolain tultua voimaan. HUS-yhtymä perustettaisiin perussopimuksen hyväksymisellä. Ensimmäiset aluevaalit toimitettaisiin alkuvuodesta 2022. Aluevaalit eivät koskisi Helsingin kaupungin asukkaita.
Ensi vaiheessa hyvinvointialueiden väliaikaishallinto ja aluevaalien jälkeen valittujen aluevaltuustojen toiminnan käynnistymisen jälkeen hyvinvointialueet valmistelevat toiminnan organisoinnin sekä henkilöstö- ja omaisuussiirrot yhdessä kuntien ja kuntayhtymien kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen sekä muiden erikseen säädettävien palvelujen ja tehtävien järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta lähtien.
Esitykseen liittyvien lakien voimaantulo on tarkoitus porrastaa siten, että osa tulisi voimaan heinäkuun alusta 20211 ja osa 1.3.2022, kun uudet aluevaltuustot aloittavat toimintansa. Viimeiset lait tulisivat voimaan 1.1.2023. Uudistuksen voimaanpanolain on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2021. Lisäksi hyvinvointialueista annettavaa lakia sovelletaan osittain jo heti hyvinvointialueiden toimintaan.
Lakien voimaantulo edellyttää, että Tasavallan presidentti vahvistaa lait.
Lisätietoja:
ministeri Kiurun erityisavustaja Laura Lindeberg, p. 0295 163 109, etunimi.sukunimi(at)stm.fi osastopäällikkö Kari Hakari, STM, p. 02951 5163642, etunimi.sukunimi(at)stm.fi hallitusneuvos Auli
Valli-Lintu, STM, p. 02951 63463, etunimi.sukunimi(at)stm.fi
finanssineuvos Ville-Veikko Ahonen, puh. 02955 30066, ville-veikko.ahonen(at)vm.fi (väliaikainen valmistelutoimielin ja toimeenpano)
hallitusneuvos Minna-Marja Jokinen, VM, p. 02955 30018, minna-marja.jokinen(at)vm.fi (hallinto, omaisuus ja henkilöstö)
finanssineuvos Tanja Rantanen, VM, p. 02955 30338, tanja.rantanen(at)vm.fi (rahoitus)
ylijohtaja Jani Pitkäniemi, VM, p. 02955 30494, jani.pitkaniemi(at)vm.fi
pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka, p. 0295 488 400, etunimi.sukunimi@intermin.fi
hallitusneuvos Ilpo Helismaa, p. 0295 488 422, etunimi.sukunimi@intermin.fi
erityisavustaja Milja Henttonen (ministeri Ohisalon haastattelupyynnöt), p. 050 599 3094, etunimi.sukunimi@vnk.fi
Kuntien ja hyvinvointialueiden rahoituslaskelmat
Usein kysytyt kysymykset
Hyvinvointialueet (kuviona)
Yleisesittelydiat: sote-uudistus
Faktalehti: Sote-uudistus - keskeinen lainsäädäntö tiivistettynä
Faktalehti: toimeenpano ja valmistelutoimielimet
Faktalehti: Rahoitus
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen rakentaminen alkaa: kuntien hyvä yhteistyö tiivistyy
Eduskunta on hyväksynyt lait sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksesta 23.6.2021.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen perustaminen koskee Espoon, Hangon, Inkoon, Karkkilan, Kauniaisten, Kirkkonummen, Lohjan, Siuntion, Raaseporin ja Vihdin sosiaali- ja terveyspalveluja sekä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosta. Länsi-Uudenmaan kunnat ovat jo pitempään tehneet vapaaehtoisesti yhteistyötä sote-palvelujen kehittämiseksi. Lisäksi kunnat ovat vastanneet pelastustoimen palvelujen järjestämisestä yhteistoiminnassa jo vuodesta 2004 lähtien.
Sote-palvelut säilyvät ennallaan ja kunnat vastaavat niiden järjestämisestä 31.12.2022 saakka. Sen jälkeen palvelujen järjestäjänä jatkaa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue.
Jotta länsiuusimaalaiset voivat hyvin
Lokakuussa 2020 käynnistyneen Länsi-Uudenmaan sote -hankkeen aikana Länsi-Uudenmaan kuntien yhteinen tahtotila on kiteytynyt: Haluamme palvella asiakkaitamme entistä paremmin ja tuottaa terveys- ja hyvinvointihyötyä asukkaille. Hanke on aktiivisesti kehittänyt sote-palveluja ja toimintamalleja yhdessä asukkaiden ja henkilöstön kanssa. Ensimmäisenä tuotoksena valmistui Länsi-Uudenmaan hoivakotiportaali. Asukkaille avoin Unelmien sote-palvelut -yhteisö jatkaa toimintaansa myös kesän jälkeen.
Länsi-Uudenmaan sote -hanke on myös valmistellut rakenneuudistusta yhteistyössä kuntien, järjestöjen, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja Uudenmaan muiden hyvinvointialueiden kanssa.
Aikataulu, rahoitus ja resurssit haasteina – asukkaiden palvelut turvataan
Länsi-Uudenmaan kuntien hyvä yhteistyö jatkuu ja tiivistyy, kun ryhdymme rakentamaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta. Edessä on kuitenkin merkittäviä haasteita.
”Kymmenen kunnan sote-palvelujen yhdistäminen on suuri hallinnollinen muutos. Uusi organisaatio ei rakennu hetkessä, ja aikaa on vain puolitoista vuotta. Muutoskustannukset tulevat olemaan merkittäviä. Pelkästään tietojärjestelmien yhdistämiseen ja kilpailutuksiin menee arviolta 70 milj. euroa. Lisäksi meillä on koronatilanteen jäljiltä runsaasti hoitovelkaa. Alueellamme on aikatauluun, rahoitukseen ja resursseihin liittyviä kysymyksiä. Varmistamme että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue saa riittävät resurssit muutoksen tekemiseen, jotta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen muodostaminen on realistista ja kansallisen sote-uudistuksen tavoitteet saavutetaan”, sanoo Sanna Svahn, Länsi-Uudenmaan sote -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja ja Espoon perusturvajohtaja.
Länsi-Uudenmaan väliaikainen valmistelutoimielin asetetaan elokuussa
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin (VATE) aloittaa syksyllä 2021. Suunnitellussa kokoonpanossa on yhdeksän jäsentä, joista neljä on Espoosta, neljä Länsi-Uudenmaan muista kunnista alueen kunnan- ja kaupunginjohtajien sopiman jaon mukaisesti ja yksi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksesta.
Suunniteltu kokoonpano on päätettävänä kunnan- ja kaupunginhallituksissa, erityishuoltopiirien hallituksissa ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnassa kesän aikana. Suunnitelmassa ehdotetaan, että Espoon kaupunginhallitus asettaa VATE:n lakisääteisen määräajan puitteissa elokuussa ja että Espoo vastaa VATE:n hallinnollisesta tuesta.
Länsi-Uudenmaan sote -hanke jatkaa VATEn tukena
VATE vastaa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta, kunnes aluevaltuusto on valittu ja aluevaltuuston asettama aluehallitus aloittaa toimintansa. VATE voi perustaa tuekseen valmisteluorganisaation, jonka jaostoihin voidaan nimetä laajasti Länsi-Uudenmaan kuntien edustajia.
Länsi-Uudenmaan sote -hanke toimii VATE:n tukena hyvinvointialueen johtamisen, organisaation ja rakenteiden sekä yhteisten digi- ja ict-ratkaisujen kehittämisessä vuoden 2021 loppuun asti. Sote-palvelujen kehittäminen jatkuu Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa vuoden 2022 loppuun.
Henkilöstön palvelussuhteet jatkuvat
Länsi-Uudenmaan kuntien henkilöstön palvelussuhteet jatkuvat toistaiseksi nykyisessä muodossaan. Sote-henkilöstö, pelastuslaitoksen henkilöstö, opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tukipalvelutehtävissä työskentelevät siirtyvät Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelukseen 1.1.2023.
Pelastuslaitos toimii jo nyt alueellisesti, mutta sen toiminnan ja henkilöstön siirtäminen osaksi uutta hyvinvointialuetta käynnistyy VATE:n määrittelemässä toimeenpanon aikataulussa.
Lisätiedot
Jutta Tikkanen, Länsi-Uudenmaan sote -hankkeen kokonaisvastuullinen hankejohtaja, p. 050 376 1121, jutta.tikkanen@espoo.fi
Sanna Svahn, Länsi-Uudenmaan sote -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, p. 050 544 6535, sanna.svahn@espoo.fi
Veli-Pekka Ihamäki, pelastusjohtaja, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, p. 050 406 5498, Veli-Pekka.Ihamaki@espoo.fi
Länsi-Uudenmaan sote -hanke verkossa: lu-palvelut.fi/sote
----
Byggandet av Västra Nylands välfärdsområde inleds: kommunernas goda samarbete intensifieras
Riksdagen antog lagarna om en reform av social- och hälsovården och räddningsväsendet 23.6.2021.
Inrättandet av Västra Nylands välfärdsområde gäller social- och hälsovården i Esbo, Grankulla, Hangö, Högfors, Ingå, Kyrkslätt, Lojo, Raseborg, Sjundeå och Vichtis samt Västra Nylands räddningsverk. Västra Nylands kommuner har redan under en längre tid samarbetat frivilligt för att utveckla social- och hälsovården. Dessutom har kommunerna i samarbete ansvarat för ordnandet av räddningsväsendet sedan 2004.
Social- och hälsovårdens tjänster ändras inte och kommunerna ansvarar för ordnandet av dem fram till 31.12.2022. Då tar Västra Nylands välfärdsområde över som tjänsteanordnare.
För att västnylänningarna ska må bra
Under Västra Nylands social- och hälsovårdsprogram, som inleddes i oktober 2020, har Västra Nylands kommuners gemensamma vilja utkristalliserats: Vi vill betjäna våra klienter ännu bättre än tidigare och producera hälso- och välfärdsfördelar för invånarna. Programmet har aktivt utvecklat social- och hälsovården och verksamhetsmodellerna tillsammans med invånarna och personalen. Som första resultat färdigställdes Västra Nylands vårdhemsportal. Den för invånarna öppna gemenskapen Drömmarnas social- och hälsovård fortsätter sin verksamhet också efter sommaren.
Västra Nylands social- och hälsovårdsprogram har också berett en strukturreform i samarbete med kommunerna, organisationer, Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt och Nylands övriga välfärdsområden.
Utmanande tidtabell, finansiering och resurser – invånarnas tjänster tryggas
Det goda samarbetet mellan Västra Nylands kommuner fortsätter och intensifieras när vi börjar bygga Västra Nylands välfärdsområde. Men vi står inför stora utmaningar.
”En sammanslagning av social- och hälsovården i tio kommuner är en stor administrativ ändring. Den nya organisationen byggs inte på ett ögonblick, och vi har bara ett och ett halvt år på oss. Ändringskostnaderna kommer att vara betydande. Enbart sammanslagningen av datasystem och olika anskaffningar kostar uppskattningsvis 70 miljoner euro. Samtidigt har vi en stor vårdskuld efter coronasituationen. Vårt område berörs av frågor som gäller tidtabell, finansiering och resurser. Vi säkerställer att Västra Nylands välfärdsområde får tillräckliga resurser för omställningen för att det ska vara realistiskt att bilda Västra Nylands välfärdsområde och för att målen för den nationella social- och hälsovårdsreformen ska nås”, säger Sanna Svahn, ordförande för styrgruppen för Västra Nylands social- och hälsovårdsprogram och omsorgsdirektör i Esbo.
Ett temporärt beredningsorgan för Västra Nyland tillsätts i augusti
Ett temporärt beredningsorgan för Västra Nylands välfärdsområde inleder sin verksamhet hösten 2021. Organet planeras bestå av nio medlemmar, av vilka fyra är från Esbo, fyra från Västra Nylands övriga kommuner, enligt en fördelning som områdets kommun- och stadsdirektörer kommit överens om, och en från Västra Nylands räddningsverk.
Den planerade sammansättningen ska fastställas av kommun- och stadsstyrelserna, specialomsorgsdistriktens styrelser och direktionen för Västra Nylands räddningsverk under sommaren. I planen föreslås det att Esbo stadsstyrelse tillsätter det temporära beredningsorganet inom den lagstadgade tiden i augusti och att Esbo ansvarar för det administrativa stödet till beredningsorganet.
Västra Nylands social- och hälsovårdsprogram fortsätter som stöd för beredningsorganet
Det temporära beredningsorganet svarar för beredningen av inledandet av verksamheten och förvaltningen inom Västra Nylands välfärdsområde tills välfärdsområdets fullmäktige har valts och en välfärdsområdesstyrelse som fullmäktige tillsatt inleder sin verksamhet. Beredningsorganet kan inrätta en beredningsorganisation som sitt stöd. Till organisationens sektioner kan det på bred front utses representanter för Västra Nylands kommuner.
Västra Nylands social- och hälsovårdsprogram fungerar som stöd för det temporära beredningsorganet vid utvecklingen av ledningen av välfärdsområdet, dess organisation och strukturer samt gemensamma digitala lösningar och IKT-lösningar fram till utgången av 2021. Utvecklingen av social- och hälsovården fortsätter i programmet Framtidens social- och hälsocentral till utgången av 2022.
Personalens anställningsförhållanden fortsätter
Anställningsförhållandena för personalen i Västra Nylands kommuner fortsätter tills vidare i sin nuvarande form. Social- och hälsovårdspersonalen, räddningsverkets personal, kuratorerna och psykologerna inom elevhälsan samt de som arbetar med stödtjänster för social- och hälsovården övergår i Västra Nylands välfärdsområdes tjänst 1.1.2023.
Räddningsverkets verksamhet är regional redan nu, men överföringen av dess verksamhet och personal till det nya välfärdsområdet inleds inom den tidtabell för genomförandet som fastställs av det temporära beredningsorganet.
Mer information
Jutta Tikkanen, programdirektör med helhetsansvar för Västra Nylands social- och hälsovårdsprogram, tfn 050 376 1121, jutta.tikkanen@esbo.fi
Sanna Svahn, ordförande för styrgruppen för Västra Nylands social- och hälsovårdsprogram, tfn 050 544 6535, sanna.svahn@esbo.fi
Veli-Pekka Ihamäki, räddningsdirektör, Västra Nylands räddningsverk, tfn 050 406 5498, Veli-Pekka.Ihamaki@esbo.fi
Västra Nylands social- och hälsovårdsprogram på webben: www.lu-palvelut.fi/sote
*****************************************
...
Toimi näin ennen metsäretkeä – etsijöiden vinkeillä pärjäät luonnossa, vaikka eksyisit
Hannakaisa Taskinen
© Copyright (c) 2020 Victoria Denisova/Shutterstock.
Hyväkuntoisenkin kannattaa varautua siihen, että metsäretkellä voi sattua haveri.
Etenkin koronapandemian myötä moni suomalainen on innostunut liikkumaan luonnossa. Olipa metsässä samoilun syynä marjastus tai retkeily, on hyvä valmistautua siihen, että jotain voi sattua.
– Vaikka olisit hyväkuntoinen ja osaat kulkea metsässä, esimerkiksi nilkan nyrjähtäminen voi pidentää retkeä useilla tunneilla, sanoo valmiuskoordinaattori Arsi Veikkolainen Vapaaehtoisesta pelastuspalvelusta Suomen Punaisen Ristin tiedotteessa.
Etsijöiden vinkit – toimi näin ennen retkeä
Tutustu Vapepan etsijöiden vinkkeihin. Vinkkien avulla pärjäät luonnossa tunteja suunniteltua pidempään, jos metsäretki syystä tai toisesta pääsee venymään.
1. Kerro jollekulle, minne olet menossa. Kerro myös, kauanko aiot viipyä.
2. Puhelin kannattaa ehdottomasti mukaan: lataa puhelimeen maastokartta - ja 112-sovellukset. Hanki myös virtapankki, lataa se täyteen ja ota mukaan sopiva johto.
3. Kevyet eväät auttavat jaksamaan, jos harhaudut tutuilta poluilta.
4. Pitkähihainen vaate on järkevä lisävaruste myös kesällä. Retken pitkittyessä yöllä voi tulla kylmä. Avaruuspeitto on kevyt kantaa. Se lämmittää illan kylmyydessä, suojaa sateelta ja toimii istuinalustana.
5. Vesipullo ja päähine. Juomalla ja suojautumalla auringolta ehkäiset kehon ylikuumenemista. Pakkaa myös hyttysmyrkky, aurinkovoide tai talvella pakkasvoide.
6. Ota mukaan pilli herättääksesi huomion, jos eksyt vieraaseen maastoon.
7. Tulentekovälineistä voi olla eksyneelle hyötyä, jos hallitsee tulenteon.
Lue myös: Oletko jo kuullut koirametsistä? Tällainen on Suomea valloittava lemmikki-ilmiö: "Koira saa olla kerrankin vapaana ilman mitään stressiä"
Luonnossa liikkuminen lisääntynyt, mutta myös eksymiset
Vaikka eksyminen voi tuntua epätodennäköiseltä, koronapandempian lisäämän luonnossa liikkumisen ohella yhä useampi on Vapepan mukaan myös joutunut harhateille. Viime vuonna kadonneita etsittiin etenkin kesän marjastusaikaan tavallista useammin.
Vapaaehtoisen pelastuspalvelun etsijät hälytettiin apuun 265 kertaa. Kaikkiaan Vapepa hälytettiin viranomaisten avuksi noin 550 kertaa. Määrä on kymmeniä kertoja enemmän kuin edellisvuosina.
Apua Vapepalta sai noin 2 500 ihmistä. Vapepan hälytysryhmissä on 11 000 vapaaehtoista auttajaa ympäri Suomea.
Lue myös: Minne saa pystyttää teltan? Mikä hygieniatuote on oiva nuotion sytyke? Eräoppaan käytännölliset vinkit – ota retkireppuun ainakin nämä: "Halvin turvaväline, mitä on olemassa"
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähde: Suomen Punainen Risti
KONSTRUNDAN TARJOAA KAKSI UUTUUTTA TÄNÄ VUONNA
Konstrundan on vakiintunut tapahtuma, joka on järjestetty Suomessa vuodesta 2008. Konstrundanin aikana taiteen, taidekäsityön ja muotoilun ammattilaiset avaavat työhuoneidensa ovet yleisölle.
Konstrundan järjestetään tänä vuonna syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna 4.-5.9.2021. Silloin osallistujien työhuoneet ovat avoinna klo 11-17. Tänä vuonna mukana on ennätysmäärä osallistujia, yhteensä 490 henkilöä. Kaikki osallistujat löytyvät kotisivuiltamme www.konstrundan.fi
Vuoden suuri uutuus: TAITEEN ILTA torstaina 19.8.2021
Elokuussa järjestämme ensimmäistä kertaa huutokaupan, jossa kaikki myytävät teokset ovat Konstrundan-osallistujien tekemiä. Lähtöhinta on taiteilijan asettama ja jos teos myydään, lähtöhinta menee taiteilijalle. Myyntivoitto lahjoitetaan lyhentämättömänä Helsingin Uuden Lastensairaalan luovaan ja taiteelliseen toimintaan.
Huutokauppa toteutetaan sekä fyysisenä tapahtumana Fiskarsin Ruukissa että verkkotapahtumana. Jos tilaisuutta ei voida toteuttaa Fiskarsissa koronan takia, pidämme kuitenkin huutokaupan verkossa. Huutokaupan toimittaa huutokauppakamari Helander ja tärkeimpänä yhteistyökumppanina toimii Fiskars Oyj Abp / Fiskarsin Ruukki.
Toinen uutuus: etukäteen varatut ryhmävierailut perjantaina 3.9.2021
Taiteen perjantaina 3.9. Konstrundan tarjoaa taas taidetehtävän kaikille alakouluikäisille lapsille elokuvan muodossa. Tavoittaaksemme myös vanhempia lapsia ehdotimme uutta konseptia, jossa koulu- ja opiskeluryhmät voisivat vierailla osallistujien luona perjantaina ennen varsinaista Konstrundania. Noin puolet osallistujista tarttuivat tähän mahdollisuuteen. Kouluryhmien lisäksi tämä avoin kutsu käsittää myös yhdistykset, yritykset jne.
Lista niistä osallistujista, jotka ottavat vastaan ryhmiä perjantaina 3. syyskuuta löytyy kotisivuiltamme. Kiinnostuneen ryhmän tulee itse ottaa yhteyttä taiteilijaan ja sopia vierailusta suoraan hänen kanssaan.
Konstrundan on tärkeä osallistujille
Konstrundanin tavoitteena on lisätä ymmärrystä kotimaista nykytaidetta, taidekäsityötä ja muotoilua kohtaan. Konstrundan tukee osallistujien ammatin harjoittamista tarjoamalla uusia myyntitilaisuuksia, sekä verkoston, jota he voivat jatkossa hyödyntää. Tämän merkitys korostuu koronapandemian rajoittaman toiminnan aikakaudella.
”Tavoitteena on saada yli 16 000 kävijää, mutta kävijämäärä jakautuu niin monelle käyntikohteelle, että Konstrundan voidaan järjestää turvallisesti kaikille. Nyt jos koskaan on tärkeää kohdata ja tukea maamme taiteilijoita! Joten tartu tilaisuuteen vierailla alueesi luovien tekijöiden luona,” sanoo projektijohtaja Martina Lindberg.
OSALLISTU PERJANTAISIN VISAILUUN
Tampereella toimiva KAIKU-hanke järjestää joka perjantai rennon visailu-tuokion klo 10–11. Visailut jatkuvat läpi kesän, ovat kaikille avoimia eikä ilmoittautua tarvitse. Mukaan pääsee helposti tällä linkillä: https://meet.jit.si/Perjantaivisa
Ohessa on Ikäinstituutin julkaisema kooste heidän maksuttomasta kehon ja mielen hyvinvoinnin materiaaleista.
Treenivinkkejä
Ota käyttöösi Ikäinstituutin maksuttomat hyvinvointia vahvistavat verkkosivut. Saat energiaa päivääsi huolehtimalla säännöllisesti kropastasi ja mielestäsi. Vahvat jalat ja hyvä tasapaino pitävät pystyssä. Kimmoisa mieli auttaa löytämään ilon ja voiman lähteitä.
Voitas.fi
Voima- ja tasapainoharjoittelun liikepankista löydät satoja erilaisia, ikäihmisille soveltuvia voima-, tasapaino-, verryttely- ja venyttelyliikkeitä.
Voit etsiä sinulle sopivia liikkeitä vaikeustason, asennon, välineiden, liiketyypin ja ympäristön mukaan. Kaikissa liikkeissä on suoritusohje ja valokuva, joissakin myös video. Rekisteröitymällä sivustolle voit koota liikkeistä omia jumppaohjelmia. Tarjolla on myös valmiita jumppaohjelmia ja -videoita.
Polvennostoja ristiin, keskitaso
Alkuasento Seiso perusasennossa kädet rentoina vartalon vieressä.
Liikeselostus Nosta polvia vuorotahtiin ylös ja kosketa kädellä vastakkaista polvea. Suorituksessa huomioitavaa
Kierrä ylävartaloa koskettaessasi polvea.
Perustelut liikkeelle Liike vilkastuttaa verenkiertoa ja lämmittää lihakset koko kehon alueella.
Hengästyminen vahvistaa myös keuhkoja.
Polven nostaminen seisomaasennossa vahvistaa lonkan koukistamisessa tarvittavia lihaksia ja painonsiirtoa jalalta toiselle.
Näitä taitoja tarvitaan kävelyssä, portaissa ja kynnysten ylityksessä.
Ikäopisto.fi
Mielen hyvinvoinnin taitopankista löydät tietoa ja tehtäviä mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen. Tarjolla on luettavaa ja kuunneltavaa, arjessa kokeiltavaa sekä vinkkejä pohdinnoille ja kirjoittamiselle viidestä mielen hyvinvoinnin teemasta: mielen hyvinvoinnin lähteillä, tunne vahvuutesi, elämänhaasteita eteenpäin, myötätunnosta mielenrauhaa ja elämänmittainen matka. Voit myös lukea Ajan taika -palstalta iäkkäiden kirjoituksia tai jättää oman oivalluksesi vinkkipankkiin. Hyvän huomaaminen -tehtävä Hyvän huomaaminen herättelee myönteisiä tunteita. Pientenkin ilonaiheiden tunnistaminen tasapainottaa mieltä omassa arjessa erityisesti silloin, kun on huolia. Harjoittele hyvän huomaamista kysymysten avulla ja kirjaa vastaukset ylös
. • Miten saan päiväni alkamaan mieluisalla tavalla? Mitä silloin teen?
• Mikä arkinen asia meni viimeksi hyvin?
• Mitä hyvää näen tässä vuodenajassa?
Maksuttomia hyvinvointimateriaaleja
Tulosta Ikäinstituutin verkkokaupasta oppaita ja ohjeita www.ikainstituutti.fi/verkkokauppa
Mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen Myötämieltä!
Mielen hyvinvoinnin taskukirja ikäihmisille
Pieni myötätunto -opas
Mielen hyvinvoinnin lähteitä -vinkkivihko Tunne vahvuutesi –vinkkivihko
Voima- ja tasapainoharjoitteluun
Kotoisaa kuntoilua -esite
Tasapaino taitavaksi -jumppaohjelma
Kävely kevyemmäksi -jumppaohjelma (suomi, saame, ruotsi, englanti, venäjä, somalia ja viro)
Takaisin etusivulle
Takaisin Senioritiedotteiden 2021 koontisivulle
|
