Senioritiedote 11/2021

Saksinut ja toimittanut
Helena Allahwerdi
044 3622 060

Omikron virusmuunnos tulla tupsahti. Meillä sen torjuntaan herättiin myöhään. Nyt suositellaan maskeja, etäisyyttä, etätyötä ja rajoituksia julkisiin tilaisuuksiin menoa jos ei ole koronapassia. Tartunnat ovat olleet korkeita ja sairaaloiden koronapotilaille varatut tilat täyttyvät.

Yksinään oleminen on tylsää. Pikkuhiljaa koko koronaan väsyy. Kotona voi kuitenkin lukea, kuunnella musiikkia, jumpata ja laittaa hyvää ruokaa. Sisällä on lämmintä ja ensimmäinen adventtikynttilä on jo sytytetty.

Korona  uutiset
Kokosimme kysymyksiä ja vastauksia omikronmuunnoksesta – mitä oireita muunnos aiheuttaa, mistä uusia variantteja sikiää?
Mikä virusvariantissa mietityttää? Mitä muuta haluaisit tietää koronaviruksesta? Kokosimme yleisön meille lähettämiä kysymyksiä yhteen ja näin asiantuntijat vastasivat. Päivitämme uutista, kun kysymyksiä ja vastauksia tulee lisää. (Päivitetty 30.11. 18:32)

Uusi virusvariantti omikron herättää paljon kysymyksiä. Haimme vastauksia yleisön lähettämiin kysymyksiin. Vastaajina johtava asiantuntija Carita Savolainen-Kopra ja johtava asiantuntija Jari Jalava Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, sekä ulkoministeriön viestintäosasto.
Päivitämme uutista myös uusilla kysymyksillä ja asiantuntijoiden vastauksilla.
Miksi tämä varianttien ryöppy näin yhtäkkiä? Onko voimakkaasti varioiva virus lähtenyt liikkeelle jostakin alun perin melko äskettäin?
Carita Savolainen-Kopra: Omikron-variantti havaittiin Botswanassa 11.11. ja Etelä-Afrikassa muutama päivä myöhemmin.

Miksi Suomessa menee kaksi viikkoa, että tiedetään, onko omikron vai ei? Monissa maissa testi valmistuu viidessä sekunnissa?
Carita Savolainen-Kopra: Omikron-varianttia voidaan alustavasti epäillä SGTF-PCR-testin perusteella. Tämä PCR on käytössä Suomessa esim. lentokentällä otettujen näytteiden analysoinnissa.
Varianttityypin varmistus vaatii sekvensoinnin. Sekvensointi voidaan toteuttaa ns. Sanger-sekvensoinnilla, jonka tulos valmistuu muutamassa päivässä. Koko genomin sekvensointi vie pidemmän ajan. Omikron-varianttia ei tunnisteta viidessä sekunnissa missään maassa.
Onko mahdollista, että omikron tai tuleva variantti onkin "onnenpotku" eli lieviä oireita aiheuttava, helposti leviävä ja laumasuojaa vakavia variantteja vastaan vahvistava?
Carita Savolainen-Kopra: Periaatteessa se on mahdollista, mutta tämän hetkisen tiedon valossa asiaa ei voida vielä tarkemmin arvioida.
Onko etukäteen mahdollista tunnistaa tapoja, joilla se saattaa muuntua, ja näin varautua tarvittaviin rokotteisiin?
Carita Savolainen-Kopra: Tällaista työtä on tehty virusten evoluution ymmärtämiseksi, mutta luonnon ennustaminen on vaikeaa.
Miksi uuden muunnoksen nimi on omikron?
Carita Savolainen-Kopra: WHO:n asiantuntijaryhmä valitsi seuraavan kreikan kielen aakkosen, johon ei liittynyt aiempia mielleyhtymiä.
Toimitus: kreikkalaisten aakkosten mukaan. Lisäksi ne luokitellaan huolta aiheuttaviin variantteihin, Variants of Concern (VOC), tehostetun seurannan alaisiin variantteihin, Variants of Interest (VOI), sekä seurattaviin variantteihin, Variants Under Monitoring (VUM). Huolta aiheuttavia ovat tähän mennessä olleet alfa, beeta, gamma ja delta sekä uusin omikron. Lisäksi tehostetusti seurattavia variantteja ovat olleet lambda ja myy.
Voiko variantti olla tautina lievempi mutta immunisoivampi?
Carita Savolainen-Kopra: Yksinkertaista vastausta on vaikea antaa. Yleensä voimakkaammat oireet tuottavat paremman vasta-ainesuojan. Toisaalta emme vielä täysin tunne immuunisuojan muodostumista, mikä on vasta-ainesuojan rooli ja mitä lisäsuojaa tuo ns. soluvälitteinen immuniteetti.
Liittyykö HIV jotenkin tähän?
Carita Savolainen-Kopra: Periaatteessa se on mahdollista. Omikronin ajatellaan mutaatioprofiilin perusteella voineen kehittyä kroonista infektiota sairastavassa immuunipuutteisessa henkilössä. Esimerkiksi HIV voi aiheuttaa tällaisen immuunipuutoksen. Viruksen syntymekanismia ei varmuudella tunneta.
Mikä on se tärkein tekijä, että näitä uusia variantteja jatkuvasti sikiää?
Carita Savolainen-Kopra: Virusten luontainen ominaisuus muuntua, kun se kiertää väestössä.
Mitkä ovat uuden koronavariantin aiheuttamat oireet?
Carita Savolainen-Kopra: Alustavan tiedon perusteella väsymys, lihaskipu, päänsärky ja kurkun karheus. Tätä ei laajasti vielä tiedetä.
Antavatko nykyiset rokotteet suojan sitä vastaan?
Carita Savolainen-Kopra: Tätä selvitetään laboratoriotutkimuksilla parhaillaan Etelä-Afrikassa ja rokotevalmistajien keskuudessa.
Miksi lentoja estetään Etelä-Afrikasta virusvarianttin vedoten, vaikka variantti löytyy jo monissa Euroopan maissa ja WHO ei suosi lentokieltoja?
Jari Jalava: Ainoastaan eteläisen Afrikan maissa tiedetään maiden sisäistä omikron-virusmuunnoksen leviämistä. Vastaava ei ole raportoitu Euroopan maista. Euroopan maista on toistaiseksi raportoitu ainoastaan matkailuun liittyviä yksittäisiä tapauksia. Lentokiellot voivat kuitenkin laajentua omikron-virusmuunnoksen levitessä edelleen.
Testataanko kaikki maahantulijat?
Jari Jalava: Eteläisen Afrikan maissa (Etelä-Afrikka, Namibia, Botswana, Zimbabwe, Lesotho, Eswatini (Swazimaa), Mosambik ja Malawi.) oleskelleet ohjataan testeihin. Muuten toimitaan tartuntatautilain väliaikaisten sääntöjen mukaisesti.
Onko rajojen sulkemisilla tai muilla toimenpiteillä tieteellisesti osoitettu vaikutus varianttien tukahduttamiseen tai hidastamiseen?
Jari Jalava: Rajojen sulkeminen henkilöliikenteeltä täydellisesti heti epidemian alkuvaiheessa on todennäköisesti tehokas toimenpide, jolla voidaan ehkä jopa kokonaan estää mikrobin kulkeutuminen maahan hetkellisesti.
Käytännössä tällaista rajojen sulkemista ei voi toteuttaa pitkään. Yksikään maa ei ole nyt käynnissä olevan koronaviruspandemian aikana kyennyt estämään eri virusmuunnosten kulkeutumista alueelleen. Suurin osa maista toteuttaa osittaisen maahantulon rajoittamisen ja erilaisten terveysturvallisuustoimien (testaus, karanteenii ym.) yhdistelmää. Toimilla vähennetään rajan yli maahan tulevia tartuntoja.
Näillä toimenpiteillä on merkitystä, jos maan sisällä on vain vähän tartuntoja, mutta sisäisten tartuntojen kasvaessa rajatoimien merkitys vähenee. Suomi toteuttaa omikron-virusmuunnoksen torjuntaa maahantulopisteillä, koska meillä ei ole havaittu virusmuunnoksen leviämistä maan sisällä.
Tuleeko ulkoministeriö muuttamaan ja/tai kiristämään matkustussuosituksia Euroopassa? Missä tilanteessa?
Ulkoministeriön viestintä: Ulkoministeriön toimivaltaan kuuluvat ainoastaan matkustussuositukset. Päivityksissä huomioidaan THLn suositukset koronaviruspandemian osalta sekä maiden yleinen turvallisuustilanne.
Testauksista vastaa Sosiaali- ja terveysministeriö ja THL. Jokainen maa itse päättää, miten he rajoittavat muiden maiden kansalaisten maahantuloa. Eli suomalaisten maahantulo muihin maihin riippuu kyseisten maiden viranomaisten päätöksistä. Ennen matkaa matkailijan tulee itse selvittää kohdemaan maahantulonrajoitukset.

"Joulu huolettaa" – Jorvin teho-osasto Espoossa on nyt täynnä, mutta sinne on jo matkalla uusi koronapotilas
Teho-osastoilla pelataan nyt paikkashakkia. Uusille koronapotilaille etsitään paikkoja siirtelemällä potilaita ja lykkäämällä ei-kiireellisiä leikkauksia.

Teho-osaston ylilääkärin Tero Varpulan työpäivä on ollut jälleen kiireinen.
Espoon Jorvin sairaalan teho-osasto on viimeistä paikkaa myöten täynnä. Ja uusi potilas olisi tulossa.
– Paikkashakkia pelataan koko ajan. Yksi potilas saatiin siirrettyä toiselle osastolle ja näin vapautui paikka, Varpula selittää.
Varpulan mukaan paikkajärjestelyt kuuluvat tehohoidon arkeen. Poikkeuksellista on se, että potilaiden siirtelyt ovat nyt jatkuvia.
– Pari viime viikkoa ovat olleet erityisen kiivaita. Tilanteen säätäminen on mennyt päivittäiseksi.
Jorvissa on jo jouduttu siirtämään ei-kiireellisiä leikkauksia. Jos tilanne huononee entisestään, edessä on uusia supistuksia.
– Vielä enemmän joudutaan supistamaan aikataulutettua kirurgiaa ja vapauttamaan sieltä hoitohenkilöstöä. Haaste on se, että koko hoitoketjun tulisi toimia. Se on vähän kuin peiton jatkamista toisesta päästä.
Potilassiirrot helpottaisivat Jorvin tilannetta, sillä tauti koettelee Etelä-Suomea kovemmalla kädellä kuin muuta maata. Varpulan mukaan viime talven ja kevään aikana potilaita siirrettiinkin Jorvista muihin sairaaloihin. Nyt samaa harkitaan.
– Se on vain työläs ja raskas prosessi. Ei ihan yksinkertaisesti toteutettavissa.
Jouluun on aikaa alle kuukausi, eikä epidemia ei näytä laantumisen merkkejä. Teho-osaston työntekijöiden osalta se saattaa tarkoittaa lomien jäämistä varsin lyhyiksi.
– Joulu huolettaa. Toistaiseksi päivittäinen toimintahuumori on pysynyt hyvin yllä, mutta kyllä tämä ihmisten jaksamista koettelee.

Jorvin teho-osastolla on hoidettu noin 250 koronapotilasta. Heistä vain yksi on ollut täysin rokotettu, sanoo ylilääkäri Tero Varpula. Kuva: Antti Haanpää / Yle
Tehohoitopaikat riittäisivät, jos potilaat jakautuisivat tasaisesti ympäri maata
Sairaaloiden teho-osastojen kapasiteetti riittää vielä tässä tilanteessa tehohoitoa tarvitsevien hoitoon, arvioi anestesiologian ja tehohoidon professori Matti Reinikainen Ylen aamun haastattelussa.Suunta on hänen mukaansa kuitenkin huolestuttava.
– Eilen tehohoidossa oli 49 potilasta. Se on suurin lukema sitten viime kevättalven. Viimeiset kaksi viikko on ollut nouseva kehityssuunta.
Kriittisenä rajana on pidettu noin 50 tehohoitopotilasta. Raja on laskennallinen ja vastaa noin 20 prosenttia Suomen kaikista tehohoitopaikoista.
– Kun 20 prosenttia ylittyy, alkaa olla paikkapulaa. Jäljellä olevat paikat eivät tahdo riittää muiden potilaiden hoitoon ja täytyy alkaa erikoisjärjestelyin lisätä tehohoitokapasiteettia. Käytännössä tämä tarkoittaa muun sairaanhoidon, erityisesti ei-päivystyksellisen leikkaustoiminnan supistamista, Reinikainen sanoo.
Erikoisjärjestelyihin on jouduttu turvautumaan muun muassa HUS:in alueella.
Diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen mukaan HUS:issa mentiin tehostettuun valmiuteen jo pari kolme viikkoa sitten.
– Tällä hetkellä alkaa olla jo osastopaikoista pulaa. Ollaan jo seuraavan valmiusasteen rajalla.
Matti Reinikaisen mukaan 50 koronapotilasta ja vähän enemmänkin saataisiin hoidettua ilman vakavaa haittaa, jos potilaat jakautuisivat tasaisesti eri puolille maata. Näin ei kuitenkaan ole, vaan paine kohdistuu Etelä-Suomeen.
Tehohoitoa tarvitsevista koronapotilaista noin puolet on pääkaupunkiseudulla, Kymenlaaksossa, Päijät-Hämessä ja Etelä-Karjalassa. Lisäksi Turussa TYKS:in alueella on kovaa kuormitusta.
– Näillä seuduilla tilanne on jo aika tukala ja ei-päivystyksellistä leikkaustoimintaa on jouduttu jo vähentämään, Reinikainen kuvailee.
Häiriökäyttäytyminen yökerhoissa vähentynyt koronapassin jälkeen – NoHo: "Syntyy ehkä tiukempi seula sille, missä vireystilassa asiakkaat ovat"
Suoraa yhteyttä koronapassin käyttöönoton ja häiriökäyttäytymisen vähenemisen välille ei voi vetää ennen kuin dataa on kerätty enemmän, huomauttaa  NoHo Partnersin toimitusjohtaja.
Päivitetty 1.12. 07:06

Häiriökäyttäytyminen ravintoloissa ja yökerhoissa on vähentynyt huomattavasti koronapassin käyttöönoton jälkeen.
– Kaikki järjestyshäiriöt, joita ravintoloissa yleensä tulee, ovat syystä tai toisesta nyt minimissä. Tällaisia ovat esimerkiksi ravintolasta poistamiset ja näpistykset, kertoo NoHo Partnersin toimitusjohtaja Aku Vikström. Asiasta kertoi aiemmin myös Iltalehti

Myös turvallisuuspalveluja tarjoavalla Securitaksella on havaittu, että häiriötilanteita ilmenee nyt ravintoloissa vähemmän, kertoo liiketoimintajohtaja Teemu Balk.
Vastaava trendi on huomattu niin ikään Night People Groupin ravintoloissa.
– Järjestyksenvalvojat ovat sanoneet, että häiriökäyttäytymistä on ollut todella vähän verattuna aiempaan. Koronapassi saattaa olla merkittävä syy, sillä asiakasmäärät ovat kuitenkin olleet ihan hyviä ja alkoholin käyttö pysynyt aika lailla entisellä tasolla, sanoo yrityksen toimitusjohtaja Antti Raunio.
Night People Groupin yökerhoihin Helsingissä kuuluvat muun muassa Apollo, Baarikärpänen, Kaivohuone ja Maxine. NoHolle puolestaan kuuluvat muun muassa Vanha Ylioppilastalo, Pub Ikkuna ja Henry's Pub.
Suoraa johtopäätöstä koronapassin ja ilmiön välille ei voi vetää ennen kuin dataa on kerätty enemmän ja sitä on analysoitu, toteaa Aku Vikström. Häiriöiden vähentyminen ja koronapassin käyttöönotto osuvat kuitenkin samaan ajankohtaan.
– Nyt kun ihmiset joutuvat ovella henkilöllisyystodistuksen lisäksi esittämään koronapassin QR-koodin, syntyy ehkä vähän tiukempi seula sille, missä vireystilassa ravintolaan tulevat asiakkaat ovat, hän sanoo.
Sunnuntaina voimaan astuivat uudet, tiukemmat ravintolarajoitukset leviämisalueilla. Alkoholia ei saa myydä kello 17 jälkeen niissä ravintoissa, joissa ei ole käytössä koronapassia.
Koronapassia koskeva laki tuli voimaan 16. lokakuuta. Siitä alkaen sitä on voinut edellyttää sellaisissa iloissa ja toiminnoissa, joita koskevia rajoituksia on voimassa.
Juttuun lisätty 1.12. kello 7.06 tieto siitä, että asiasta on uutisoinut myös Iltalehti.
Koronaviruksen omikronmuunnosta on todettu ympäri Eurooppaa – Tanskassa arvellaan löytyneen kaksi tapausta, Israel, Marokko ja Japani kieltävät ulkomaisia matkustajia saapumasta maahan
Omikronmuunnos havaittiin Etelä-Afrikassa tällä viikolla. Tämän seurauksena Etelä-Afrikasta sekä lukuisista muista Afrikan maista matkustaville asetettiin matkustusrajoituksia eri puolilla maailmaa.Päivitetty 28.11. 02:20

Koronaviruksen uutta omikronmuunnosta on todettu ympäri Eurooppaa lauantain aikana. Esimerkiksi Britanniassa, Saksassa, Italiassa ja Tshekissä vahvistettiin lauantaina maiden ensimmäiset omikronmuunnoksen tartunnat.
Lisäksi Tanskan terveysviranomaiset kertoivat lauantai-iltana, että maassa on todennäköisesti löydetty kaksi tapausta omikronmuunnosta. Molemmat tapaukset on todettu ihmisillä, jotka ovat palanneet Tanskaan Etelä-Afrikasta, kertoo uutistoimisto Reuters.
Epäillyt tartunnat varmennetaan vielä testeillä. Molemmat omikrontartunnoista epäillyt ihmiset on asetettu eristykseen.
– Terveysviranomaisilla on syytä uskoa, että olemme löytäneet kaksi ensimmäistä koronaviruksen omikronmuunnoksen tartuntaa Tanskassa, kertoi terveysministeri Magnus Hancke lausunnossaan.
Jos tapaukset vahvistuvat testeissä omikronmuunnoksen tartunnoiksi, olisi Tanska tähän mennessä ensimmäinen Pohjoismaa, josta omikronmuunnosta olisi tavattu.
Britanniassa ja Saksassa omikronmuunnoksen tartuntoja todettiin molemmissa kaksi tapausta. Tartunnat oli havaittu Etelä-Afrikasta matkustaneilla ihmisillä.
Italiassa vuorostaan vahvistettiin yksi tapaus, joka oli Mosambikista saapuneella matkustajalla.
Britannian pääministeri Boris Johnson kertoi lauantaisessa lehdistötilaisuudessa, että Britanniassa ryhdytään vaatimaan kaikilta maahan matkustavilta koronavirustestiä ja eristäytymistä, kunnes he ovat saaneet negatiivisen tuloksen.
Omikronmuunnos havaittiin alkujaan Etelä-Afrikassa tämän viikon aikana. Tämä johti pian siihen, että Etelä-Afrikasta sekä lukuisista muista Afrikan maista matkustaville asetettiin matkustusrajoituksia eri puolilla maailmaa.

SOTE  Hyvinvointialueasiaa
Aluevaalit tammikuussa 2022 (Lähde: Yle)
Runsaan vuoden kuluttua moni tuttu palvelu siirtyy uusien hyvinvointialueiden hoidettavaksi. Mikä silloin muuttuu tavallisen ihmisen elämässä?
23.11. 5:57

Mitä hyvinvointialue tarkoittaa arjessani?
Kun aiemmin sosiaali- ja terveyspalveluista vastasivat kunnat ja sairaanhoitopiirit, jatkossa niistä huolehtivat uudet hyvinvointialueet.
Tammikuun vaaleissa valittavilla aluevaltuustoilla on valta päättää, miten palvelut käytännössä hoidetaan.
Yle kysyi kansanedustajilta aluevaaleista: lähes joka kolmas vastanneista haluaa päättämään sote-asioista – katso oman edustajasi vastaus
Iso osa kansanedustajista epäröi edelleen, lähteäkö mukaan hyvinvointialueiden vaaleihin. Puolueille kansanedustajat ovat vaalien tärkeä menestystekijä. Suomen ensimmäiset aluevaalit järjestetään tammikuussa. Puolueille on tärkeää saada näkyviä ehdokkaita listoilleen. Kansanedustajat ovat tunnetusti hyviä saamaan äänestäjiä liikkeelle.

Lähes puolet Ylen kyselyyn vastanneista kansanedustajista epäröi, lähteäkö mukaan tammikuussa pidettävien hyvinvointialueiden vaaleihin. Iso osa ilmoittaa jo nyt, ettei ole käytettävissä.
Ylen kyselyyn vastasi 115 kansanedustajaa.
Kansanedustajien osallistumista tuleviin aluevaltuustoihin on arvosteltu. Arkadianmäen kiireiden lisäksi kansanedustajat istuvat yleensä omien kuntiensa valtuustoissa ja hallituksissa tärkeillä paikoilla. Miten aika ja tarmo riittävät vielä päättämään sote-asioista hyvinvointalueiden valtuustoissa?
Pitkäaikainen kansanedustaja ja jonkin aikaa sitten valtiovarainministerin pestistä luopunut keskustan Matti Vanhanen tuo vastauksessaan Ylelle esille myös jääviysongelman.
– Vierastan sitä, että kansanedustajalle tulee budjettipolitiikassa lojaliteettiristiriita. Se korostuu, kun alueita on vain parisenkymmentä, ja ne saavat kaiken rahansa eduskunnalta.
Vanhanen ei ole lähdössä ehdokkaaksi aluevaaleihin.
Alla olevissa grafiikoissa ovat mukana myös Helsingin kansanedustajien vastaukset (10). Helsingissä ei järjestetä aluevaaleja, joten helsinkiläisten kansanedustajien antamat ei-vastaukset vinouttavat hieman kokonaisuutta.
Myöskään demarien kokenut kansanedustaja Pia Viitanen ei ole tämän hetkisen arvionsa mukaan lähdössä aluevaaleihin.
– Tähän asti työ kansanedustajana ja valtuutettuna on hyvin yhteensovitettavissa ja ne tukevat toinen toistaan. Jos tähän tulee vielä kolmas taso, maakunta, tulee tilanne haastavammaksi. Kolmoisrooli on mielestäni melko ongelmallinen.
Vasemmistoliiton lappilainen kansanedustaja Markus Mustajärvi perustelee selkeällä viestillä, ettei lähde aluevaaleihin.
– Rajansa kaikella
Lähes joka kolmas Ylelle vastanneista kansanedustajista haluaa aluevaltuustoihin. Niin myös kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah.
– Sote-uudistus on niin tärkeä, että sitä on parasta yrittää parantaa sisältäpäin oman alueen ratkaisuin. Lisäksi puolueen puheenjohtajana olisi vaikea rekrytoida ja innostaa muita vaalityöhön, jos ei itse ole mukana.
Vaikka perussuomalaiset pitävät edelleen nykyistä sote-mallia huonona, useat heistä on lähdössä mukaan päättämään kansalaisille tärkeistä sosiaali- ja terveysasioista. Hämäläiskansanedustaja Lulu Ranne pitää ehdolle asettumista velvollisuutena.
– Hyvinvointialueista tulee supervirkamiesten hallinnoimia organisaatioita, joissa poliitikoille ei jää paljoa muuta päätettävää kuin palveluverkko. On suuri riski sille, että säästöjä aletaan etsiä palveluverkon keskittämisestä. Aluevaalien äänestysprosentti uhkaa jäädä alhaiseksi, jolloin on kansanedustajien velvollisuus lähteä ehdolle.
Aluevaaleihin lähtemistä perustellaan myös asiantuntemuksella
Ylen kyselyyn vastanneista kahdestakymmenestä kokoomuslaisesta vain neljä ilmoittaa jo nyt lähtevänsä ehdolle. Yksi heistä on useissa ministerinpesteissä meritoitunut Paula Risikko, joka haluaa hyvinvointialueen valtuustoon muun muassa koulutuksensa vuoksi.
– Olen koulutukseltani terveystieteiden tohtori, terveydenhuollon opettaja ja sairaanhoitaja. Olen työskennellyt sote-alalla eri tehtävissä. Lisäksi olen ollut 7 vuotta ministerinä sosiaali- ja terveysministeriössä. Tällä hetkellä olen sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana.
Myös vihreiden lääkärikansanedustaja Mirka Soinikoski haluaan lähteä mukaan aluevaltuustoon, koska hänellä on asiantuntijuutta.
– Hyvinvointialueiden perustamisvaiheessa tarvitaan kokeneita ja sote-valmistelussa kaikilla tuotantokausilla mukana olleita päättäjiä rakentamaan perustaa tulevalle järjestelmälle. Hyvä sote tehdään yhdessä.
Kauniaisten kunnallispolitiikassa vahvasti vaikuttava RKP:n kansanedustaja Veronica Rehn-Kivi uskoo niin ikään kokemuksensa auttavan alueellisessa päätöksenteossa.
– Tunnen perusteellisesti sote-uudistuksen sisällön sen hyvine puolineen ja heikkouksineen. Haluan olla mukana muokkaamassa oman hyvinvointialueeni toimintaa oikeaan suuntaan heti alusta.

Takaisin etusivulle