Senioritiedote 1/2022

 Toimittanut ja saksinut HA

044 3622 060

Korona se vain jyrää

Suomessa raportoitiin perjantaina 28.1.2022  4 766 uutta koronavirustartuntaa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Koko epidemian aikana  tartuntoja on todettu Suomessa yhteensä 475 431.

Perjantain tietojen mukaan koronaviruksen takia sairaalahoidossa on yhteensä 641 potilasta, joista 53 on tehohoidossa.

Kahden viimeisen seurantaviikon aikana todettujen koronatapausten ilmaantuvuus on 1 974 tapausta 100 000 asukasta kohden.

Uudenmaan alueellinen koordinaatioryhmä päätti 27.1. pitämässään kokouksessa suositella Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, että se purkaisi liikunta- ja virkistystiloja koskevan sulkumääräyksen kokonaisuudessaan 1.2. alkaen.

Vaikka kuormitus sosiaali- ja terveydenhuollossa on yhä korkealla tasolla, edellytykset rajoitukselle eivät enää täyty, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) tiedotteessa kerrotaan.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki 21. tammikuuta tartuntatautilain mukaisen päätöksen jatkaa Husin alueella voimassa olevaa sulkumääräystä 7. helmikuuta asti.

Huippu vasta etelässä

Tervahauta sanoi, että isossa osassa maata omikronin huippu on kuitenkin vasta tulossa. Rajoitusten purkua pitää tehdä siksi paikallisesti.

Lehtonen sanoi, että vaikka rajoituksia poistetaan, pitäisi kansalaisten muistaa ylläpitää tiettyä varovaisuutta. Myös Julkunen oli sitä mieltä, että koronassa ei pitäisi esimerkiksi mennä töihin, vaan jäädä kotiin ja välttää tautia sekä sen levittämistä.

– Viime keväänä nähtiin, että kun rajoitukset purettiin, ihmiset alkoivat käyttäytyä kuin vasikat laitumella, sanoi Lehtonen.

Asiantuntijoilta kysyttiin myös, voidaanko mahdollisten uusien varianttien myötä joutua jälleen rajoittamaan yhteiskuntaa, lisäämään testejä ja jäljittämään.

– Kyllä siihen täytyy olla varautunut, sanoi Tervahauta.

Julkunen oli pikemminkin sitä mieltä, että rokotteilla tulevia rajoituksia voidaan välttää.

– Emme tiedä, mitä tulevat variantit ovat, mutta pitäisin tämän nykytilanteen toistumista epätodennäköisenä. Rokotesuoja näyttää toimivan.

Omikronmuunnoksen aiheuttamista koronaoireista on alkanut kertyä enemmän tietoa, kun tauti on levinnyt väestössä laajemmin. Oireet näyttävät jossain määrin eroavan aiemmista virusmuunnoksista.

Isossa-Britanniassa kerätyn aineiston perusteella viisi yleisintä omikronin oiretta ovat vuotava nenä, päänsärky, lievä tai voimakas väsymys, aivastelu ja kurkkukipu

Vaalit olivat ja menivät.

Äänestysaktiivisuus Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella oli 48%, koko maassa 47,5%.

Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoon valittiin yhteensä 79 jäsentä. Valituista 68,4 % on naisia, kun koko maassa naisten osuus on 53 %. Valittujen keski-ikä on 46 vuotta, kun koko maassa keski-ikä on 51 vuotta. Valituista 47 toimii kunnanvaltuutettuina ja 10 sekä kansanedustajana että kunnanvaltuutettuna. Riittääkö valtuutetuilta aika jos he toimivat kunnanvaltuutettuina, kansanedustajina ja hyvinvointialueen valtuutettuna?

Millainen on sairaanhoitopiirin ja hyvinvointipiirin työnjako? Entä terveydenhoidon tilat? Ostaako hyvinvointipiiri ne kunnalta? Espoo myi sairaalansa ja sai siitä tuloja. Entä muut tilat? Mitä niille tapahtuu? Vuokraus vai osto?

Aluevaltuuston paikat jakautuivat puolueittain seuraavasti:

Kokoomus 27
SDP 13
RKP 12
Vihreät 10
Perussuomalaiset 6
Vasemmistoliitto 4
Keskusta 3
Kristillisdemokraatit 2
Liike Nyt 1
Valta kuuluu kansalle 1

Kunnittain paikat jakautuivat seuraavasti:
Espoo 47
Kirkkonummi 8
Lohja 8
Vihti 6
Raasepori 5
Kauniainen 2
Hanko 1
Inkoo 1
Karkkila 1

Poliittiselta seurantaryhmältä ehdotus Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen luottamuselinrakenteeksi

Ehdotus Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen luottamuselinorganisaation rakenteeksi.

Seurantaryhmän ehdotuksessa on lakisääteisten luottamuselinten lisäksi palvelut ja resurssit -lautakunta, tulevaisuus ja kehittäminen -lautakunta, valmius- ja turvallisuuslautakunta, yksilöasioiden jaosto ja aluevaltuuston neuvottelutoimikunta. Luottamuselinrakenteesta päättää aluevaltuusto. Seurantaryhmä sai työnsä päätökseen, viimeinen kokous oli 20.1.2022.

Hyvinvointialueen lakisääteisiä luottamuselimiä ovat aluevaltuusto ja aluehallitus, tarkastuslautakunta, kansalliskielilautakunta, aluevaalilautakunta, nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto Muilta osin luottamuselinorganisaatiosta päättää Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto, jonka ensimmäinen kokous on 7.3.2022. 

”Seurantaryhmä suosittaa aluevaltuustolle yksimielisesti tämän luottamuselinrakenteen  hyväksymistä. Rakenteen pohjalta lähdetään vaalien jälkeen neuvottelemaan puolueiden välistä paikkajakoa ja tavoitteena on, että ensimmäisessä valtuustossa valitaan luottamushenkilöt tehtäviinsä”, sanoo seurantaryhmän puheenjohtaja Henrik Vuornos.

Ehdotus ei-lakisääteisten lautakuntien/jaostojen tehtävistä:

• Palvelut ja resurssit -lautakunta/jaosto käsittelee palvelujen saatavuutta, palveluketjujen ja -kokonaisuuksien yhteensovittamista, hankinta- ja tuotantotapoja, henkilöstön saatavuutta ja investointien valmistelua.
• Tulevaisuus ja kehittäminen -lautakunta/jaosto käsittelee palvelujen uudistamisen linjauksia, digitalisaatiota, väestön palvelutarpeen muutoksiin vastaamista, ruotsin kielen kehittämistehtäviä, muiden kieliryhmien asioita sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.
• Valmius ja turvallisuus -lautakunta/jaosto käsittelee pelastustoimen ohjausta, valmiussuunnittelua ja turvallisuusasioita.
• Yksilöasioiden jaosto käsittelee yksilöä ja perhettä koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon koskevat asiat sekä viranhaltijapäätöksistä tehdyt oikaisuvaatimukset ja päättää henkilön tahdosta riippumattomasta huollosta, hoidosta tai muista laissa säädetyistä toimenpiteistä.
• Aluevaltuuston neuvottelutoimikunnan tavoitteena on sovittaa valtuustoryhmien näkemyksiä aluevaltuustoon valmisteilla olevien asioiden osalta ja sen lisäksi tukea aluehallitusta ja seurata erityisesti siirtymäkauden aikana seuraavien tavoitteiden toteutumista ja kehittämistä: hyvä palveluiden saatavuus ja laatutaso, aktiivinen lähidemokratia ja alueellinen edustavuus, alueellinen yhdenvertaisuus, näkyvät ja toimivat yhteistyörakenteet sekä henkilöstön turvallisen siirtymän toteutuminen.

Organisaatio 

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen organisaatiosta päättää aluevaltuusto. 

Valmistelujohtajat 2022:

• Hallinto ja hankinta: Jarno Moisala ext-jarno.moisala@espoo.fi
• Henkilöstö: Kimmo Sarekoski kimmo.sarekoski@espoo.fi ja Ulla Palmroos ext-ulla.palmroos@espoo.fi
• ICT ja digi: Tommi Kuukka tommi.kuukka@espoo.fi
• Talous: Ville Rajahalme ext-ville.rajahalme@espoo.fi
• Tukipalvelut: Pasi Ojaniemi pasi.ojaniemi@espoo.fi
• Viestintä ja osallisuus: Eliisa Anttila ext-eliisa.anttila@espoo.fi
• Lasten, nuorten ja perheiden palvelut, aikuisten sosiaalipalvelut: Mari Ahlström mari.ahlstrom@espoo.fi
• Terveyspalvelut: Markus Paananen markus.paananen@espoo.fi
• Ikääntyneiden palvelut: Jorma Haapanen ext-jorma.haapanen@espoo.fi
• Pelastustoimi ja ensihoito: Kimmo Markkanen kimmo.markkanen@espoo.fi
• Vammaisten palvelut, yhteiset palvelut ja integraatiot: Jaana Koskela ext-jaana.koskela@espoo.fi  

”Uusi kausi alkaa” – aluevaalien kansalaiskampanjassa tutut kasvot

Sosiaali- ja terveysministeriö 5.1.2022  Aluevaalien kansalaiskampanja näkyy ja kuuluu radiossa, televisiossa, netissä ja sosiaalisessa mediassa 4.1.-23.1.2022. Vaalikampanjan on tuottanut sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen vahvassa vetovastuussa oleva sosiaali- ja terveysministeriö. Kampanjan suunnittelussa on tehty kiinteästi yhteistyötä oikeusministeriön, valtiovarainministeriön ja sisäministeriön kanssa koko syksyn ajan. Lisäksi viestintäyhteistyö tulevien hyvinvointialueiden kanssa on ollut tiivistä ja poikinut muun muassa valtakunnalliseksi levinneen #torikahvit-haasteen äänestysaktiivisuudella kisaamiseksi alueiden kesken.

Aluevaaleilla valitaan edustajat hyvinvointialueiden aluevaltuustoon. Aluevaltuustot päättävät muun muassa hyvinvointialue- ja palvelustrategiasta, palveluverkoston periaatteista, pelastustoimen palvelutasosta, hyvinvointialueen talousarviosta ja -suunnitelmasta ja jäsenten valitsemisesta toimielimiin. Aluevaltuuston toimikausi on neljä vuotta ja ne aloittavat toimikautensa 1.3.2022.

”Äänestysaktiivisuuden on pelätty jäävän alhaiseksi, koska ihmiset kokevat tulevat hyvinvointialueet vielä vieraiksi. Äänestämään kannattaa kuitenkin lähteä, koska kyse on jokaisen arkeen vaikuttavista asioista ja tulevista päätöksentekijöistä. Siksi kampanjan sanomasta puhuvat julkisuuden henkilöt, joita kansalaiset kuuntelisivat muutenkin”, kertoo kampanjasta viestintäpäällikkö Annette Rinne sosiaali- ja terveysministeriöstä. 

Tehdäänkö näissä vaaleissa maaleja? 

Kansalaiskampanjan viestinviejiksi on valittu neljä tunnettua äänen käytön ammattilaista, jotka tekevät aiheesta helpommin lähestyttävän suomalaisille. Kampanjakasvoina nähdään ja kuullaan Antero Mertaranta, Jorma Uotinen, Maija Vilkkumaa ja Sita Salminen. 

” Esimerkiksi radiossa ja televisiossa kuullaan hyvinvointialueista Antsan selostamana. Ikään kuin hän selostaisi jääkiekko-ottelua. Tietyllä tapaa tämä sellainen sote-ja pelastustoimen uudistuksen finaaliottelu onkin. Äänestäjä on tässä pelissä se kuuluisa kuudes kenttäpelaaja, jolta odotetaan ratkaisumaalia. Eli ääntä uurnaan”, sanoo viestintäpäällikkö Rinne. 

Jokainen kampanjakasvoista kertoo itselleen ominaisella tavalla aiheesta, jolloin kontrasti itse asian ja siitä kertovan persoonan välillä on iso. ”Juuri se on näissä kampanjavedoissa kiinnostavaa ja uskon, että katsoja jää kuuntelemaan”, sanoo Rinne. Ihan pelkän viihteen voimaan ei kampanjassa kuitenkaan ole laskettu. Viihteellisen sisällön tarkoituksena on herättää katsojan huomio, jonka jälkeen muut viestit tarjoavat lisäinfoa ja kannustavat äänestysuurnille. Lisäksi paljon on tuotettu sisältöä jakeluun jo aiemmin infografiikan ja tekstien myötä. Hyvinvointialueiden tehtävistä on kerrottu myös äänioikeusilmoituksen mukana lähetetyssä liitteessä ja sosiaalisen median inforuuduissa. Kattavasti tietoa löytyy myös soteuudistus.fi- nettisivuilta, josta voi seurata myös hyvinvointialueiden valmistelun etenemistä.

”Toimituksille annan kiitosta hyvin toimitetuista jutuista ja aktiivisuudesta uudistukseen ja vaaleihin liittyen. Tiedon puutteesta äänestysaktiivisuus ei jää kiinni. Kyse on nyt siitä, että ymmärretään oma mahdollisuus vaikuttaa ja käytetään se”, sanoo Rinne. 

• ennakkoäänestys kotimaassa: 12. – 18.1.2022
• ennakkoäänestys ulkomailla: 12. – 15.1.2022
• varsinainen vaalipäivä 23.1.2022
• aluevaalilautakunnat vahvistavat aluevaalien tulokset: 26.1.2022  

KulttuuriEspoo 2030 -ohjelman toimenpiteiden raportointi sekä ohjelman päivitys (Kv-asia)

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Mäkelä Jukka

Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostuksessa olevan raportin KulttuuriEspoo 2030 -ohjelman toimenpiteistä sekä ohjelman päivityksen.

 Käsittely 

 Päätös

Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

 Selostus Kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan 10.5.2021 KulttuuriEspoo 2030 -ohjelman toimenpiteiden raportointia ja ohjelman päivitystä. Kaupunginhallitus palautti asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että ohjelma viimeistellään tarkastellen siinä myös koronan jälkeisen ajan "uutta normaalia", tulossa olevaa organisaatiomuutosta sekä ohjelman luonnetta nyt selostukseen kirjatulla tavalla tulevaisuusorientoituneena henkisenä jalustana, jossa ei oteta kantaa yksittäisiin hankkeisiin, vaan ne käsitellään vakiintuneen hallintotavan mukaisesti luottamushenkilöelimissä ja talousarvioprosessissa.

 KulttuuriEspoo 2030 -ohjelma on kaupunkitasoinen, jonka valtuusto on hyväksynyt vuonna 2015. Se pohjautuu vahvasti Espoo-tarinaan ja yhteiskehittämiseen asiantuntijoiden, järjestöjen ja kuntalaisten kanssa. KulttuuriEspoo 2030 -ohjelma on poikkihallinnollinen, ja sen tarkoituksena on edistää yhteistyötä niin kaupungin sisällä kuin kuntalaisten ja kumppaneidenkin kanssa. Se antaa toimijoille ja toiminnalle yhteisen henkisen jalustan ja suuntaviivat, joita voidaan toteuttaa kulttuurin ja taiteen näkökulmaa hyödyntäen. KulttuuriEspoo 2030 -ohjelman tehtävänä on myös haastaa kaikkia ajattelemaan pidemmälle tulevaisuuteen eli tarpeeksi kauas ja kokonaisuus huomioiden. Yhteisten hyvinvointiin, elin- ja vetovoimaan liittyvien tavoitteiden ja tulevaisuuslinjauksien merkitys kasvaa entisestään kaupungin uuden organisaation ja elinvoiman tulosalueen myötä.

 KulttuuriEspoo 2030 -ohjelman tavoitteita toteutetaan toimialoilla ja tulosyksiköissä ja toimenpiteistä päätetään asiantuntijalautakunnissa sekä normaalin hallinnon ja talousarviokäsittelyjen osana. Täten yksittäisiä hankkeita tai toimintakohteita ei luetteloida tässä ohjelmassa.

KulttuuriEspoo 2030 -ohjelman hyväksymisestä on kulunut runsaat viisi vuotta. Toimintaympäristö ja maailma on muuttunut valtavasti tänä aikana. Ohjelma valmistui juuri samaan aikaan kun Eurooppaan ja Suomeen alkoi tulla suuria määriä turvapaikanhakijoita: kansainvälinen pakolaiskriisi muutti yhteiskuntiamme ja julkishallinnon palveluita pysyvästi. Paikallisia merkittäviä muutoksia ovat myös Länsimetron osittainen valmistuminen ja kakkosvaiheen rakentaminen sekä pikaraitiotien rakentaminen.

 Viimeisin muutos on ollut Covid19-pandemian aiheuttama kansainvälinen sulkutila, jonka vaikutukset etenkin kulttuurikentälle ja luoville aloille ovat olleet erittäin merkittävät. Nämä muutokset ovat vaatineet ohjelman osittain uudelleentarkistamista. Sen vuoksi ohjelman päivityksessä on huomioitu koronapandemian jälkeinen "uusi normaali"; esimerkiksi digitalisaatiota käsittelevät osiot on tarkasteltu kokonaisuudessaan uudelleen.

 Päivitys on toteutettu rinnakkain Espoo-tarinan päivittämisen kanssa; työssä on hyödynnetty muun muassa Mun Espoo -kyselyistä saatua aineistoa. Prosessiin on osallistettu suunnitelmallisesti kulttuurin tulosyksikön johto ja henkilökunta, kaupungin poikkihallinnollisten kehitysohjelmien jäsenet, nuorisovaltuusto sekä kulttuurin tulosyksikön keskeiset kumppanit ammatillisista toimijoista aktiiviseen järjestökenttään. Punnittua tietopohjaa strategiatyöhön on tarjonnut kulttuuripoliittinen EspooCult-tutkimus, joka valmistui vuonna 2020. Sen tuloksena syntyi raportti Espoon kulttuuripalveluista kaupungin kehittämisen ja strategiatyön tueksi.

 Uusia painotuksia KulttuuriEspoo 2030 -ohjelmassa ovat tiivistäen seuraavat:

• Kulttuuripalveluiden arvo kaupungin kestävän kehityksen strategiassa
• Taloudellisten mittareiden kehittäminen, erityisesti kestävä kehitys ja hyvinvointi huomioiden
• Digitaalisten palveluiden merkitys uudenlaisten kohtaamisten ja kokemusten mahdollistajana
• Tulevaisuusnäkökulman vahvistaminen.

Samalla kun KulttuuriEspoo 2030 -ohjelma ohjaa toimintaamme kohti vuotta 2030, on tärkeää uskaltaa suunnata katse vielä edemmäksi. Taiteen ja kulttuurin rakentama arvo tulee nähdä pidemmällä aikavälillä. Siksi ohjelman lopussa katsotaan myös horisonttiin - kohti vuotta 2050.

 Ohjelman toteutumisesta ja poikkihallinnollisten tavoitteiden etenemisestä on raportoitu aina valtuustokauden päättyessä. On myönteistä huomata, että asiat ovat edenneet. Suuntamme on kohti tavoitteita, ja toimenpiteet ovat olleet oikeita. Osa tavoitteissa mainituista asioista on saavutettu ja ne onkin tässä ohjelmassa päivitetty seuraavalle tasolle.

Taustaa raportoinnille

 Valtuusto hyväksyi KulttuuriEspoo 2030 -ohjelman kokouksessaan 9.11.2015. Koska Espoolla on yksi yhteinen strategia, Espoo-tarina, kulttuurin tulevaisuuden linjauksia kutsutaan nimellä KulttuuriEspoo 2030. Espoo-tarina asettaa kaupunkitasoiset tavoitteet, ja KulttuuriEspoo 2030 määrittelee keinoja, joilla niihin voidaan poikkihallinnollisesti vastata.

 KulttuuriEspoo 2030 hyödyntää kulttuurin ja taiteen näkökulmaa koko kaupungin tulevaisuuden linjaamisessa. Kulttuuri ylittää ja läpäisee yhteiskunnan sektoreiden rajat sekä sosiaalisesti että taloudellisesti. Espoossa kulttuurilla ja taiteella tulisi olla näkyvämpi rooli kaupungin kehittämisessä.

 KulttuuriEspoo 2030 on kaupunkitasoinen ohjelma siitä, miten voimme yhdessä tehdä Espoosta rohkean ja innovatiivisen kaupungin. KulttuuriEspoo 2030 -toimenpiteet ovat poikkihallinnollisia ja niiden toteutuminen edellyttää eri toimialojen sitoutumista yhteistyöhön. Toimenpiteet huomioidaan toimialojen ja tulosyksiköiden toiminnan suunnittelussa ja toteutumisesta raportoidaan valtuustokausittain kulttuurilautakunnalle ja valtuustolle.

 Valtuusto ohjaa kaupungin toimintaa strategisesti. Johtamiseen kuuluu toimenpiteiden seuranta. Koska KulttuuriEspoo 2030 on laaja poikkihallinnollinen ohjelma, jolla on pitkä aikajänne, on seuranta perusteltua tehdä pidemmällä aikajänteellä kuin vuosittain. Edellinen raportti KulttuuriEspoo 2030 -toimenpiteistä käsiteltiin valtuustossa 22.5.2017 (§ 70).

 KulttuuriEspoo 2030 -ohjelman toimenpiteitä ovat:

• Kaupunkiympäristöstä luodaan asukkaille visuaalisesti eheä kokonaisuus
• Kaupunkiympäristö lisää asukkaiden hyvinvointia
• Tilojen yhteiskäyttö on monipuolista ja luovaa
• Espoon kaupunginmuseon asiantuntijaroolia vahvistetaan
• Kirjasto on avoin oppimisympäristö, jossa kävijät opettavat toisiaan
• Kestävä kaupunkikulttuuri on läsnä asukkaiden lähiympäristössä
• Kulttuurin taloudellisen vaikuttavuuden mittaaminen
• Kulttuuri vahvistaa kaupungin imagoa ja elinvoimaisuutta

Tarkemmat toimenpiteisiin liittyvät kuvakset löytyvät KulttuuriEspoo 2030 -ohjelmasta sivuilta 16-19.

 Raportointia varten kerättiin vastaukset toteutuneista toimenpiteistä kulttuurin tulosyksikön eri palvelualueilta, kaupungin toimialoilta sekä poikkihallinnollisista kehittämisohjelmista ja yhteistyökumppaneilta. Vastaukset saatiin kaupunkiympäristön toimialan Tilapalvelut-liikelaitokselta, kasvun ja oppimisen toimialan lukiokoulutuksesta, elinvoiman tulosalueen kulttuurin tulosyksiköstä kaupunginkirjastolta, -museolta ja -orkesterilta, tapahtuma- ja kulttuuripalveluista ja yhteyspalveluista. Kaikki poikkihallinnolliset kehittämisohjelmat (Innostava elinvoimainen Espoo, Hyvinvoiva Espoo, Kestävä Espoo ja Osallistuva Espoo) vastasivat kyselyyn. Lisäksi kumppaneista kyselyyn vastasi Länsimetro Oy.

 Toimenpiteiden raportointi

 1.

Kaupunkiympäristöstä luodaan asukkaille visuaalisesti eheä kokonaisuus

• Kaupunkikuvan kokonaisuus huomioidaan Espoon kulttuuriympäristöohjelmassa Espoon kaupunginmuseon ja teknisen toimen yhteistyönä.
• Espoon kaupunginhallitus hyväksyi Espoon julkisen taiteen periaatteet 13.5.2019 (§ 169). Julkisen taiteen periaatteet ohjaavat julkiseen kaupunkitilaan sijoittuvan taiteen toteutusta ja siihen liittyviä käytäntöjä. Espoon julkisen taiteen työryhmä nimetään vuonna 2021.

2.

Kaupunkiympäristö lisää asukkaiden hyvinvointia

• Kulttuurin projektiavustuksilla on tuettu Espoon eri alueilla tapahtuvaa asukkaiden hyvinvointia edistävää toimintaa. Vuodesta 2021 alkaen projektiavustuksissa on omanaan kulttuurihyvinvoinnin kategoria.
• Länsimetro Oy on rakentanut arkkitehtuuriltaan ja visuaaliselta ilmeeltään korkeatasoisia ja materiaaleiltaan kestäviä metroasemia Espooseen.  Kunkin aseman arkkitehtuuri heijastaa alueensa kaupunkikuvaa mm. materiaalivalinnoilla ja valaistuksen ja julkisen taiteen kautta. Ykkösvaiheen metroasemat Lauttasaaresta Matinkylään ovat voittaneet useita, myös kansainvälisiä palkintoja tilasuunnittelustaan. Yhteistyössä Hyvinvoiva Espoo -kehitysohjelman ja hyvinvoinnin ja terveyden toimialan kanssa on kehitetty mm. seuraavia hyvinvointia edistäviä toimintoja:
• Kulttuurineuvola lapsiperheiden hyvinvoinnin tukena. Vuonna 2020 alkaneen projektin tarkoitus oli laajentaa jo käytössä olevaa Kulttuurineuvola-konseptia. Ryhmiä ei kuitenkaan päästy toteuttamaan neuvoloissa koronatilanteen vuoksi. Projekti on siirretty toteuttavaksi keväällä 2021 perhesosiaalityössä. Projektin koordinoinnista vastaa kulttuurin tulosyksikkö. Musiikkiterapian asiantuntijapalvelut tuottaa Metropolia Ammattikorkeakoulun täydennyskoulutus- ja yrityspalvelut.
• Kulttuurihyvinvoinnin kehittäminen Espoon sairaalassa. Toimenpiteen tavoitteena on kokeilla uudenlaisia kulttuurihyvinvoinnin toteutusmuotoja Espoon sairaalassa. Kehittämistyöhön kuuluu kolme kulttuurihyvinvoinnin projektia:
  - Music for life -konseptin pilotointi (sairaalamuusikkoryhmä) suomalaisessa konseptissa infektio-osastolla
  - Laulupiirtäminen menetelmänä psykogeriatrisella osastolla
  - Sairaalaklovnit, osallistujina aikuispotilaat
• Kumppanuusfoorumi
  Kaupunkitasoisen järjestöyhteistyön keskiössä on ollut asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen. Tavoitteiden saavuttamisen tueksi on perustettu Kumppanuusfoorumi, säännöllinen verkostoitumistapahtuma, jonka suunnittelussa ja toteutuksessa kulttuurin tulosyksikkö ja sen kumppaniyhdistykset ovat mukana.

 3.

Tilojen yhteiskäyttö on monipuolista ja luovaa

• Koulutiloja voi varata kuntalaiskäyttöön, käyttäjiä ovat mm. liikunta- ja urheiluseurat. Kokeilua muidenkin tilojen avaamiseksi kuntalaisten käyttöön on selvitetty Tilapalvelut-liikelaitoksessa sekä Tilat palveluina -kokeiluissa.
• Perusopetus hallinnoi pääsääntöisesti tiloja, mutta myös lukiokoulutuksen tilat ovat käytössä kulttuuripalveluihin.
• Espoon kaupunginkirjasto tarjoaa tiloja yhdistysten, järjestöjen ja asukkaiden yksityiskäyttöön kansalaistoimintaa varten.
• Espoon kaupunginmuseo on toiminut alustana eri toimijoille, esimerkkinä nuorisotoimen ja koulujen kanssa yhteistyössä toteutetut näyttelyt KAMUssa.
• Kaupunginorkesteri Tapiola Sinfonietta on jalkautunut esityksillään lähelle yleisöä julkisiin tiloihin, kuten kauppakeskuksiin ja metroasemille.
• Kaupungin tukemat ammatilliset festivaalitoimijat muuttivat yhteisiin toimistotiloihin Ahertamoon syksyllä 2020. Yhteistiloihin liittyy useita synergiaetuja.
• Espoolaisilla ammattitaiteilijoilla on käytössään 26 työhuonetta Kutojantien kiinteistössä Kerassa. Tilojen vuokrausta koordinoi kaupungin yhteistyökumppanina Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiö.
• Lillklobbin permakulttuurinen viljelykokeilu on toteutunut yhdessä Tilapalvelut-liikelaitoksen kanssa.
• Tilatarpeita on sivistystoimessa kartoitettu järjestökentän kanssa kulttuuriyksikön työpajoissa, asukasaktiivien näkemyksiä kooten.
• Kerassa on toteutettu tilojen väliaikaista käyttöä. Inexin entinen logistiikkakeskus on muuntunut Keran Halleiksi, jossa 15 yritystä ja toimijaa tarjoaa kaupunkilaisille harrastusmahdollisuuksia ja kestävän elämäntavan palveluita.
• Innostava elinvoimainen Espoo -ohjelma käynnisti loppukeväästä 2019 Espoon kaupunkikeskuksien pien- ja mikroyrittäjille soveltuvien tilojen kartoitustyön.
• Innostava elinvoimainen Espoo -ohjelma edisti erilaisten pop up -luonteisten palveluiden tarjontaa Espoossa. Ensimmäinen konkreettinen askel oli liikkuvien ravintolapalvelujen tarjonnan helpottaminen lupaprosesseja selkiyttämällä.
• Kestävä Espoo -ohjelma: Fiksu Assa - Asemanseudut uusien vähähiilisten liiketoimintakonseptien kehitysalustana -projekti mahdollisti ilmastoystävällisten palvelujen kokeilut asemanseuduilla. Tapahtuma Espoossa avasi mm. Aalto-yliopiston metroaseman vähähiilistä arkea helpottavien ratkaisujen kokeilualustaksi toukokuussa 2019.

4.

Espoon kaupunginmuseon asiantuntijaroolia vahvistetaan

• Espoon kaupunginmuseo on osallistunut suunnitelmallisesti ja aktiivisesti kaava-, korjaus- ja rakentamisasioiden valmisteluun kaupungin kulttuuriympäristöviranomaisena.
• Espoon kaupunginmuseo ja tekninen toimi ovat valmistelleet yhdessä Espoon kulttuuriympäristöohjelman, joka mahdollistaa kaupungin rakentamisen ja kasvamisen niin, että kaupunkikerrostumat tukevat kaupunkikuvaa.
• Tilapalvelut-liikelaitos on tehnyt yhteistyötä Espoon kaupunginmuseon ja museoviraston kanssa merkittävien korjaushankkeiden, kuten Tapiolan uimahallin ja Jousenkaaren koulun, osalta.

5.

Kirjasto on avoin oppimisympäristö, jossa kävijät opettavat toisiaan

• Kirjasto tarjoaa erilaisia oppimiskokonaisuuksia koulujen ja varhaiskasvatuksen käyttöön mm. osallistuen KULPS-kulttuuripolkuun ja Kulttuurikurkkaukseen.
• Kirjasto edistää jakamistaloutta lainaamalla eri organisaatioiden ja järjestöjen välineitä (mm. urheilutarvikkeet) ja palveluita (esim. kausiliput Tapiola Sinfonietan konsertteihin).
• Kestävä Espoo -ohjelmassa on edistetty jakamistaloutta. Vuonna 2020 valmistui selvitys, jossa kuvataan, minkälainen Espoon kaupungin rooli jakamistaloudessa voisi olla ja mitkä ovat jakamistalouden mahdollisuudet ja haasteet. Selvitettiin myös, minkälaisia kumppanuuksia toimivaan jakamistalouteen tarvitaan.
• 6Aika Kestävien kaupunginosien kumppanuusmallin (KIEPPI) -projektissa pilotoidaan asukkaille suunnattuja kierto- ja jakamistalouden ratkaisuja. Lisäksi on edistetty Kiertotalouskeskuksen suunnittelua Keran alueelle yhdessä Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen ja HSY:n kanssa.
• Otaniemen lukioon toteutettiin kaupunginkirjasto lukiolaisia osallistaen.

6.

Kestävä kaupunkikulttuuri on läsnä asukkaiden lähiympäristössä

• Innostava elinvoimainen Espoo -ohjelma oli käynnistämässä Avoin Kera -hanketta, jossa toteutetaan yhteisöllistä kaupunkikulttuuria rakentavaa kulttuuria, ytimessä luovuus, kierrätystalous ja kaupunkiviljely. Yhteistyötä tehdään Aalto-yliopiston ja muiden espoolaisten oppilaitosten kanssa. Hanke laajeni muraalitaiteen piiriin kesällä 2020. Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut on toteuttanut useita kaupunkitapahtumia Keran Halleilla.
• Puhdas ja älykäs Kera -projekti kehittää älykkäitä ja kestäviä kaupunkiratkaisuja yhdessä Espoon, Sitran, Smart & Clean -säätiön ja laajan yrityskonsortion (A-Insinöörit, Espoon Asunnot, Fortum, LähiTapiola, Neste, Nokia, Ramirent, SOK) sekä muiden kumppaneiden kanssa. Tavoitteena on kehittää Kerasta kiertotalouden ratkaisuihin tukeutuva edelläkävijäalue.
• Innostava elinvoimainen Espoo ja Osallistuva Espoo -ohjelmat toteuttivat syksyllä 2019 yhteistyössä Lähiöfest-tapahtuman, jossa nostettiin naapurustot esiin.
• Osallistuva Espoo: Ympäristömuotoilun tiimi on toiminut aktiivisesti kaupunkiympäristön kohentamiseen liittyvien asukkaiden ideoiden toteuttamisessa. Espoon kaupunki on toiminut kumppanina Gutsy Go -hankkeessa, joka työskentelee nuorten yhteiskunnallisen osallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi.
• Finna.fi-hakupalvelussa on laajasti tarjolla Espoon kaupunginmuseon digitaalisia sisältöjä.
• Kasvun ja oppimisen toimialan sähköistä avustusasiointia on kehitetty yhteistyössä tietohallinnon, eri yksiköiden ja avustettavien kumppaneiden kanssa. Osa hauista ja avustusten käsittelystä tapahtuu jo sähköisen järjestelmän kautta.
• Espoon kaupunginorkesteri, -museo ja -kirjasto sekä tapahtuma- ja kulttuuripalvelut ovat tuottaneet runsaasti kulttuuripalveluja ja -sisältöjä verkkoon. Digitaalinen kulttuuritalo Urban Espoo -sivusto kokoaa yhteen niin kaupungin omien kulttuuritoimijoiden kuin ammatillisten taide- ja kulttuurilaitostenkin (kumppanit) palveluja.
• Opetuskäyttöön soveltuva, mobiililaitteilla pelattava MY2050-elämyspeli ilmastonmuutoksen muokkaamasta todellisuudesta valmistui syyskuussa 2018. Peli on vapaasti hyödynnettävissä.

7.

Kulttuurin taloudellisen vaikuttavuuden mittaaminen

• Kulttuurin laaja-alainen merkitys on huomioitu osaksi Espoon kaupungin kestävän kehityksen strategiaa.
• Talouden tunnuslukuja on kehitetty ja seurantamittarit on suunniteltu yhteistyössä talousasiantuntijoiden kanssa. Uusia digitaalisia ratkaisuja seurantaan kehitetään osana tietojärjestelmäkokonaisuutta, jotta talouden tunnusluvut ja johtamisessa tarvittava taloustieto saadaan käyttöön entistä ajantasaisempana ja ennakoitavampana.

8.

Kulttuuri vahvistaa kaupungin imagoa ja elinvoimaisuutta

• Aalto-yliopiston ja Taideyliopiston kanssa on tehty kaupunkitasoiset yhteistyösopimukset, joissa kulttuuri on keskeisesti mukana.
• Työllisyys Espoossa tullaan huomioimaan myös kulttuuritoiminta ja taide- ja kulttuuritoimijat osana palveluiden kehittämistä.
• Pandemia-aika on kiihdyttänyt digitaalisten palvelujen kokeiluja, joista osa tulee jäämään pysyviksi toimintatavoiksi. Hello Espoo -toimintamallilla on tavoitettu espoolaisia kansainvälisiä asiantuntijoita ja toimijoita.
• Kulttuurikansalainen-ohjelma tarjoaa Suomen kansalaisuuden saaneille espoolaisille monipuolisia etuja kulttuurikohteisiin vuosittain.
• Innostava elinvoimainen Espoo -ohjelmassa panostettiin kaupungin vetovoimaisuutta lisääviin hankkeisiin: tapahtumakulttuuriin, alueelliseen brändityöhön ja markkinointiviestintään. Esimerkkeinä ovat Finnoon aluebrändityö sekä Visit Espoon kanssa toteutettu Keilaniemen kesä -kampanja 2020. Espoonlahti-työpajoissa taas on etsitty Espoonlahden houkuttelevuuteen vaikuttavia tekijöitä asukkaiden ja yritysten fokusryhmissä. Tietoja hyödynnetään alueen palvelukehityksessä ja suunnittelussa vuosia.
• Tapiola Sinfonietan asema on vankistunut kotimaisella ja kansainvälisellä orkesterikentällä. Useita orkesterin levytyksiä on palkittu viimeisten vuosien aikana myös kansainvälisesti.
• Espoon kaupunginkirjasto on voittanut valtakunnallisia ja kansainvälisiä kilpailuja, jotka ovat vahvistaneet Espoon imagoa kulttuurikaupunkina.
• Kulttuurin tulosyksikön ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yhteistyötä on toteutettu useissa projekteissa.
• Kestävä Espoo: Espoo osallistui toista kertaa EU:n iCapital-kilpailuun, jossa valitaan Euroopan innovaatiopääkaupunki. Keskiössä oli Espoon rooli kestävän kehityksen edistämisessä ja kumppanuuksien kautta toteutettavassa edelläkävijätyössä. Espoo saavutti finaalipaikan yhdessä viiden muun kaupungin kanssa.
• Kestävä Espoo -ohjelmaa toteutettiin yhteistyössä kaupungin toimialojen, tulosyksiköiden, yritysten, asukkaiden sekä muiden toimijoiden kuten tutkimus- ja kehityslaitosten (Aalto, VTT), Pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiön, Sitran ja Uudenmaan liiton kanssa. Kaupungin konserniyhteisöistä keskeisimmät kumppanit olivat Espoon Asunnot, HSL ja HSY. Toimenpiteiden valmisteluun ja toteuttamiseen osallistui laaja joukko kaupungin työntekijöitä, luottamushenkilöitä, kumppaneiden edustajia ja asukkaita.
• 6Aika Kestävien kaupunginosien kumppanuusmallin (KIEPPI) -projektissa kuvataan tapoja, joilla kaupunki voi toimia aktiivisena kumppanina, kun kestäviä kiertotalouden mukaisia kaupunginosia suunnitellaan ja rakennetaan. Espoossa esimerkkikaupunginosana oli Kera.

Lisäksi: Poikkihallinnollinen yhteistyö, jossa keskeistä on kaupungin kehittäminen tai asukasosallisuus myös kulttuurin potentiaalia hyödyntäen:

• Poikkihallinnollista yhteistyötä eri toimialojen kanssa tehdään säännöllisin kehityskokouksin ja asiakastapaamisin. (Tilapalvelut-liikelaitos)
• Sivistystoimen kansainvälinen työ on tuonut tulosyksikköjä lähemmäksi toisiaan. Kulttuurin rooli ja esimerkki tässä työssä on ollut muillekin yksiköille hyödyllinen.
• Saaristomuseo Pentalan avautuminen osoitti eri toimialojen hyvää yhteistyötä.
• Kulttuurikurkkauksessa taide ja kulttuuri jalkautuvat varhaiskasvatuksen arkeen. Syksyllä 2019 käynnistynyt Kulttuurikurkkaus kattaa kaikki 175 kunnallista päiväkotia Espoossa. Kulttuurikurkkaus toteuttaa varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteita lisäten lasten osallisuutta ja yhdenvertaista oikeutta taiteeseen.
• Lukiokoulutus ja kulttuurin tulosyksikkö ovat luoneet toimintamallin yhteistyölle valtuustokauden aikana. Korona on hidastanut käytännön toteuttamista, mutta keskeisenä ajatuksena on tukea lukiolaisten osallistumista kulttuuritapahtumiin.

Koronasta johtuvia rajoituksia

 Pahentuneesta koronatilanteesta johtuen Espoon kaupungin palvelukeskukset ovat suljettuna ainakin tammikuun loppuun asti. Lue uutinen täältä: https://www.espoo.fi/fi/uutiset/2022/01/senioreiden-palvelukeskukset-suljettu-koronatilanteen-vuoksi?fbclid=IwAR3d8LopNUOw-pYCpwmuPf4j24AVe_dsZMzTlJX1GscW_yVssxB4QSd9wv4

Haluaisitko apua kotona?  Palkataan yhdessä Kotiavustaja? 

Muistan vielä ajan, jolloin perheillä oli kotiapulainen tai kodinhoitaja palkattuna. Heidän koulutustaan varten löytyi myös Espoosta Kodinhoitajaopisto.  Nykyään ammatillisessä koulutuksessa panostetaan vain sellaisiin ammatteihin, joissa työpaikka on jossain laitoksessa. Kodeista heitä ei enää löydy, vaikka tarvetta olisi.

On vain omasta aloitteesta kiinni haluaako kotiinsa apua. Puhutaan kodinhoitoringeistä. Sellaisen voi perustaa joidenkin muiden kanssa. Tavoitteena on, että palkattu kodinhoitaja saisi kunnon palkan, jolla hän tulisi toimeen. Taloustaito lehdessä 11/21 sivuilla 21-24 oli esimerkki miten tämä onnistuu.  

Esimerkkinä ehdotetaan, että perheet (myös eläkeläisperheet mukana)  palkkaavat yhteisen työntekijän koti- ja hoivatueksi. Työaika on 40 h/viikko ja palkka 2 500 e/kk. Jos perheitä on viisi, kodinhoitaja työskentelee jokaisen luona   8h/viikossa eli keskimäärin 1,5 tuntia päivässä.

Työntekijä on yrittäjä. Palkatun henkilön kanssa tehdään työsopimus, jossa mainitaan työsopimuksen osapuolet, työnteon alkamisajankohta, työsopimuksen laatu, työntekopaikka, työtehtävät, palkka, palkanmaksukausi, säännöllinen työaika, vuosiloman määräytyminen, lomaraha, salassapitovelvoite, irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste, sovellettava työehtosopimus eli TES ja allekirjoitukset.

 Palkasta voi tehdä kotitalousväheneykset. 

Mikäli olet kiinnostunut ideasta, ota yhteys Helena Allahwerdiin  Viherlaaksonranta 10 A 12 soita 044 3622 060 tai lähetä nimesi s- postiin

hwerdigmail.com

Muuta toimintaa

 Arkiliikkuminen on taas vaarassa vähentyä kun vietämme entistä enemmän aikaa kotona, joten poimi alta vinkit kotiliikkumisen tueksi. Tämän viestin liitteenä on myös Ikäinstituutin Kävely kevyemmäksi -jumppaohje.

 Espoon kaupungin vinkkejä omatoimiliikuntaan löytyy alla olevasta linkistä. Kohdasta ”Live-tunnit netissä” löydät aikataulun ja linkit Fressin maksuttomiin seniorijumppiin. Sivulle ei tarvitse kirjautua, vaan maksuttomat jumpat käynnistyvät FressiTV:n etusivulla aikataulun mukaisesti.

https://www.espoo.fi/fi/liikunta-ja-luonto/liikuntaryhmat-ja-kurssit/omatoimiliikunta

 Maksutonta jumppaa omasta televisiosta! KotiTV tarjoaa kehuttuja jumppia ja muuta ikäihmisille suunnattua ohjelmaa joka arkipäivä klo 11–13. Tarkista television kanavapaikat ja ohjelmatarjonta täältä: https://www.kotitv.fi/info/

 Helsingin kaupungin tarjoamaa etäliikuntaa on tarjolla sekä tallenteina että reaaliaikaisesti Teams-sovelluksella. 

Ilmoittautumista ei tarvita. Lue lisää:

https://www.hel.fi/helsinki/fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta/liikuntakurssit/seniorit/etaliikunta/?fbclid=IwAR3vs6_ezt3s8iuilhjH0qdmoZvQwBbhAcKG5s4-F9b1I9IVcgOYntbvXTc

Lähettäjä: Euramo Laura <Laura.Euramo@espoo.fi>

Aihe: Espoon vanhustenpalveluiden palvelukeskusten kevään 2022 toimintaa senioreille

Päivämäärä: 11. tammikuuta 2022 klo 12.41.49 UTC+2

Hyvä yhteistyökumppani,

Korona tilanteesta johtuen olemme joutuneet jälleen sulkemaan Espoon kaupungin vanhustenpalveluiden palvelukeskukset. Suunnittelemme kuitenkin jo kevään 2022 toimintaa. Kevään aikana toteutetaan mm. senioreille suunnattujen ravitsemusluentojen sarja, joihin voi osallistua myös etäyhteydellä sekä Intoa Elämään -senioreille hyvinvointiryhmä ja Ystäväpiiri. Lisäksi Seniorineuvonta Nestorin neuvonnan tiimi jalkautuu palvelukeskuksiin ja palvelutoreille Pop-Up tyyppisesti kevään aikana.

 Välitän tässä nyt muutaman tapahtuman sähköisen mainoksen, jos ne tätä kautta saavuttaisivat useamman seniorin. Jos aihe ei kosketa teitä tai ette halua jatkossa tietoa Nestorin tapahtumista, olettehan yhteydessä minuun niin poistan tietonne tältä jakelulistalta.

 Valoisampaa kevättä kohti!

 Ystävällisin terveisin / Med vänliga hälsningar / With best regards,

Laura Euramo

asiakkuuspäällikkö / kundrelationschef / Client Manager

+358 406368362

laura.euramo@espoo.fi

Seniorineuvonta Nestori / Seniorrådgivningen Nestor / Nestori – Guidance for Senior Citizens

PL 2308 / PB 2308 / P.O. Box 2308 (Karvasmäentie 6 / Karvasbackavägen 6)

02070 ESPOON KAUPUNKI / ESBO STAD / CITY OF ESPOO

LIIKUNTAA TARJOLLA

Vinkkinä videoyhteyden käyttäjille: Pääkaupunkiseudun selkäyhdistykset järjestävät maksutonta yli 60-vuotiaille suunnattua etäjumppaa Zoomin välityksellä tiistaisin ja keskiviikkoisin 11.1.–30.3. Lue lisää ja ilmoittaudu alla olevasta linkistä. Ilmoittautumislinkeistä löytyy jumppien tarkempi kuvaus.

 http://www.selkayhdistykset.fi/2021/12/22/maksuttomat-etajumpat/?fbclid=IwAR1LyH9wl8YrcfqkRD2sLvLYjgGLe2EilEpPfQM3it6tgujLJ3Q0sPFZAL4 

Ystäväpiiri® 

– yhdessä elämyksiä arkeen 

Ystäväpiiri-ryhmässä käsitellään ystävyyttä ja yksinäisyyttä eri näkökulmista. Ryhmän toiminta suunnitellaan osallistujien toiveiden pohjalta. Ystäväpiiri tarjoaa iloisia ja tunteikkaita hetkiä sekä merkityksellisiä kohtaamisia. Moni osallistujista on myös löytänyt Ystäväpiirin kautta uusia ystäviä elämäänsä. 

Ilmoittaudu rohkeasti mukaan! 

Ystäväpiiri-ryhmätoiminnan järjestää Espoon kaupungin vanhusten palvelut yhteistyössä Vanhustyön keskusliiton kanssa. Senioreille suunnattu ryhmä on maksuton. 

Espoon keskuksen palvelukeskus 

Kamreerintie 3, 3. kerros Maanantai 28.2.–16.5. klo 10–12. 

• Senioreiden palveluopas on päivitetty. Sähköinen versio löytyy ao. linkistä ja painettua versiota saa helmikuusta eteenpäin kaupungin palvelupisteistä ja Nestorista. https://www.espoo.fi/fi/senioriopas?fbclid=IwAR3efC3h6KG5bXRxDDjAl3PPh_twblSt3luak1ndqzjaitsj0dI58llloz4

• Voimaa ruuasta -webinaarit tulevat taas! Gery ry:n kehutut ravitsemuswebinaarit käynnistyvät 1.2. ja jatkuvat kerran kuussa koko kevään. Webinaarit ovat maksuttomia eikä ilmoittautumista tarvitse. Lisätiedot tulevista tapahtumista ja osallistumislinkki täältä: https://www.gery.fi/hankkeet/voimaaruuasta/voimaa-ruuasta-webinaarit/?fbclid=IwAR3eIp9c6HtKTac8VyqeivMn2IhJBLuWY-GOiBXnEj3lgeW6eQKbHRUZ28A

• Ikäinstituutin webinaarit kehittävät mielen taitoja. Ensimmäisessä webinaarissa 2.2. klo 13 ollaan ”mielen hyvinvoinnin lähteillä” valloittavan Ritva Enäkosken matkassa. Lue lisää ja ilmoittaudu maksuttomaan tapahtumaan täällä: https://www.ikainstituutti.fi/tutustuttavaksi/

Takaisin etusivulle