Senioritiedote 3/2022

Saksinut ja toimittanut
HA, 044 3622 060

Ukrainan sota valtasi uutisoinnin. Korona jäi sen varjoon. Ihmettelen
miten kuukausi sotaa tuhoaa kokonaisen maan,
miten maailman talous heittää kuperkeikkaa
miten tavalliset ihmiset jäävät sodan loukkoon
miten diplomatia ei toimi
miten väestörikkain osa maapallon väestöstä katselee syrjästä ”lännen” ja Venäjän tasapainottelua
miten syntymässä on uusi maailmanjärjestys

25.3.2022
Korona: Tilanne Suomessa
Päivittyvä seuranta: Uusia tartuntoja runsaat 10 000 | THL suosittelee neljättä rokotetta 80 vuotta täyttäneille ja hoivakodeissa asuville
Uusia tartuntoja runsaat 10 000
Suomessa on kirjattu 10 675 uutta koronavirustartuntaa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Luku ei vastaa todellista tartuntamäärää, sillä suurinta osaa tartunnoista ei todeta virallisella testillä.
Uusia koronavirukseen liittyviä kuolemantapauksia on kirjattu 34.
Sairaalahoitoa vaativien potilaiden määrä on pysynyt samana. Sairaalahoidossa on yhteensä 969 ihmistä. Heistä 32 on tehohoidossa.

https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/G3mmnm/nu-okar-covid-19-i-europa-igen-framforallt-i-storbritannien?fbclid=IwAR1snwofJXgLtoGMpR5qHT-4goUpqT_A8t3F6FdXiiv1GoAr89up_CZLHg8

Varmistettuja tartuntoja  844 713

Tartunnan saaneista naisia 51,9%, miehiä 48,1%

Kuolemantapauksia 2 985

Sairaalahoidossa  969

Yhden rokotteen saaneet 4 459 371

Lähde:  25.3.2022  Yle.fi

”Uusi coronavirus variantti BA.2 leviää Euroopassa. Britanniassa; Skotlannissa ovat huippu korkeat luvut. Expertit kertovat syiksi rajoitusten poistamiset ja uuden tarttuvamman variantin. Tiistaina WHO:n Euroopan johtaja Hans Kluge kritisoi että monet maat "brutaalisti" poistivat rajoitukset. Klugen mukaan tartunnat nousevat 18:sta Euroopan 53:sta maasta. Seitsämän päivän sisällä on raportoitu 5,1 miljoonaa uutta covid-19 tartuntaa sekä 12.496 uutta covid-19 kuolemaa. Ne maat joissa erityisesti nähdään nousut ovat Britannia, Irlanti, Kreikka, Kypros, Ranska, Italia ja Saksa Omikron BA.2 varianttihan tunnetaan alkuvuodesta alkaen.”
Leena Martelalta

Rokotteiden turvallisuus on testattu perusteellisesti ennen kuin ne on hyväksytty yleiseen käyttöön.
Rokotteet testataan tarkkaan ennen niiden jakelun aloittamista. Lääkärit ja tieteelliset asiantuntijat noudattavat tarkkoja sisäisiä normeja päättäessään, voiko rokotteen hyväksyä. Kaikkien lääkkeiden tavoin myös rokotteilla voi olla sivuoireita. Tavallisesti ne ovat vähäisiä ja tilapäisiä. Vakavat sivuoireet ovat erittäin harvinaisia. Sairaus on huomattavasti todennäköisemmin haitallinen kuin sitä vastaan kehitetty rokote.
Lähde: Maailman terveysjärjestö

Vanhusten ääni EU:n tasolla

Global Rally: ensimmäistä kertaa koskaan ikääntyneet ihmiset ympäri maailmaa kokoontuvat oikeuksiinsa
Tänä 3. maaliskuuta 2022 iäkkäät ihmiset kokoontuvat yhteen maailmanlaajuiseksi liikkeeksi, joka pyytää ikääntymistä oikeuksilla: " Jos annat meille ansaitsemamme osallisuuden, emme ole osa huomisen ongelmaa. Olemme osa tämän päivän ratkaisua ”, sanoo Peter Iso-Britanniasta.
Tasa-arvo ja solidaarisuus ovat Euroopan unionin perusarvoja. Maamme ovat olleet edelläkävijöitä muun muassa naisten, lasten, vammaisten ja LGBTI-ihmisten oikeuksien puolustamisessa maailmanlaajuisesti. EU ja sen jäsenvaltiot ovat monin tavoin muuntaneet nämä arvot politiikaksi ja lakeiksi. Politiikat ja lait toimivat kilpinä jokapäiväisessä elämässämme ja vielä enemmän kriisiaikoina.


Suojele oikeuksiamme joka päivä ja kriisiaikoina
COVID-19-kriisin aikana tai vielä äskettäin Venäjän hyökkäyksen myötä Ukrainaan riittämättömällä oikeuksien suojan puutteella vanhemmalla iällä on dramaattisia seurauksia. Pandemian aikana osa iäkkäistä ihmisistä on joutunut vihapuheen , pahoinpitelyn ja pahoinpitelynkohteeksi , toisilla on ollut vaikeuksia saada terveys- ja sosiaalihuoltoa . Aseellisilla konfliktialueilla elävät vanhemmat ihmiset, kuten nykyiset vanhemmat ukrainalaiset, joutuvat usein hylätyksi ja esteitä humanitaarisen avun saamiselle .
Joissakin osavaltioissa on olemassa kansallisia tai alueellisia välineitä ikäsyrjinnän kieltämiseksi. Mutta edistyminen vanhemman iän oikeuksien suojelun edistämisessä on käytännössä hidasta, rajallista ja epäjohdonmukaista . Jatkuva ikävakaus vaikeuttaa oikeuksien täysimääräistä nauttimista myöhemmässä elämässä. YK:n ihmisoikeusvaltuutetun tammikuun 2022 raportti vahvistaa :
"Nykyinen kansainvälinen kehys kattaa ikääntyneiden ihmisoikeuksia hajanaisesti ja epäjohdonmukaisesti lainsäädännössä ja käytännössä ja että on edettävä ripeästi kohti johdonmukaisen, kattavan ja integroidun ikääntyneiden ihmisoikeuskehyksen kehittämistä ja hyväksymistä samalla kun integroidaan edelleen ikäihmisten huolenaiheet olemassa olevien mekanismien työhön.
EU voi olla maailman johtava ihmisoikeuksien osalta myös vanhemmalla iällä
Ikääntyneet ihmiset Euroopassa vaativat, että EU ja sen jäsenvaltiot johtavat uuteen YK:n yleissopimukseen oikeuksien suojelemiseksi vanhempana ja kaikilla elämänalueilla.
"Kehotamme kaikkia kansallisvaltioita suostumaan ikääntyneiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen luonnoksen käynnistämiseen viipymättä" , sanoo saksalainen Heidrun.
"Tarvitsemme tätä sopimusta suojellaksemme haavoittuvia ihmisiä ja tarvitsemme sitä, jotta jokainen voi ikääntyä arvokkaasti ja jatkaa potentiaalinsa kehittämistä" , lisää Moira ranskalaisesta Old Up -yhdistyksestä ja maailmanlaajuisesta Pass It On -verkostosta.
Ottamalla kannan YK:n uuteen ikääntyneiden oikeuksia koskevaan yleissopimukseen, hallituksemme osoittavat yksiselitteisesti johtajuutensa varmistaakseen kaikkien oikeuksien yhdenvertaisen kunnioittamisen kaikissa ikäryhmissä. Hallituksemme tulee osallistua aktiivisesti YK:n keskusteluihin , joita käydään Avoimen ikääntymistyöryhmän puitteissa 11.-14.4.!
Lähde: age-platform.eu

Lisää tietoa
AGE-kampanja #EULeadsTheRally
AGE-kaksihakua siitä, miksi tarvitsemme YK:n yleissopimuksen
Maailmanlaajuinen mielenosoitus Globaalin ikääntyneiden oikeuksien allianssin toimesta
Ihmisoikeusvaltuutetun raportti aiheesta "Kansainvälisen oikeuden normatiiviset standardit ja velvoitteet ikääntyneiden ihmisoikeuksien edistämisessä ja suojelussa" (tammikuu 2022)

STM tiedottaa.
Uusi asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia: Suomesta asiakas- ja potilasturvallisuuden mallimaa 2026
Sosiaali- ja terveysministeriö 24.2.2022 9.06 
Tiedote
Uusi asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja sen toimeenpanosuunnitelma 2022-2026 on julkaistu. Strategian visiona on tehdä Suomesta asiakas- ja potilasturvallisuuden mallimaa 2026 ja välttää vältettävissä oleva haitta.
Uudella strategialla ja toimeenpanosuunnitelmalla edistetään osallisuuden, turvallisuutta vahvistavien toimien ja turvallisuuskulttuurin johtamisen toteutumista Suomessa.
Tavoitteena on ottaa käyttöön parhaaseen tutkittuun tietoon perustuvat suositukset niin, että ne hyödyttävät ammattilaisia, potilaita ja asiakkaita kaikissa organisaatioissa kaikilla työskentelyn tasoilla.
Turvallisuus syntyy yhdessä ja suunnitelmallisesti
Strategia ja toimeenpanosuunnitelma on valmisteltu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten, toimintaa johtavien ja valvovien tahojen, poliittisten päättäjien sekä asiakkaiden, potilaiden ja näiden läheisten käyttöön. Strategiaa voivat hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset ja yksityiset toimijat.
Strategisia kärkiä on neljä: yhdessä asiakkaiden ja potilaiden kanssa, hyvinvoivat ja osaavat ammattilaiset, turvallisuus ensin kaikissa organisaatioissa ja parannamme olemassa olevaa.
Jokaisen kärjen alla on esitetty kolme tavoitetta, joiden saavuttaminen konkreettisesti edistää asiakas- ja potilasturvallisuuden toteutumista. Tavoitteisiin pääseminen on kaikkien sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisten ja organisaatioiden määrätietoisesta työskentelystä kiinni.
Päämäärän toteutumisen seurantaan on valittu kymmenen kärkimittaria, jotka sitouttavat Suomen WHO:n asettamiin tavoitteisiin (WHO Global Patient Safety Action Plan 2021–2030). Lisäksi toimeenpanosuunnitelmassa on kuvattu mittarit, joilla seurataan toimenpiteiden toteutumista.
Strategia on jatkumoa aiemmalle asiakas- ja potilasturvallisuustyölle
Strategiaa on valmisteltu useissa työpajoissa, työryhmässä ja ohjausryhmässä. Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus on tukenut valmistelua käytännössä. Valmistelussa on hyödynnetty useiden eri sidosryhmien asiantuntemusta.
Asiakas- ja potilasturvallisuutta on edistetty Suomessa kansallisen tason strategisessa ohjauksessa vuodesta 2009 lähtien, jolloin julkaistiin ensimmäinen kansallinen potilasturvallisuusstrategia.

Lisätietoja
lääkintöneuvos Kaisa Halinen, STM, p. 0295 163 154, etunimi.sukunimi@gov.fi
lakimies Sonja Jantunen, STM, p. 0295 163 366, etunimi.sukunimi@gov.fi
johtaja Tuija Ikonen, Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus, p. 040 579 5482, etunimi.sukunimi@ovph.fi

Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022-2026 (STM:n julkaisuja 2022:2) 
Strategian julkistuswebinaari 24.2. klo 9-11.15

https://helsinki.us11.list-manage.com/track/click?u=8994fca566b1b110b00877121&id=dae021d58f&e=31fa5eb7f5

Miten hyvinvointialueen perustaminen vaikuttaa asukkaiden sosiaali- ja terveyspalveluihin?
Kunnat järjestävät palvelut vuoden 2022 loppuun asti, sen jälkeen hyvinvointialue ottaa vastuun palvelujen järjestämisestä. Turvaamme palvelut, eikä aluksi varmastikaan näy suurta muutosta. Uudistamme palveluja yhdessä kehittäen siten, että asukkaat eri puolilla Länsi-Uuttamaata saavat yhdenvertaiset, laadukkaat ja oikea-aikaiset palvelut.
Miten käy lähipalveluille? Miten varmistetaan, että hyvin toimivat lähipalvelut säilyvät jatkossakin?
Lähipalveluina tulevat jatkossakin säilymään paljon ja usein käytettävät palvelut. Lähipalveluihin ei ole tulossa olennaisia muutoksia. Meille on tärkeää tarjota yhdenvertaiset palvelut koko alueelle. Myös osa erityispalveluista voidaan tuoda lähelle perustason työtä esimerkiksi etäyhteyksien avulla, ja liikkuvia palveluja on tarkoitus hyödyntää nykyistä laajemmin.
Miten seniorit aiotaan kohdata? Tehdäänkö myös etsivää vanhustyötä?
Hyvinvointialueen organisaatioon on tulossa kattava ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjauksen organisaatio, joka ohjaa ikääntyneet suoraan oikean palvelun tai avun piiriin. Myös etsivä vanhustyö sisältyy tähän kokonaisuuteen. Asiakas- ja palveluohjauksessa on jatkossakin ensiarvoisen tärkeää paikallisen palvelutarjonnan tuntemus.
Miten seniorit aiotaan kohdata? Tehdäänkö myös etsivää vanhustyötä?
Hyvinvointialueen organisaatioon on tulossa kattava ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjauksen organisaatio, joka ohjaa ikääntyneet suoraan oikean palvelun tai avun piiriin. Myös etsivä vanhustyö sisältyy tähän kokonaisuuteen. Asiakas- ja palveluohjauksessa on jatkossakin ensiarvoisen tärkeää paikallisen palvelutarjonnan tuntemus.
Miten apuvälinepalvelut jatkossa järjestetään?
Kunnat järjestävät apuvälinepalvelut vielä vuoden 2022 ajan. Tällä hetkellä osa Länsi-Uudenmaan kunnista tuottaa apuvälinepalvelut itse ja osa kunnista on ulkoistanut toiminnan HUSille. On luontevaa, että hyvinvointialue järjestää nämä palvelut jatkossa yhtenäisellä tavalla, joko omana toimintana tai HUSin kautta. Asia on selvityksessä.
Mihin kaikkiin palveluihin voi käyttää palveluseteleitä?
Palvelusetelit tulevat säilymään vaihtoehtona hyvinvointialueen palveluiden hankkimisessa. Palvelusetelien käytöstä päättävät aikanaan aluehallitus ja aluevaltuusto.
Mistä hyvinvointialueen tarvitsemat verovarat kerätään?
Valtio kerää osana ansiotuloverotusta ja pääomaverotusta.
Missä Länsi-Uudenmaan aluevaltuusto istuu?
Aluevaltuuston ensimmäinen kokous järjestetään Espoon Dipolissa 7.3.2022. Aluevaltuusto voi päättää, missä kokoukset jatkossa järjestetään.
Tuleeko hyvinvointialueelle omat verkkosivut?
Kyllä, hyvinvointialueelle tulee omat verkkosivut. Tällä hetkellä löydät hyvinvointialueen valmisteluun liittyvät tiedot väliaikaisilta verkkosivuilta osoitteesta www.LU-palvelut.fi/hyvinvointialue(ulkoinen linkki). Kun hyvinvointialueen varsinainen toiminta alkaa 1.1.2023, meillä on omat verkkosivut.

Millä tavoin asukkaat pääsevät osallistumaan palvelujen kehittämiseen?
Hyvinvointialueelle tehdään osallisuusohjelma. Olemme jo vuoden 2021 aikana hyödyntäneet kokemusasiantuntijoita ja tehneet asukaskyselyjä. Asukkaat, asiakkaat ja kokemusasiantuntijat ovat jatkossakin tärkeitä osa palvelujen kehittämisessä samoin kuin järjestöt sekä vammais- ja vanhusneuvostot. Asukkaille on tarjolla myös Unelmien sote-palvelut -yhteisö, jossa voi osallistua kehittämiseen.
Miten seuraava pandemia torjutaan? Kuinka pelastamme antibiootit? Miksi luonnonsuojelu on myös terveyden suojelua? Tiedekulman Kaiken maailman terveys -ohjelmasarjan viisi tapahtumaa tarkastelevat ihmisten, eläinten ja ympäristön terveyttä yhtenä maapallon laajuisena kokonaisuutena, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Ohjelmasarjan keskusteluissa ovat äänessä terveyden huippuasiantuntijat. Sarjan viimeisessä tapahtumassa pääset myös itse kokeilemaan, millaista tutkijan työ on käytännössä.
Tule Tiedekulmaan kuulemaan ja kokemaan, kuinka tutkimus auttaa ratkaisemaan globaaleja terveysuhkia!
Tiedekulma
Yliopistonkatu 4
00100 Helsinki
www2.helsinki.fi
RAJATON TERVEYS | 30.3.2022 KLO 17
Viimeistään koronapandemia on herättänyt meidät huomaamaan, että ihmisten, eläinten ja koko ekosysteemin terveyttä ei voi käsitellä toisistaan erillisinä asioina. Virukset eivät tunne valtioiden eivätkä eliölajien rajoja. Maapallon elämä on verkosto, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Tiedekulman Kaiken maailman terveys -ohjelmasarjan avauskeskustelussa 30.3. klo 17 ruoditaan terveyteen vaikuttavia yllättäviäkin kytköksiä ja pohditaan, millaista rajat ylittävää yhteistyötä ja uudenlaista ajattelua maailmanlaajuisten terveyshaasteiden ratkominen jatkossa vaatii.
Keskustelemassa ovat Planetary Health -lääkäri Hanna Haveri, immunologian professori Seppo Meri ja uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori Tarja Sironen. Tapahtuman juontaa Ville Blåfield.
Seuraa Rajaton terveys -keskustelua suorana tästä linkistä 30.3. klo 17

5.4. klo 17 Pandemian anatomia
Mitä menneet pandemiat ja epidemiat opettavat meille ja kuinka kohtaamme seuraavan? Tässä keskustelussa hypätään sivuun päivittäisen koronatilanteen seurannasta ja katsotaan pandemioita pidemmällä aikaperspektiivillä ja koko maailman näkökulmasta. Mikä on globaali koronatilanne viiden vuoden päästä?
Pandemian anatomiaa Tiedekulmassa ovat tarkastelemassa Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön Suomen toimiston toiminnanjohtaja Linda Konate, historian väitöskirjatutkija Elina Maaniitty, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri ja rokotetutkija Hanna Nohynek ja zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti. Juontajana Jari Hanska.


SAMASTA PUUSTA | 7.4.2022 KLO 17
Ihminen on osa luontoa ja luontoympäristö vaikuttaa terveyteemme monin tavoin. Terveydenhuollossa on alettu tunnistamaan luonnon hyvinvointia lisäävät vaikutukset entistä paremmin ja samalla ymmärretty, että luonnonsuojelu on myös terveyden suojelua.
Samasta puusta -tapahtumassa 7.4. klo 17 Helsingin yliopiston tutkijat kertovat esimerkkejä siitä, miten ympäristömme ja terveytemme kytkeytyvät toisiinsa. Mukana ovat:
Riikka Puhakka: Luonto lisää nuorten hyvinvointia
Tarja Pitkänen: Ilmaston lämpeneminen lisää vesivälitteisten infektioiden riskiä
Tiina Sikanen: Miten vähennetään lääkkeiden päätymistä ympäristöön?
Jaana Laisi: Terveydenhuolto ekologisen kriisin ratkaisijana

PELASTETAAN ANTIBIOOTIT
Tässä tapahtumassa keskustellaan siitä, mitä antibioottiresistenssi on ja miksi sen ratkaiseminen on meille kaikille tärkeä asia.

PELASTETAAN ANTIBIOOTIT | 12.4.2022 KLO 17
Antibiootit mahdollistavat nykyisenlaisen elämäntyylimme. Jos ne lakkaavat toimimasta, esimerkiksi matkailusta voi tulla hengenvaarallista ja pienikin haava olla kohtalokas. Uusi hiipivä pandemia on jo täällä: antibiooteille vastustuskykyiset bakteerikannat tappavat jopa miljoonia ihmisiä vuosittain. Antibioottiresistenssi on monimutkainen yhteiskunnallinen ongelma, joka vaatii globaaleja ratkaisuja.
Antibioottiresistenssin syitä ja ratkaisuja pohtimassa 12.4. klo 17 ovat Ruokaviraston ylitarkastaja Saija Kalenius, infektiosairauksien professori Anu Kantele ja mikrobiologian professori Marko Virta. Etähaastattelussa akatemiatutkija Salla Sariola. Keskustelua luotsaa Reetta Räty. 
Seuraa Pelastetaan antibiootit -keskustelua suorana 12.4. klo 17 tästä linkistä

VÄRKKÄÄ JA TÖRKKÄÄ: KAIKEN MAAILMAN TERVEYS | 13.4. KLO 16–19
Miten koronatesti tehdään? Miltä ihmisen sisällä näyttää? Onko banaani radioaktiivinen? Värkkää ja törkkää -tapahtumassa haetaan vastauksia mm. näihin kysymyksiin – ja sinä pääset hyppäämään tutkijansaappaiden sisään! Tule Tiedekulmaan 13.4. klo 16–19 kokeilemaan ja tutkimaan tutkijoiden ja tiedekasvattajien avulla, miten tiedettä tehdään!
Tapahtuma on tarkoitettu kaikenikäisille, ja kokeilupisteet ovat avoinna klo 16–19. Tapahtumassa voi vierailla koska tahansa aukioloajan puitteissa. Tiedekulma tuottaa tapahtuman yhteistyössä Helsingin yliopiston tiedekasvatusverkoston kanssa.
Kokeilupisteet
Koronatestauksen kemiaa
Miten koronatestaus toimii? Tule kokeilemaan käytännössä! Tällä pisteellä esitellään koronatestauksen kemiaa ELISA-menetelmän avulla näytteestä (ei sisällä aitoa virusta) tehtynä! Pisteellä pääset myös itse turvallisesti pipetoimalla testaamaan ELISA-menetelmän eri vaiheita ja tunnistamaan positiivisia ja negatiivisia tuloksia. Pienemmille osallistujille on varattu pipetointia varten elintarvikeväreillä värjättyjä liuoksia. Pisteen järjestää Kemianluokka Gadolin.
Eläinten, ihmisten ja ympäristön yhteinen terveys
Opi tunnistamaan hyttysen sukupuoli ja punkin eri kehitysvaiheet! Tällä pisteellä pääset itse kokeilemaan tutkijan työvälineitä mikrobiologian laboratoriossa ja saat lisää varmuutta sinilevän tunnistamiseen uimarantavedestä. Pisteen järjestää Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta ja HOH Helsinki One Health.
Molekyylilääketiede yhteistä terveyttä edistämässä
Miltä DNA näyttää? Miten mikroskoopin voi rakentaa itse? Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) toimintapisteessä pääsee tutustumaan molekyylibiologian tutkimusmenetelmiin ja mahdollisuuksiin. Tule rakentamaan suosikkieläimesi DNA-ketjua mukailevan rannekorun ja kuulemaan lisää biopankkinäytteistä osana geenitutkimusta!. Pisteellä kuulet myös, miten voit itse biopankkinäytteen lahjoittamalla tukea geenitutkimusta.
Useimmat molekyylilääketieteen tutkimuskohteet ovat kooltaan niin pieniä, että niitä ei pysty paljain silmin näkemään. Laboratoriotutkimuksissa hyödynnetään siksi monenlaisia laitteita, kuten sentrifugeja (erottelulaitteita) ja mikroskooppeja. Tiesitkö, että sentrifuugin voi tehdä myös itse ja toimivia mikroskooppeja pystyy valmistamaan muutamalla eurolla? Pisteellä pääset kokeilemaan sekä paperista valmistettua sentrifugia että erilaisia mikroskooppeja!
Kurkista ihmisen sisään
Haluaisitko kurkistaa ihmisruumiin sisään? Tällä pisteellä pääset toimimaan tiedekirurgina ja avaamaan virtuaaliruumiin kerros kerrokselta asiantuntijoiden ohjauksessa! Lisäksi pisteellä on esillä erilaisia opetusnukkeja, joilla voit harjoitella lääkärintaitoja. Pisteen järjestävät lääketieteen opiskelijat Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.
Säteilyn matematiikkaa
Onko banaani radioaktiivinen? Tällä pisteellä luvassa on mm. hauskaa tomografiavisailua, kuoriaisen tunnistusta 3D-rekonstruktioiden perusteella sekä ympäristön säteilyn tutkimista - pääset muun muassa mittaamaan uraanikuulien ja banaanin radioaktiivisuutta! Tomografialla eli viipalekuvauksella pystytään näkemään esineiden sisälle rikkomatta niitä.
Pisteen järjestää Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta.

Vapaaehtoisia tarvitaan!
Haluaisitko tuoda iloa, tukea ja toivoa sairaalavapaaehtoisena?

Uudenmaan ajankohtaiset osallistumisen ja vaikuttamisen paikat hyvinvointialueilla
Kehutut Ikäinstituutin mielen hyvinvoinnin webinaarit jatkuvat 6.4. klo 13–14. ” Kehitä mielen taitojasi – webinaarisarja esittelee mielen hyvinvointia ikäihmisille. Webinaarisarjassa käsitellään mielen hyvinvoinnin teemoja: vahvuuksia ja voimavaroja ja mielen kimmoisuutta sekä esitellään vinkkejä ja harjoituksia mielen taitojen harjoitteluun. Sarjan toisessa webinaarissa Vahvuudet keskustellaan mielen hyvinvoinnin keskeisestä ulottuvuudesta, luonteenvahvuuksista ja niiden tunnistamisesta.” Webinaarissa esiintyjinä teatterineuvos Ritva Oksanen ja Ikäinstituutin toimialajohtaja Sirkkaliisa Heimonen. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: https://www.ikainstituutti.fi/event/webinaari-vahvuudet/?fbclid=IwAR2wdu_w8vdQRmzrqaWNAHUcPO-lKudP-CI0nKuRsIcphRDCdyndrNS9rAw

JÄRJESTÖJEN DIGIVERKOSTO TI 5.4.2022 KLO 13–14.30
 
Iloista, kovaa vauhtia etenevää kevättä!

Verkostomme seuraava tapaaminen lähestyy. Kokoonnumme vielä ainakin tämän kerran täysin etänä Teamsissatiistaina 5.4.2022 klo 13–14.30. Tervetuloa käymään dialogia matalalla kynnyksellä! Toivomme, että ilmoittautuisit mukaan verkostotapaamiseen etukäteen, se auttaa ohjelmasisältöjen aikatauluttamisessa. Pääset verkostotapaamiseen tällä linkillä: Liity kokoukseen napsauttamalla tästä
 
Tällä kertaa meillä on agendalla
Digiosallisuuden mittaristo, jonka äärelle meidät johdattaa Olli Kuusisto
sekä Valtionhallinon digityöryhmät ja digitaalinen osallisuus ja osaaminen, aiheesta alustamassa Minna PiirainenDigi- ja väestötietovirastosta
Lisäksi lyhyen puheenvuoron käyttävät ainakin Sari Vapaavuori Digi arkeen -neuvottelukunnan kuulumisista sekä Sami Virtanen Kuuloliitosta kertoo ajankohtaisista saavutettavuusasioista. Onko sinulla jotain, mistä haluaisit kertoa? Vinkkaa Suville etukäteen.
Ilmoittautuminen vastausviestillä sekä mahdolliset kysymykset suvi.hiltunen@valli.fi
Tässä vielä uusille ja vanhoillekin jäsenille tiedoksi ja muistutukseksi tulevien tapaamisten aikataulut:
ti 30.8. klo 13–14.30 (Kurvi, Helsinki, hybriditilaisuus)
ti 11.10. klo 13–14.30 (Kurvi, Helsinki, hybriditilaisuus)
Varaa myös kalenteriisi 7.6. kello 12–16 sillä silloin järjestämme vuosittaisen DigiAgeTalk -hybriditapahtuman. Tilaisuus järjestetään Helsingin keskustassa, BioRexissä. Tilaisuuteen voi osallistua myös etänä. Ilmoittautuminen tapahtumaan käynnistyy lähiviikkoina.
Tervetuloa mukaan verkostoitumaan, jakamaan, kuulemaan, oppimaan uutta, kehittämään yhdessä sekä vaikuttamaan!
Terkuin Suvi & co
 ystävällisin terveisin
 
Suvi Hiltunen
vastaava suunnittelija
Ikäteknologiakeskus
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry
Hämeentie 58-60 A 52, 00500 Helsinki
puh. 050 408 2890
suvi.hiltunen@valli.fi
www.valli.fi
www.ikateknologiakeskus.fi
twitter @suvihilt
 
Takaisin etusivulle