Pirkko Liikanen
Viherlaaksonranta 10 A 15
02710 Espoo
0505170588
pirkko.liikanen(at)gmail.com
Senioritiedote 4/2022Toimittanut ja saksinut HA 044 3622 060 Kuva: Lippajärvi keväällä 2022 Tutkimusten mukaan noin joka kolmas suomalainen on sairastanut koronan. Kevään isot uutisaiheet 1 Ukrainan sota ja sen vaikutukset 2 Liittyminen Natoon 3 Korona omikron ja sen eri variantit 4 Sote ja uudet hyvinvointialueet 5 Lakot 5.5. 11:43 Pilvi Pitkäranta Viikossa vajaat 30 000 uutta tartuntaa Suomessa on todettu 29 754 uutta koronavirustartuntaa viime torstain jälkeen kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. THL raportoi tartuntaluvut kerran viikossa. Koronavirukseen liittyviä kuolemia THL on raportoinut 211 kappaletta. THL päivittää sairaalahoidossa olevat maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. 6.5. 12:31Laura Tolonen Sairaalahoidon potilasmäärä vähentynyt Sairaalahoidossa olevien määrä on edelleen laskenut Suomessa, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tiedoista. Sairaalahoidossa on nyt koronaviruksen vuoksi yhteensä 727 potilasta, mikä on 47 potilasta vähemmän kuin keskiviikkona. Tehohoidossa olevien määrä puolestaan on noussut yhdellä, ja on nyt 22 potilasta. Ensi viikosta alkaen sairaalahoidossa olevien koronapotilaiden määristä kerrotaan vain kerran viikossa torstaisin. Päivityksen taustalla on muutos sairaanhoitopiirien raportoinnissa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 5.5. 15:32 Vilma Romsi WHO: Lähes 15 miljoonaa kuollut koronan vuoksi Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että koronan vuoksi on kuollut noin 14,9 miljoonaa ihmistä vuosina 2020 ja 2021. Torstaina julkaistussa raportissa WHO arvioi uhrien määrän vaihteluväliksi 13,3–16,6 miljoonaa. Virallisesti koronakuolemia on maailmanlaajuisesti kirjattu torstaihin mennessä noin 6,2 miljoonaa. Vuosina 2020 ja 2021 niitä kirjattiin 5,4 miljoonaa. Todellinen koronakuolemien määrä vuoden 2021 loppuun mennessä voi siis olla noin kolminkertainen virallisiin lukuihin verrattuna. Suurin osa kuolemista on rekisteröity Kaakkois-Aasiassa, Euroopassa ja Amerikoissa. WHO:n mukaan kuolemat on aiheuttanut joko koronavirus itse tai sen aiheuttama terveydenhuollon kuormittuminen. Kuolleiden joukossa on WHO:n mukaan esimerkiksi syöpäpotilaita, jotka eivät ole saaneet hoitoa sairaaloiden ollesa täynnä koronapotilaita. WHO ei raportissaan eritellyt, kuinka suuri osuus kuolemista johtui suoraan koronaviruksesta. Lähteet: AP, AFP Päivitetty 5.5. klo 16.07: Täsmennetty vuosien 2020–2021 virallisia kuolinlukuja ja niiden suhdetta WHO:n arvioon. MEDIATIEDOTE - JULKAISTU 3.4.2022 13.58 Potilasturvallisuus ja kiireellinen hoito vaarantumassa Asiasanat:
Neuvottelut välttämätöntä suojelutyötä tekevien hoitajien määrästä ovat jatkuneet sunnuntain ajan vaikeina. Työntekijäjärjestöjen ja HUSin näkemykset suojelutyön lääketieteellisistä perusteista ja tarvittavasta henkilökunnan määrästä eroavat huomattavasti. HUS varautuu siihen, että perjantaina 1.4. alkaneen kaksiviikkoisen hoitajalakon vaikutus alkaa näkyä potilaiden kannalta ikävällä tavalla monissa toiminnoissa. ”Viikonlopun yli on selvitty välttävästi. Sunnuntain neuvottelut ovat vielä kesken, mutta näyttää siltä, että viikko alkaa erittäin vaikeana”, sanoo hallinnollinen ylilääkäri Veli-Matti Ulander. ”Haastavin tilanne tulee olemaan leikkaustoiminnassa, erityisesti sydän- ja syöpäleikkausten osalta.” ”Neuvotteluissa työntekijäjärjestöjen HUSille myöntämä suojelutyön määrä on potilaiden kannalta epäinhimillinen ja riittämätön”, kuvaa Ulander. ”Työntekijäjärjestöjen näkemys suojelutyöhön tarvittavan henkilökunnan määrästä eroaa HUSin lääketieteellisten asiantuntijoiden näkemyksestä. Lähtökohtamme on, että kriittinen, henkeä turvaava ja vammautumista ehkäisevä hoito pitää turvata.” ”Pyydetty ja toteutunut suojelutyö eivät ole aina kohdanneet toisiaan”, kertoo hallintoylihoitaja Marja Renholm. ”Meillä on ollut tilanteita, joissa kaikkiin työvuoroihin ei ole tullut henkilöstöä sitä määrää, joka työntekijäjärjestöjen kanssa on sovittu.” Suojelutyöneuvotteluissa pyritään sopimaan henkilöstön määrä kolmeksi päiväksi eteenpäin. Kiireettömän hoidon osalta HUSissa jatketaan ajanvarausten perumista ensi viikon osalta. Potilaat saavat tiedon tekstiviestillä tai sähköpostilla. Lisätietoa HUSin palveluista lakon aikana löytyy osoitteesta www.hus.fi/lakko. HUSin laboratorio-, röntgen- ja kuvantamispalveluiden osalta palvelujen saatavuus on heikkoa hoitajalakon vuoksi Asiasanat:
Hoitajajärjestöjen lakon aikana suljetaan merkittävä osa HUSin laboratorio-, röntgen- ja kuvantamistoimipisteistä ja tämän vuoksi auki olevat palvelut ruuhkautuvat. Ruuhkautumisella on vaikutusta myös kiireellisten tutkimusten saatavuuteen. Tehyn ja SuPerin lakon alkaessa kaikki kiireetön hoito HUSissa joudutaan siirtämään lakon jälkeiseen aikaan. Arkisin pyritään tarjoamaan samat kiireelliset palvelut kuin päivystysaikoina eli esimerkiksi viikonloppuisin, mutta tämäkin on käytössä olevalla hoitohenkilökunnalla hyvin haasteellista ja ruuhkat ovat hyvin todennäköisiä monissa toiminnoissa. Espoo kiireellisille potilaille avoinna olevat laboratoriot Leppävaaran laboratorion väistötila Suljettu: Ison Omenan laboratorio, Jorvin sairaalan laboratorio, Kauniaisten laboratorio, Kilon laboratorio, Samarian laboratorio, Sello-Ratsutorin laboratorio, Tapiolan laboratorio 6 kysymystä ja vastausta koronaluvuista – sairaalassa olevien määrä on huipussaan, ja sillä on yhä väliä Koronatilastoilla on edelleen merkitystä, vaikka kaikkia ei enää testata ja kuolinluvuissakin on outo yksityiskohta. STM:n Taneli Puumalainen seuraa erityisesti sairaalahoidon kuormitusta, tartuntojen määrää ja kuolinlukuja. Sairaalassa hoidettavien koronapotilaiden määrä on kasvanut viime aikoina jyrkästi. Kuva: Juha Rissanen / Yle MARIKA HARJUMAA 1.4. 10:31 Yle on tehnyt grafiikoita koronapandemian alkumetreiltä. Ne näyttävät havainnollisesti epidemian etenemisen ja kiinnostavat lukijoita. Esimerkiksi Ylen Koronavirus lukuina -artikkelia on katsottu lähes 29 miljoonaa kertaa. Artikkelin lopussa vastataan usein kysyttyihin kysymyksiin, kuten siihen, mikä on lukujen lähde. Suomea koskevat luvut saadaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Kansainvälisten tietojen lähteenä on Johns Hopkins -yliopiston keräämä data. Varsinkin epidemian alkuaikoina media seurasi ja raportoi päivittäisiä tartuntalukuja. Koska kaikkia oireisia ei enää testata, painopiste seurannassa on siirtynyt sairaalahoidon kuormituksen ja kuolinlukuihin. 1. Koronapotilaiksi lasketaan myös sellaiset, jotka ovat alun perin tulleet sairaalaan jostain muusta syystä. Vääristääkö tällaisten henkilöiden kirjaaminen koronapotilaisiin tilastoja? Jalkansa katkaissut koronapotilas tarvitsee eristämistä siinä missä ”pelkkä” koronapotilaskin. Näin ollen hän kuormittaa terveydenhuoltoa myös koronatartuntansa takia. Asiasta on puhunut muun muassa THL:n ylilääkäri Otto Helve. Alueiden potilaskirjauksissa on heiluntaa, mutta ne ovat tärkeitä tunnuslukuja, kun seurataan terveydenhuollon kuormitusta 2. Kuolintilastoihin kirjataan kaikki sellaiset, jotka ovat kuolleet 30 päivän sisällä positiivisesta koronatestituloksesta. Näin ollen tilastoihin päätyvät esimerkiksi onnettomuuksissa tai saattohoito-osastolla kuolleet. Johtaako tilasto harhaan? THL on käyttänyt samaa tilastointimenetelmää(siirryt toiseen palveluun) epidemian alusta lähtien. Menetelmää käytetään maailmanlaajuisesti, minkä vuoksi tilastot ovat vertailukelpoisia. Lopullinen kuolinsyy selviää vasta kuolinsyytutkimuksessa. Tilastotietokeskus julkaisee kerran vuodessa kuolinsyytilaston. 3. Kaikkia epäiltyjä tartuntoja ei enää testata Suomessa vaan testaaminen keskittyy vakavasti sairaisiin, riskiryhmiin kuuluviin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöihin. Kannattaako tartuntalukuja enää julkaista tai seurata? Kotitestituloksia ei lasketa mukaan virallisiin tartuntatilastoihin. Lisäksi tilastojen tieto ei ole aina täysin ajantasaista, koska näytteiden kirjaaminen ja tiedonsiirto aiheuttavat viivettä. Esimerkiksi uudet raportoidut tartunnat päivittyvät useimmiten 2–4 päivän viiveellä. 4. Milloin terveydenhuollon kuormituksessa mennään kriittisen rajan yli? Taneli Puumalainen: – Yhtä yksittäistä kansallista lukua ei pysty sanomaan. Tämä on alueellinen kysymys: kuinka paljon kussakin sairaanhoitopiirissä kestetään potilasmäärän kasvua ja kuinka sairaanhoitopiirien väliset tasausmekanismit toimivat? Tehohoidossahan on tehty koko ajan tasaamista lähettämällä potilaita muihin sairaaloihin. – Juuri nyt meidän sairaalahoitomme kapasiteetti näyttää riittävän eikä jyrkkää tilanteen pahenemista ole nähty. Suunta on kuitenkin huolestuttava, samoin kuin potilasmäärä. Samaan aikaan on muitakin tekijöitä, kuten työtaistelut ja maailmantilanne, joka voi tuoda meille potilaita maan rajojen ulkopuolelta. Tässä on monta syytä huoleen. 5. Johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki STM:stä kertoi viime viikolla, että alueet kuvaavat koronatilannetta jämähtäneeksi. Onko se sitä lukujen valossa? Taneli Puumalainen: – Sikäli kyllä, että omikronaalto näyttää olevan hyvin laakea. Jouduimme tammikuussa hyvin korkeisiin tapausmääriin ja kasvavaan sairaalahoidon tarpeeseen, ja tilanne on jatkunut aika lailla samankaltaisena. – Välillä näytti siltä, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä tautitapausten ja sairaanhoidon tarpeen määrä kääntyi laskuun. Ilmeisesti kävi kuitenkin niin, että omikronmuunnoksen BA1-alamuunnoksen määrä lähti laskuun, mutta samaan aikaan se korvautui hieman tarttuvammalla BA2:lla. – Tuo korvautuminen on käynnissä nyt ympäri Suomea, ja näin ollen emme ole nähneet vielä kevään epidemia-aallon huippua. Emme tiedä, miten kauan epidemia jatkuu tällä tasolla ja kuinka paljon luvuissa on vielä nousupotentiaalia. 6. Mihin suuntaan luvut menevät lähitulevaisuudessa? Taneli Puumalainen: – Kausivaihtelu alkaa vaikuttaa jossain vaiheessa keväällä, mutta on vaikeaa sanoa, milloin. Parin vuoden kokemuksen perusteella voisi arvioida, että kausivaihtelu tulee avuksi toukokuussa. Korona on kuitenkin pandemiana ja epidemiana niin uusi, että tätä on hyvin vaikea sanoa. – Emme osaa ennustaa sitä, miten tämä epidemia jatkuu. Syksyllä tulee todennäköisesti uusi tautiaalto, mutta emme tiedä minkälainen. On myös mahdotonta sanoa, minkälaisia virusmuunnoksia on tulossa. – Korona jää varmasti hengitystieinfektiota aiheuttavana viruksena keskuuteemme. Virus ei välttämättä muunnu lievempää tautia aiheuttavaksi. Tauti tosin on lievempi heille, jotka ovat jo sairastamalla saaneet suojan tai jotka on rokotettu riittävän monella annoksella. Asiantuntijat: Koronakuolemia voitaisiin estää antamalla neljäs annos nopeasti myös alle 80-vuotiaille HUSin asiantuntijoiden mukaan myös alle 80-vuotiaiden laajempi rokottaminen neljännen kerran vähentäisi sairaalahoitoon joutuvien potilaiden määrää ja koronakuolemia. Suomessa annetaan tällä hetkellä koronarokotteen neljäs annos vain voimakkaasti immuunipuutteisille ja 80 vuotta täyttäneille sekä iäkkäille hoivakodeissa asuville ilman alaikärajaa. – Ainakin yli 70-vuotiaille tulisi ehdottomasti tarjota neljäs rokote, mutta se voisi olla jollakin aikavälillä tarpeen jopa 60 vuodesta ylöspäin, sanoo HUSin infektiosairauksien apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen. Myös HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen katsoo, että neljäs annos kannattaisi antaa 70-vuotiaista ylöspäin, koska rokotteita on kuitenkin saatavilla. 31.3. 14:29 Hoitajalakko 1.4.2022 25 000 hoitajaa lakossa JYRKI HARA, ANTTI PILKE 1.4. 13:05•Päivitetty 1.4. 18:28 Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) mukaan on ilmeistä, että potilasturvallisuuden edellyttämä suojelutyö on viime kädessä turvattava lainsäädännöllä. Ministeriö perustaa arvionsa valvovien viranomaisten raportteihin. STM ilmoitti jo torstaina ryhtyvänsä valmistelemaan poikkeuksellista lakia, jolla lakossa olevia hoitajia voitaisiin määrätä töihin, jos potilasturvallisuuden katsotaan vaarantuvan liikaa. STM kertoi perjantai-iltana saaneensa päivityksen tilannekuvasta. STM tiedotti, että laki koskisi välttämättömiä hoitoja, joita ovat muun muassa tehohoito, päivystys, ensihoito, synnytykset, ja välitöntä hoitoa edellyttävät syöpätapaukset. Kuuden sairaanhoitopiirin lakon vaikutuksia potilasturvallisuuteen on seurattu hallituksessa erittäin tarkasti. Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) kertoi Yle uutisille perjantaina iltapäivällä, että arviot ensimmäisestä lakkopäivästä ratkaisevat jatkon. STM kertoi jo aiemmin, että ennakkotiedot aluehallintovirastoilta ja sairaanhoitopiirien johtajaylilääkäreiltä viittasivat siihen, että niin kutsutun suojeluntyön tekijöitä voi olla liian vähän. Suojelutyön laajuudesta neuvotellaan päivittäin paikallisesti palkansaajien ja työnantajien välillä. Esimerkiksi Turun yliopistollisesta keskussairaalasta arvioitiin lakon alettua perjantaina, että ihmishenget ovat vaarassa. Tampereella sen sijaan ensimmäinen lakkopäivä on sujunut TAYSin mukaan pelättyä paremmin. Suurin sairaanhoitopiiri HUS tiedotti iltapäivällä, että päivystykset ja niitä tukevat vuodeosastot toimivat lakon alettua vajaamiehityksellä ja odotusajat venyvät. – Suojelutyöhön tarvittaisiin vielä lisää henkilöstöä. Vakavassa tilanteessa neuvotteluja suojelutöistä käydään koko ajan, HUS kertoi tiedotteessa. Uudenmaan Muistiluotsi Seuraaviin ryhmiin on vielä tilaa: Yhdessä- kurssi ( 5.4 – 31.5.22) Kurssi on tarkoitettu pariskunnille, joista toisella on äskettäin todettu muistisairaus. Kurssilla toimitaan yhdessä oman puolison ja muiden pariskuntien kanssa. Kurssilla käsiteltäviä teemoja ovat me ja muut, muuttuva vuorovaikutus, voimavarat ja vahvuudet, merkityksellinen arki, toiveet ja unelmat. Kurssi toteutuu lähitapaamisina Espoon Tapiolassa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Asta Koskinen puhelin 040 542 5253. Vertaiskurssi varhaisvaiheen muistisairaille ( 30.3.-22.6.22) Varhaisvaiheen kurssimuotoinen vertaisryhmä kokoontuu keväällä 2022 kerran kuukaudessa Tapiolassa keskiviikkona klo 13-14.30. Ryhmän kerroilla on erilaisia teemoja ja lisäksi on mahdollisuus jakaa kokemuksia toisten muistisairauteen sairastuneiden kanssa sekä keskustella niistä asioista, jotka kulloinkin mietityttävät. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: lotta.parkkola@espoonmuisti.fi / 040 743 3158 tai eliise.vares@espoonmuisti.fi / 040 170 6771 Vanhustyön Keskusliitto ry Seniorijumpat Leppävaarassa Laaksolahden urheilupuisto Maanantaisin ulkokuntosalissa 11-12 (30.5.-20.6.2022) Maanantaisin ulkojumppaa tekonurmella 10.00-10.45 (30.5..-22.8.2022) Leppävaaran Elä ja Asu- seniorikeskuksen pihalla tuolijumppaa 13.45-14.30 (30.5.-20.6.2022) Leppävaaran Albergan puistossa maanantaisin 12.30-13.15 ja keskiviikkoisin 12.30-13.15 (1.6.-24.8.2022) Leppävaaran urheilupuistossa stadionin ulkokuntosalissa maanantaisin 12-13 (30.5.-20.6.2022) Lähde Espoon kauniiseen saaristoon
|